Viikonlopuksi muutamia kuulemiani paikallisia sanontoja käännettäviksi kirjakielelle.
1. Elähän tuossa ennee renehastele!
2. Nyt pittää isän suaha vähän kuonistella.
3. Mummo ossoo mukavasti luklatella lapsille.
4. Annahan minun vielä tässä vähäsen vennyy.
5. Se mäni sitä tehen.
6. Onko se nyt niin takkusten takana?
7. Hoekotvanen on jo outettu.
8. Saesit vähän akkiloeja.
9. Joko oesi aeka palastella?
10. Tuasko se sinnuu sinne palastaa?
11. Alahan männä matkaasi!
1. Elähän tuossa ennee renehastele!
2. Nyt pittää isän suaha vähän kuonistella.
3. Mummo ossoo mukavasti luklatella lapsille.
4. Annahan minun vielä tässä vähäsen vennyy.
5. Se mäni sitä tehen.
6. Onko se nyt niin takkusten takana?
7. Hoekotvanen on jo outettu.
8. Saesit vähän akkiloeja.
9. Joko oesi aeka palastella?
10. Tuasko se sinnuu sinne palastaa?
11. Alahan männä matkaasi!
Vastaukset 55
Vanhimmat
Ja yksi vielä,,," Elähän souva venettä lepikkoon"!
5. Se mäni sitä tehen. Tehdyn työsuorituksen, tai asian sujumisen arvostelua. Se meni jokseenkin hyvin. Se meni niinkuin pitikin
Kysyn vaan miten ihmeessä te voitte kaikki muistaa nostan hattua.
10. "Tuasko se sinuu sinne palastaa"? Kun joku haluaa jatkuvasti mennä johonkin. (vaikkapa kaljoille) esitetään tämä ihmettelevä kysymys. Voisi olla myös muodossa. Mikä ihme sinua sinne taas houkuttaa.
Elähän souva venettä lepikkoon, akka on järvessä.
Sillä ei oo se muuan paikka takkuisten takana sanottiin henkilöstä joka
oli vähän villi tavarastaan.
Takkuisten takana on todellakin enemmän paikallinen muoto. Takkusten takana on Suomessa laajemmalla alueella käytössä.
Taas laatualoitus sinulta.
En vielä tässä pistä mitä arvelen olevan, odotan toistenkin mielipiteitä.
Laitan vain, mitä ehkä tiedän, ja mitä en.
1. Elähän tuossa ennee renehastele! - uskon tietäväni.
2. Nyt pittää isän suaha vähän kuonistella. - menee arvauksen puolelle (kuonistella?).
3. Mummo ossoo mukavasti luklatella lapsille. - 50 % arvaus 50 % tieto (luklatella?)
4. Annahan minun vielä tässä vähäsen vennyy. - uskon tietäväni.
5. Se mäni sitä tehen. - uskon tietäväni.
6. Onko se nyt niin takkusten takana? - uskon tietäväni.
7. Hoekotvanen on jo outettu. - uskon tietäväni
8. Saesit vähän akkiloeja. - luuelen tietäväni, en ole aivan varma.
9. Joko oesi aeka palastella? -uskon tietäväni.
10. Tuasko se sinnuu sinne palastaa? - uskon tietäväni.
11. Alahan männä matkaasi! - uskon tietäväni.
Laittakaahan nuoremmat mielipiteitä.
3.lause. Lapsirakas isoäiti osaa ja haluaa viihdyttää lapsia, leikkimällä näiden kanssa. Ennenkaikkea lapisia miellyttää isoäidin mukavat jutut. Tilannetta seuraavista vanhemmista toinen toteaa: "Mummo osoo mukavasti luklatella lapsille."
9. Joko oesi aeka palastella? Joko olisi aika syödä?
Elä renehastele 1 elä retkota laiskana.oliko
1. Tuo renehastelua kuulostas minun korvaan enempi rehvastelulta, isottelulta ja itsensä kehumiselta.
7. Hoekotvanen on jo outettu. Olisiko: Pitempi aika tässä on jo odoteltu.
Seitsemään helppoon sanontaan on jo löytynyt oikea vastaus.
11. Alahan männä matkaasi = häivy siitä.
2. Kuonistella. Venytellä jäykistyneitä, kipeitä raajoja. 4. Vennyy. Makoilla, loikoilla. 8. Akkiloeja. Auttaa, passata, huolehtia. Ehkä myös suojella.
