olisi mieletön rasite ruotsalaisille yksilöinä ja Ruotsille valtiona. Esimerkiksi dyslektikkoja on Ruotsissa (arveltu määrä) n. 5%-8% kansasta. Ruotsin kuningas on yksi Ruotsin kuuluisimmista dyslektikoista.
Pakko- ja virkamiessuomi Ruotsissa..
AxelOlof
19182
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Pöljä!
Suomi on Suomi ja Ruotsi on Ruotsi!
Nettisveko luulee idioottimaisen itsestäänselvyyden lausumisen olevan joku argumentti maidemme täysin erilaisten kielipolitiikoiden puolesta!?
I förvaltningsområdena där man skall kunna få kommunal betjäning på finska så skall det finnas personal som skall kunna finska. Det är också en tjänstemannafinska fast det har andra benämningar
Suomessa on pakko- ja virkamieruotsi. Ruotsissa ei ole pakko- ja virkamiessuomea. Meillä on tasan sama historia takanamme, mutta miksi meillä on täysin toisistaan poikkeavat kielilait?
Meillä on myös sama historia Neuvostoliiton ja Venäjän kanssa. Mutta ei ole sama kielilaki, ei.
Neuvostoliiton kanssa ei ole samaa historiaa. Venäjä hallitsi Suomea reilut 100 vuotta. Sinä aikana Suomi säästyi jatkuvilta sotaväenotoilta.
Neuvostoliitto päätti de facto Suomen asioista.
Och hungeråren på 1860 talet berodde främst på att Ryssland förde dyra krig på Krim och inte hade råd att importera den billiga säd som fanns i andra delar av Europa.
Många av de unga pojkar som emigrerade till USA under tidigt 1900-tal flydde undan utskrivningarna till den ryska armén
Ruotsin vähintään 500000 dyslektikkoa olisi hyvin suurissa vaikeuksissa, opintoja ajatellen, jos Ruotsissa olisi pakko- ja virkamiessuomi.
Intressant att ni vill låta dyslektikerna avgöra vad andra skall lära sig eller inte. Den som har svårigheter med något ämne kan alltid få specialarrangemang. Dessutom kan en dyslektiker mycket väl prata också om bokstäverna hoppar och gör det svårt att läsa. Det finns många sätt att lära sig också språk.
Juuri tuota sopii ihmetellä; erikoisopetusta saa maassa ihan takuulla, jos on jotain oppimisvaikeuksia, mutta fanaatikko ei vaan halua tätä faktaa ymmärtää...
Peruskoulun erityisopetuksesta heitetään pakkoruotsiin aivan kohtuuton määrä - ja saadaan ongelmissa olevat dysleksikot ja maahanmuuttjat, joille ei siis meillä vapautuksia heru, nostettua viitoseen tai kuutoseen. He eivät voi sen jälkeen enää koskaan saadakaan vapautusta, koska peruskouluruotsi on selvitetty. Mutta tuolla taustalla ja pysyvien kieliongelmien kanssa lukioruotsi osoittautuukin jo todella haastavaksi. Eikä meillä lukiossa anneta erityisopetusta vaan näytetään ovea. Jos sattuu pääsemään lukioruotsista läpi (käymällä kursseja uudestaan ja uudestaan, pidentämällä lukioaikaa), niin sitten onkin vastassa virkamiesruotsi. Moni käy siihen valmistavaa kurssia uudelleen ja uudelleen. Erityisesti tekniikan alan opinnoissa mutta myös monilla muilla aloilla erityisesti dysleksikot ja maahanmuuttajat ovat todella ongelmissa.
Aivan kohtuutonta ja julmaa, inhimillisten voimavarojen haaskausta!
Voi vääristelijän harhaa......
Yritä nyt muistaa, että keskusteluissa oleellista on se argumentointi, se argumentointi.
Tyytymällä tuollaiseen heittelyyn, osoitat varmimmin, ettei sinulla ole mitään sanottavaa aiheeseen - mutta pakottaa vaan pitäisi...
Vääristely ei ole argumentointia, se on propagandaa.
Missään muualla ei ole kaikkia akateemisia (yliopisto ja amk) kurittavaa pakollista "virkavähemmistökieltä", ei edes Sveitsissä tai Kanadassa.
Kyse on aivan kohtuuttomasta järjestelystä. Virkamiehiksi päätyy n. 2% ikäluokasta ja ikäluokassa on korkeintaan 2% ummikkoruotsinkielisiä - ja tästä on vedetty johtopäätös, että ihan jokaikisen on luettava ruotsia ja jokaisen pidemmälle kouluttautuvan on suoritettava virkaruotsin koe. Ihan kohtuutonta ja ihan tarpeetonta.
Ruotsin kieli on täysin tarpeeton kieli n. viidelle miljoonalle suomenkieliselle. Pohjoismaiden lingua franca on englanti. Kielitaitolaki virkamiehelle on pakko- ja virkamiesruotsin peruspilari. Ilman tätä kielilain kohtaa voitaisiin pakkoruotsi poistaa välittömästi.
On aivan hullunkurista, että RKP:n keskeiset vaikuttajat, muun muassa Mikaela Nylander ja Carl Haglund ovat ensimmäisinä vaatimassa enemmistölle vähemmistökielipakkoa. Vähemmistöllä on oikeus omaan kieleensä ja palveluihinsa, mutta sillä ei voi olla oikeutta vaatia enemmistöltä vähemmistökielipakkoa muka yhtenä kielellisenä oikeutenaan.
Enemmistön vähemmistökielpakko Suomessa on vähemmistökielisille sellainen huikea etu, joka olisi verrattavissa vain siihen ainutlaatuiseen etuun, mikä Ruotsissa koituisi vähemmistökielipakosta Ruotsin vuosisataiselle kielivähemmistölle. Tämä vertailu auttaa ymmärtämään, miksi RKP:n kellokkaat vaativat pakkoruotsia, vaikka se ei edes koske sen kannattajia.
Jos Suomessa on sama määrä dyslektikkoja mitä Ruotsissa niin heitä on silloin jotain 300000 henkilöä. Täysin tarpeettoman ruotsin pakko-opiskelu on erittäin raskasta dyslektikoille. Suomi on Hölmölä.