koska olen maailman huonoin valehtelija. En myöskään pystyisi elämään salaisuuden kanssa, vaan tulisin hulluksi ja lopulta tunnustaisin tekoni oma-aloitteisesti ja pilaisin kaiken.
Miten muut suhtaudutte pettämiseen. Kysymys varatuille.
Miten muut suhtaudutte pettämiseen. Kysymys varatuille.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tuo raja on kai häilyvä. Se on käsittääkseni paljon laajempi asia kuin konkreettinen teko. Riippuu, mitä pettäminen kenellekin tarkoittaa. Ketä henkilö itseasiassa pettää ja minkä normiston mukaan. Ennenkaikkea kai siinä vaiheessa on jo pidemmän aikaa pettänyt itseään tai toisaalta hetkellisesti antanut tunteiden viedä. Se on niin iso kokonaisuus. Omasta kehityksestä kai kyse usein ja epätyytyväisyydestä omaan elämään.
Ihan samankaltaisia ajatuksia paitsi pystyisin liiankin hyvin valehteleen mutta en kestäisi. mitä olisin ollut tehnyt koska mielummin menettäisin henkeni kuin saattaisin satuttaa ajatuksella häntä,enkä pystyisi enää valheessa. Enkä halu tahrata meidän viattoman puhdasta suhdetta jossa on hyvä enää ja haluan elää rehellisessä ympäristössä koska pystyn silloin luottamaa.
Itse teko olisi helppo, mutta sen kanssa eläminen ei.
Been there done that. Kyse on varmaan siitä, minkälainen suhden on puolisoon. Jos suhde on sellainen, että se ei anna kaikkea tarvittavaa jota haluaa eikä lukuisista korjausyrityksistä ja vuosista huolimatta muutu/ parane, pettäminen on sen puuttuvan asian hakemista lopulta muualta. Eroaminenkaan ei vaan aina ole mahdollista. Teon kanssa eläminen on helppoa, kun toiselta ei saa sitä mitä tarvitsee ja toinen antaa sen puuttuvan osan. Hiljakseen kun menee ja matalalla profiililla, niin asiat sujuu. Ja nyt en puhu yhden yön hyppäilyistä. Näinkin voi elää. Eikä tarvitse valehdella, kun järjestää asiat niin, että niistä ei tarvitse valehdella.
En kannata pettämistä, mutta en kyllä ole ensimmäisenä moralisoimassakaan sen enempää pettäjiä kuin petettyjäkään. On niin paljon asioita, joista ei tiedä kuin pariskunta itse, miten asiat oikeasti ovat ja mikä vaikuttaa mihinkin. On niin moninaisia tilanteita, että koskaan ulkopuolinen ei voi tietää, mitä, missä, milloin on juuri siinä parisuhteessa tilanne. Nyt rajaan taas näitä sarja pettäjiä kokonaan näistä "normi" parisuhteista pois.
Koskaan kukaan ulkopuolinen ei tiedä asioiden todellista laitaa, joten parempi pysyä kokonaan pihalla muiden asioista. Olla ottamatta kantaa, puhumattakaan, että puhuu totuutena oman kuvitelmien perusteella. Kiinnitän aina myös huomiota siihen, jos joku on niin kärkäs arvostelemaan ja ottamaan kantaa toisten asioihin, MIKSI ON? Mikä sen takana on? Onko se sitten pienempi paha sekaantua toisten ulkopuolisten asioihin ja juoruta niistä kuin pettäminen? Kuka määrittelee sen mikä on pahinta jollekin ihmiselle?
Onko täysin käsittämätön ajatus, jos parisuhteessa kunnioitetaan ja arvostetaan toinen toisiaan ja asiat rullaavat riittävän hyvin, mutta jompi kumpi ei pysty vaikka esim. seksuaaliseen kanssa käymiseen ja toinen tahtoisi seksiä. Molemmat kärsivät asiasta, josta on kuitenkin pystytty puhumaan avoimesti. Oletetaan, että on mennyt aikaa vaikka jo kymmenenkin vuotta että eri osapuolet ovat sinnitelleet asian kanssa, koska haluavat kunnioittaa toisiaan vaikka välillä tiukkaa tekeekin. Molemmat hyväksyvät sen, että voi tulla tilanne, että asiat "ajautuvat" sfääreihin, mutta siitäkin pystytään puhumaan. Ja toinen jopa voi sanoa, että ymmärrän sinua, mutta ethän jätä minua. Mene ja tee niin kuin parhaaksi näet, mutta kunhan olet minun vierelläni lopun elämäniä. Toinen osapuoli kantaa huonoa omaatuntoa, mutta toisaalta on laiminlyönyt myös itselleen hyvin tärkeän asian toisen takia. Kunnioittaakseen toista luopunut ihmiselle tärkeästä perustarpeesta, koska haluaa huomioida toista ihmistä.
