Taitoluistelun taso Suomessa

Toivottavasti Jenni toipuu ja palaa entiselle tasolleen. Murrosikä on vaikea paikka monelle luistelijatytölle. Ennen niin helpoilta tuntuneet kolmoishypyt eivät enää kuljekaan ja saattaapa tulla rasitusvammojakin.

Linnea Ceder on ainakin todella nuorena päässyt maajoukkueeseen ja nuorten maajoukkueessakin taitaa olla pari 11v. tyttöä joten ehkä sieltä jotakin on tulossa. Aika kääntämättömiä kortteja nämä ovat ennen kasvukauden loppua. Sanoisin että koulun ja urheilun yhteensovittamisessa ollaan paljon jäljessä huippumaita. Pitäisi olla mahdollisuus kolmeen harjoitukseen päivässä ja riittävän levon turvaamisen.

Rasitusvammat ja hyppyjen katoaminen kasvuiässä johtuvat vääränlaisesta harjoittelusta. Niin upeaa työtä kun Tapparassa onkin tehty nuorten kanssa, tuntuu että heidän tytöt ovat jo monen vuoden aikana hyytyneet juuri kun viimeinen askel pitäisi ottaa.

Täähän on selvä asia. Olet sitä miten harjoittelet. Samanlaista leipää syödään muuallakin. Seurojen "tädit" jotka pitävät itseään valmentajina ovat avainasemassa. Liitto ratsastaa menestyksellä muttei tee mitään asioiden hyväksi. On kiva olla johtajapallilla.
Taitoluistelu on tekniikan, musiikin, koreogafian, valmennuksen sekä henkisen tuen yhteenliittymä. Jos joku näistä pettää ollaan pihalla. Esim. Miksi miesluistelija tullessaan aikuiseksi joutuu jatkuvasti vaihtaa seuraa? Esimerkkejä on paljon. Aivan liikaa vouhotetaan tulevista tähdistä. Nykyiset ja entiset ovat jo kulkeneet saman tien kuka kuinkakin pitkään.

Joku sanoi tuossa, että 'pitäisi Suomen kokoisesta maasta löytyä huippuja'.

Mun mielestä Suomi on taitoluistelussa nykyään pieni maa !

Vertaa: Venäjä, Saksa, Ranska, puhumattakaan Kiinasta, JApanista, Koreasta, USA:sta ja Kanadasta.

1.) Me emme ymmärrä, että useissa maissa on väkimäärä ja sitä kautta moneen huippuseuraan tunku 10 kertaa isompi kuin meillä, ja ...

2.) ..me emme tiedä miten paljon heidän kovan valmennuksen (3 x jääharkat päivässä esim.) takia muiden maiden tytöistä putoaa ylirasituksen takia pienenä lapsena jo pois...

3.) ...jotkut RUS/USA/JPN/CAN maailmanluokanvalmentajat ovat itse tehneet niitä vaikeita 3x tai 4 x hyppytemppuja ja olleet huipulla luistelijoina (Suomessa pääsee seuroissa aika pitkälle valmennushommissa ihan liiton koulutuksilla ja kovalla innolla, mutta kun olet itse temput tehnyt niin tiedät mitä katsot, etsit ja mistä puhut ja miten opetat...)

Suomi on (ja aina ollut) pieni maa Taitoluistelussa. Oli pieni hetki historiassa kun meillä oli muutama hyvä luistelija samanaikaisesti naisten puolella. Taitoluistelu (yksinluistelu) on lisäksi hyvin pienen vähemmistön laji ja varsin elitistinen, kallis. Laji ei voi hyvin seuroissa. Monissa seuroissa toiminta on sairasta, valmentajat tai seurajohto dominoivat toimintaa. Esiintyy työpaikkakiusaamista. Liittotasolla on hyviä uurastajia, kiitos heille. Harrastajia on periaatteessa paljon, innostusta on. Laji on kuitenkin yksi vaativimmista. Lisäksi on huomioitava että suomalainen yhteiskunta ei arvosta huippu-urheilua riittävästi, mikä on edellytys tällaiselle taitolajille. Se ei ole yhteiskunnan vika vaan näin vain on.