Kaikkiin ilmaisuihin löytyi oikea vastaus.
Minun tulkintani kysymiini sanontoihin eivät suinkaan ole ainoat oikeat:
1. Elähän tuossa ennee renehastele!
Älä enää rehvastele!
2. Nyt pittää isän suaha vähän kuonistella.
Nyt pitää isän saada venytellä jäykistyneitä raajojaan.
3. Mummo ossoo mukavasti luklatella lapsille.
Mummo osaa kertoa mukavia juttuja lapsille.
4. Annahan minun vielä tässä vähäsen vennyy.
Anna minun vielä tässä vähän aikaa makailla.
5. Se mäni sitä tehen.
Se onnistui jokseenkin hyvin.
6. Onko se nyt niin takkuisten takana?
Onko se nyt niin vaikeasti saatavissa?
7. Hoekotvanen on jo outettu.
Pitkähkö aika on jo odoteltu.
8. Saesit vähän akkiloeja.
Saisit huolehtia itsestäsi.
Saisit hillitä itseäsi.
9. Joko oesi aeka palastella?
Joko olisi välipalan aika? (”Ottaa palasta”.)
10. Tuasko se sinnuu sinne palastaa?
Taasko sinne tekee mielesi?
11. Alahan männä matkaasi!
Häivy!
Kuten kirjoitin, sanonnat olivat tällä kerralla helppoja.
Tuosta 8 numerosta. Minä kuulin kun joku ei ollut järjestelyt jotain niin käskettiin akkiloeja.
Olet varmaankin oikeassa. Akkiloinnilla ymmärretään myös huolehtimista, järjestelmistä, auttamista jne.
Missä ruoto on silloin, kun se on emättimessä? Vastauksia!?
Saanen vastata, että kurkussa se silloin on. Etelä-Suomesta Itä-Suomeen siirtyneen eläinlääkärin hämmästys oli melkoinen kun häntä pyydettiin tulemaan pelastamaan lehmää, jolla oli omena juuttunut emättimeen.
Muistelen, että sanottiin myös emätiksi. "Seisoo hölömöttää suu aaki, niin jotta saes karvahatun emättiin viskata."
Mikäs terveysongelma on kyseessä kun lääkärille valitetaan ohimoviasta?
Nivusissa on silloin vika.
Eli nivustyrä voi vaivata.
Ihmisestä, jolla on tyrä, olen kuullut 50-luvulla sanottavan että hän on "alasinpuolin vaivainen".
Sana tyrä kerrotaan tulleen venäjän kielen sanasta "грыжа". Tyrä -sana ei ollut mielestäni yleisessä käytössä ainakaan vielä 50-luvulla. Ohimovika oli normaali ilmaisu tuolloin ainakin Lieksan seudulla.
Olet oikeassa, ei tyrästä silloin puhuttu, vaan ohimo oli pullistunut.
Onko jalan suonenveto silloin kova jos vetää, niin että "persesilimä nousoo korvalliselle"?
Äiti haki aina palasokeriaskilla naapurista toiseenpäähän, mitähän oikein tarkoitti?
Haki lainaksi. Sitten kun hän ositi sokeria, hän palautti saman määrän naapurille.
Äiti kävi mukamas lainaamassa naapurin sedältä palasokeria näyttävästi tyhjän sokeriastian kanssa ja saikin taas kerran ihan muuta toiseen päähänsä. Ehkä toi muutaman palan sokeriakin jos muisti.
Sitten kun sanottiin että jumalan maksun päähän, niin tarkoitettiin ettei tarvitse maksaa.
Mitäs silloin tapahtuu kun atimoejaan?
Atima on sukulainen, atimointi on sukulaisen luona käynti.
Niin se on.
Ei evakkojen murre ole Lieksan murretta älkää sekoittako näitä.
Päätalon kirjoissa puhutaan myös atimoinnista. Sitä en tiedä mistä lie sanonta pesiytynyt Taivalkoskelle.
Taivalkoski on kaukana se murre ei kuulu tälle sivulle.
He he, pystytkö sanomaan mitkä sanat ovat Lieksasta lähtöisin.Epäilen.
Ota kantaa asiaan älä asian vierestä tai ole hiljaa.
Sen kirjoitin minkä kirjoitin enkä lähde teitin kanssa inttämään.
