Tämä suru, kipu ja ikävä on yhä totta.. niin myös rakkaus ja kaipuu mitä tunnen. Mutta. Sinä et halua meitä etkä minua elämääsi. Se on totta ja se särkee sydäntäni. Tiedät millainen tilanteeni on ja on täysin hullua siten todeta.. en ikinä enää avaa sydäntäni enkä sieluani kenellekään. Siitä olen sinulle aika ajoin jooa vihainen. Miksi kohtelit mua niin? Huonosti ja väärin. Miksi?
Minua vanhemmalle
Eielämäolesuruavarten
13593
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei se noinkaan mennyt.
Minä en ikinä saa tietää, mitä hän ajatteli. Hän ei koskaan selittänyt eikä tule selittämään. Se on ihan helevetin paskaa kohtelua ja se loukkaa niin paljon kuin vain voi.
Tämä kuullostaa siltä että hän ei tiedä että edes ikävöit häntä. Oletko ajatellut sitä hänen kannalta ollenkaan? Jos hän luulee viime tapaamisestanne että sinua ei enää kiinnosta. Tai sitten luottamuksen puute tai muut häntä painavat asiat estävät kaiken...
Viime tapaamisenkin jälkeen olen kertonut ikävöiväni häntä. Hän ei. En missään nimessä ajattelekaan, että hän tieten tahtoen haluaisi pahaa ja on totta, että ehkä hän ei luota tms. Hänellä ei vain ole mitään minua kohtaan. Ei välitä.
Nooh, vaikkei ihmisellä olisi mitään toista kohtaan niin...
Minä vain olisin tarvinnut ne vastaukset. Niin kuin ihmiset tarvitsevat. Tai että oltais juteltu edes, vielä. On totta, etten tiedä, vaikka sinuakin jokin asia välillämme painaisi, vaivaisi tai kaihertaisi. Minä yritin selvittää.. miten kävi. Loppuelämä näin. Se suututtaa, satuttaa ja loukkaa. Olisitpa puhunut mulle. Olisitpa.
Rakastan sinua. Niin kuin vain voin.
Tuntuuko jopa siltä,että jotkut puhumattomat asiat estävät omalta puolelta pääsemästä toista lähelle tai estää päästämästä toista täysin lähelle?
Sitähän se varmaan jossain vaiheessa oli. Silloin kuin vielä jotain oli.
Ehkä on opeteltava olemaan onnellinen siitä, että on joskus saanut rakastaa. Ja päästää todella irti. Todella, todella irti. Kokonaan.
Aika turhaa tuollainen pohtiminen anonyymipalstalla. Nukkumaan kömpien: hyvää yötä.
Taitaa nainen olla ihan tyttönen vielä :D joten, tavallaan ymmärrän sen mahdollisen pahan olon.. vaikka en mitään tästä ymmärräkään.
Kyllä sitä tuskaa voi tuntea vanhempanakin..
Jopa isompaa kuin nuorempana.
Sitä ajattelin minäkin.. kun tietää enemmän.. ja tunnetusti se lisää tuskaa.. on vain opeteltava ja opittava suhtautumaan.. muuten ei jaksa.