Suomessa panostetaan enemmän muihin laheihin, kuin taitoluisteluun. Lisäksi ns. huippuvalmentajia ei suomessa ole, joten jos meinaa menestyä, pitäisi lähteä toiselle puolelle maailmaa harjoittelmaan. Taitoluistelun vaatimus taso on myös kasvanut todella paljon joka lajissa (yksinluistelu, pariluistelu) , joten enää ei riitä samat asiat kuin Kiiran Korven ja Laura Lepistön aikaan, jos mielii mitaleille kansainvälisellä tasolla. Miesten sarjassa neloihyppyjä tehdään enemmän ja enemmän ja naisilakin yksi kolmois-kolmois yhdistelmä ei riitä. Pareilla myös vaaditaan melkeimpä neloisheittoja, -stwistejä ja vaikeampia soolohyppyjä. Laji kehittyy ja Suomi ei vaan pysy perässä.

Minun mielestäni tilanne on aivan päinvastainen. Harrastajamäärät ovat hyviä ja varsinkin jääajassa on tilanne aivan erinomainen verrattuna Keski-Eurooppaan. Yhteiskunnan panostus on vähintäänkin hyvällä tasolla. Laji on toki kallis sillä nuori lapsi tarvitsee jo hyvin yksillöllistä ohjausta ja se tietenkin vie harrastajia pois lajista. Toisaalta tilanne on paljon pahempi muualla ja kustannukset helposti moninkertaisia Suomeen verrattuna.

Mikä siis vikana? Itse nostaisin nämä asiat esiin.

Ryhmäkoot jäällä aivan liian suuria. Varsinkin vaikeampia hyppyjä opetellessa tarvitaan tunikausia kädestä kiinnipitämistä ja se ei onnistu jos jäällä on kymmenen lasta yhtä valmentajaa kohtaan.

Harrasteluistelu ja kunnianhimoinen kilpaluistelu pitäisi eriyttää viimeistään kymmenen vuoden ikäisillä lapsilla. Siihen mennessä näkee jo onko lajissa mahdollisuuksia huipulle. Harrastelijoilla voidaan pitää isompia ryhmiä ja siten alhaisempia kustannuksia. Myös jäätä voisi olla vähemmän. Huipulle pyrkiville lisää jäätä, enemmän valmennusta ja tietenkin paljon korkeammat kustannukset jotka vanhempien pitää niellä tai siirtää lapsi harrastelijoihin. Näin se menee muuallakin

Koulun ja luistelun yhteensovittaminen etäopiskelu ym. järjestelyillä. 10v. alkaen tarvitaan kolme jääharjoittelua tanssi/oheisharjoittelu päivässä.

Parempaa valmennusta. Kuinka monta suomalaista valmentajaa voi sanoa että on opettanut luistelijalleen kolmoishypyn? Mikäli tätä ei ole ikinä tapahtunut, mikä on todennäköisyys että se onnistuu jatkossa? Venäjällä ja Itä-Euroopassa näitä riittää, mutta seuroilla on liian iso kynnys heitä palkkaamaan. Lapsetkin saavat sivussa kielitaitoa.

10v. 3H on aika kova tavoite. Ei löydy ketään nyt eikä varmaan koskaan ennenkään ole löytynyt. Jäisi aika vähiin kilpailijat.

Joo kivasti HooGee43 sanoi että "Parempaa valmennusta. Kuinka monta suomalaista valmentajaa voi sanoa että on (itse) OPETTANUT luistelijalleen kolmoishypyn? "

Ongelma on pitkälti se, että meillä ei ole valmentajina entisiä KOVIA huipputekniikkaa hallinneita luistelijoita. On kyllä parturia, teknikkoa ja erilaisilla juniori-taustoilla olevia ihmisiä, MUTTEI niitä jotka osasi 3T, 3 S, 3Lz, 3F, 2A ja melkein tehnyt harkoissa 3A, ja sillä perusteella OSAA katsoa ja KÄDESTÄPITÄEN opettaa miten tehdään ja KORJATA virheet pois AJOISSA.