Noin kamuttajakin tekee vetäytyy heti kun menee jauhot suuhun.
Nyt taisit vanhentua hetkessä sen parikyt vuotta. Niin ne asiat somessa soljuvat;) No, hiän ei ainakkaa ollu enttiijan pellooja.
Murresanakirjasta voivat pilkunhiojat tarkistaa missä jokin ilmaus esiintyy eniten.
Me tavalliset keskustelijat voimme kertoilla toisillemme havaintojamme sanojen käytöstä eri alueilla.
Nyt häiriköt renehastelee täällä kun te läksitte pois.
Äiti, kun herätteli aamuisin 60 luvulla kouluun sanoi alahan nousta kuonistellemaan.
Kyllä sitä onni näämmä herätty kuonistelemmaa oikkeen pitkän kaavan mukkaa yli kolemenni vuoen jälekkee. Toisaalta, oi niitä aikoja, ja majataloja.
Hyvä aloitus pitkiin aikoihin. Lisää samanlaisia tai muita hyviä aloituksia. Olisi vaihtelua kaiken muun roskan rinnalla. Yritän itse miettiä jotain, mikäli pienistä aivoistani irtoaa jotain järkevää. En kuitenkaan aio rekisteröityä nimimerkillä.
Minä katon aina tuon päiväyksen tekstin alusta. Tuohin on eilen nostettu toukokuulta 2016. Hyvähän se silti on., eipä silti.
En tiijä onko paikallinen sanonta mutta kerron kuitenkin. Pertti Pakarinen tuli Nurmekseen lääkäriksi. Vastaanotolle tuli vanha mies, lääkäri kysymään että mikäpä se pappaa vaivaa? Saakeli kun siivispankkoja luistelloo ja siärvarsii syrisyttää! Teepä siinä diagnoosi kirjoittaa Pakarinen kirjassaan.
Lapoja jomottaa ja jalakoja tutisuttaa?
Tämä syrinä, tutina on lähisana vapinalle. Läheltä voitaneen etsiä myös sanaa pärinä. Päristetään esimerkiksi huulia torvea soitaessa, saadaksemme sointuvan sävellajin, tai jonkun toivottavan äänen.
Seuraava on nyt hieman alatyylistä, mutta kokonaispalstayhteyteen sopivaa. Olkaa huumorintajuisia. Minä aloittaisin torvensoiton harjoittelun yrittämällä puhaltaa pierun aitoa ääntä. Äänimaailma, ja kaikki muukin, on monipuolista, oman tekijänsä ja aistijansa tuotos, missä milloinkin, miten milloinkin.
Milloin minulla ei muuta, tai parempaa tekemistä ole, lueskelen seuraavaa tiedostoa. Sieltä löytyy aina jotain mielenkiintoista. En aivan loppuun ole vielä jaksanut tätä lueskella, kun on osaani tyydyttävä. Täyttä ei mikään.
http://jkorpela.fi/kirjaimet/tarinoita.pdf
Jukka Korpelalta lainaan tähän samaan yhteyteen sopivan, erään sitaatin Wikipediasta.
"Välineenä se siis on verrattavissa julkisen vessan seinään, joskin vessan seinästä ei voi yhtä helposti kokonaan poistaa kirjoitusta."
Tuulellakin on omat päristettävänsä. Aikoinaan luin jostakin kirjasta, ja päristyksestä, silva sanan. Muistaakseni siinä oli melkein myrskystä kyse, kun ilma oli silvan päristäjä? Mutta, mitä se silva on täsmälleen? Jotain on ilmeistä, pärisevää, puun rungossa.
Silivan päristäjä oli keväinen, yleensä maaliskouinen kova myrsky, jolloin irtosi männyn yläosan paperimaista kuoren pintaa.
Sen nimi yksikössä oli silipa. mutta tuossa taivutettuna silivan.
Pertti oli aikoinaan lääkärinä Lieksassakin.
Niinhän tuo luistelloon jäsennii, taetaa siä muuttuu ja tulla matalapaene..
Tosi aikainen herätys kun oli niin äiti huuteli,,nouskkeehan poijjat kuselle jotta joutaa sankko lypsylle!
Jos ei elonsa tuolilla osaa ken täysin istua, istuu sitten vain tietyin tavoin toisen rakentaman tuolin reunalla, ja röhnöttää.