Joten parempi olla huutelematta puskista tai vielä pahempaa, arvostella ja haukkua muita ihmisiä huoriksi ja vieläpä kertoa eteenpäin "omaa totuutensa". Mieluummin pettäjä kuin puskista huuteleva mitään tietämätön älykääpiö:D Hankkikaa arvostelijat elämä siis ihan ihka oikea OMA ELÄMÄ, niin ei tarvitse miettiä toisten asioita:)
Joo ei, aloittaja ei onneksi arvostellut niin kuin muutkaan kirjoittajat tässä ketjussa, mutta niin kuin kaikki tietävät näitä toisenlaisiakin löytyy aivan liikaa:) Aihe kolahti minuun, koska olen paininut asian kanssa, mutta myös halusin jo kirjoittaa ennalta, että nämä tällaiset tuomarit pysyisivät poissa tästä ketjusta. Jos edes joskus joku ketju pysyisi siistinä.
Eli olet itsekin pettänyt? Jos joku sanonut sinua huoraksi ja olet pettänyt, niin eikö toisen sanomisesta tule silloin totta? Hyvähän on kysyä suoraan, että oletko pettänyt tai oletko ollut tuon henkilön kanssa sillain tms... Ja olet oikeassa, ei nuo asiat kuulu muille ja itse en ainakaan juoruile, koska vielä vähemmän ne muille kuuluu kuin minullekaan. Tämmösissä tilanteissa aina jotakuta sattuu, joku voi vaikka välittääkin toisesta vaikka toinen on parisuhteessa ja sitten hän pettää suhteen toista osapuolta jonkun toisen kanssa.... Ihme draamaa ja pyrin kiertämään TODELLA kaukaa tällaiset tilanteet !
Mut jos vaan rakastuu hulluna ja hyppää kumisaappaat jalassa pää edellä ja kiipee takapuoli edellä pää alaspäin puuhun, mitä selittämistä se kaipaa?Kaikki tuli tehtyä rankimman kautta ja sanottuakin, että silleen.
En pystyisi sänkyyn asti menemään varatun kanssa. Huono omatunto tuli jo vähemmästäkin...
Mulle uskollisuus seurustelusuhteessa merkitsee niin paljon, etten voisi antaa anteeksi pettämistä tai itse pettää. Ihmettelen niitä ihmisiä, jotka ovat tunteissaan niin heikkoja etteivät voi kertoa nykyiselleen, että ovat ihastuneet johonkuhun muuhun hullunlailla ja pettävät mieluummin, ennen kuin uskaltavat tilanteesta kertoa. Ihmettelen myöskin niitä, jotka sattuvat töppäämään juovuspäissään, ei se humalatila oikeuta käyttäytymään toista kohtaan paskasti. Ja kaikista hulluinta, että jotkut jatkavat vielä nykyistä suhdettaan siinä toisen suhteen rinnalla. Jotain pitää ihmisessä olla pielessä ja pahasti, joka tuollaista kumppaniaan kohtaan tekee. Ei hän kunnioita tai arvosta, vaan ajattelee vain ja ainoastaan sitä omaa hyvää eli on äärimmäisen itsekäs.
Itsekin ajattelin aikaisemmin noin kunnes huomasin, ettei se aivan niin menekään helposti.
En tajua kysymystä. Minusta se on joko tai, eli toimimattomasta suhteesta voi ja saa lähteä siten, että löytää uuden rakkauden ja päättää vasta sitten entisen suhteen. Tai sitten suhde voi olla yhdessä sovittu avoimeksi ja rajat siihen (ei kokemusta itsellä, mutta tiedän että sellaisia on). Onko olemassa vielä muita vaihtoehtoja??? Kuka on sanonut, ettei suhdetta saa päättää tai entisestä suhteesta siirtyä uuteen olematta välillä ns. Sinkku???? Ne jotka väittävät, ovat kaksinaismoralisteja.