Äitini, supernarsisti, on jo kauan hengittänyt niskaamme, aina mollaamassa ja painostamassa, ja on ottanut tämänhetkiseksi "huolenaiheeksi" lapseni hampaat (joissa ei ole mikään pahasti vialla). Kuulemma kun tässä maailmassa ei pärjää "rumilla" hampailla... Siis aina tekee jostain asiaa... (Vähän aikaa voi olla "kunnolla" mutta sitten taas...)
Meinasi jo muuttaa nykypaikkakunnalleni johon sanoin ettei muuten käy. Minä olen taistellut itselleni tilan ja rauhan johon tämän ihmisen ei tarvitse tulla sössimään. En koe olevani mitään velkaa ja kun vanhuus iskee menköön hoivakotiin tai vaikka huuthemmettiin, ei kiinnosta. Kaikki minussa oli lapsena "huonoa" ja "väärää", vaan ei ole enää:)
Keskityn jatkossa auringonpaisteeseen ja asioihin jotka ovat ok.
Millaisia ratkaisuja muut ovat hankalien (mahdottomien) läheistensä suhteen tehneet?
Meinasi jo muuttaa nykypaikkakunnalleni johon sanoin ettei muuten käy. Minä olen taistellut itselleni tilan ja rauhan johon tämän ihmisen ei tarvitse tulla sössimään. En koe olevani mitään velkaa ja kun vanhuus iskee menköön hoivakotiin tai vaikka huuthemmettiin, ei kiinnosta. Kaikki minussa oli lapsena "huonoa" ja "väärää", vaan ei ole enää:)
Keskityn jatkossa auringonpaisteeseen ja asioihin jotka ovat ok.
Millaisia ratkaisuja muut ovat hankalien (mahdottomien) läheistensä suhteen tehneet?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Miten Supernarsisti eroaa regularnarsistista?
mä en oo facessa... ihan muuten menee hyvin. mollaaminen loppu ku en kutsunu häihin ja kun lapsi syntyi oli jo helpottunu ku sai olla läsnä. Me ei käydä mummolassa tulkoon itse kylään ku meillä ei juoda