Luulen ,että liiton pitäisi kehittää joku sertifiointimenetelmä VALMENTAJIEN TAIDON OPETTAMISEN testaamiseksi. Mutta miten liitto voi sellaisen kehittää ?
Ja hyvissä ajoin - puhutaan 5-10 v. tähtäimestä ja sitten rupeaa sukupolvi kehittymään juniori ja senioritasoilla...maailman huippumaita haastamaan.

Tämmöinen ehdotus.

Erittäin hyvää keskustelua! Jotain tämmöistä pitää tapahtua 11v-12v ikäisenä https://www.youtube.com/watch?v=5vE_tn7cS-M

niin hyvää tulee.

Valtter Virtasen Merano Cup lyhytohjelma oli tylsyyksien tylsyys. Samat piruetit vuodesta toiseen, samat hypyt, 3T-3T on oikeasti juniori-ikäisten tyttöjen yhdistelmä, sama liikekieli musiikista riippumatta. Haukotus! Ei ihme ettei miesten taitoluistelu kiinnosta enää ketään Suomessa kun tämä on kärkeä.

Katselin Volvo cupin (Riika, Latvia 9.-12.marrask.,) tuloksia seniori- ja juniorinaisissa. Ei ole niin helppoa päästä kärjen tuntumaan meillä suomalaisilla.

Yksi keino kisamasennuksen välttämiseksi: lasketaan valmentajan kanssa kesällä ohjelmaa suunnitellessa mikä on kokonaispistemäärä ja mihinkä sillä voi onnistuessa siis puhtaalla ohjelmalla päästä Euroopan kutsu- eli/ja kv-kilpailuissa. Sen jälkeen katsotaan kesän lopussa ja syksyn alussa mikä on vaikeimpien ohjelmaelementtien onnistumisprosentti LO:ssa ja VO:ssa. Jos onnistumisprosentti ei ole 80% paremmalla puolella on varmaan vaikea uskoa siihen että ohjelmasta saa mitä oltiin laskeskeltu , ja kv-kisasijoitus on sitten tytön mieltä tod.näk. masentava.

Ei ne kisat sitä onnea tuo, vaan se, että harjoittelu saadaan sujumaan ja onnistumisprosentti korkealle, siltä se hyvä rento olo tulee - sitten kisaamaan kun kaikki menee ''vaikka unissaan''.

Turha lähteä maailmaa kiertämään ellei USEIMMITEN ilo ole harkkojen jälkeen korkealla. Muuten saattaa tulla sitä ' paljon puhuttua ylirasitusta'.

Miten on mahdollista että Benjam Papp voi osallistua kilpailemaan Suomen valintakisoissa tulevana viikonloppuna koska hän on kisannut Kanadan mestaruuskisoissa tänä vuonna. Eikö ollut joku karenssiaika ennen kun voi vaihtaa maata vai onko tämä joku erikoistapaus? Joku viisas voisi selittää.

No niin. SM-karsinnat tulossa ja listalta puuttuvat Anni Järvenpää ja junioreista Petra Laakkonen. Jenni Saarisella taitaa olla kauden ensimmäinen kilpailu nyt marraskuun lopulla. Tampereella ei tapahdu enää hyviä asioita taitoluistelussa.

Vaikka Annilla on paikka loppukilpailussa, on erittäin surullista että ei vielä tässä vaiheessa kautta ole yhtään kisaa alla. Liitolla menee tietenkin kaikki resurssit mm-kisoihin mutta kyllä tässä nyt on todella isoja ongelmia joihin pitäisi myös liiton reagoida. Onneksi Emmi Peltosen ura näyttää menevän eteenpäin mutta hän onkin tajunnut siirtyä pois Suomesta.

Mielenkiintoista nähdä kuka voittaa? Onkohan etukäteen sovittu.

SM-senioreissa pääsee naisissa melkein jokainen halukas loppukilpailuun kunhan vain jaksaa raahautua karsintoihin. Miehissä tulee tiukkaa saada edes kilpailua järjestettyä kun ei luistelijoita löydy. Poikien sm-junioreissa ei näytä olevan yhtään osallistujaa karsintoihin. En lähtisi kovin voimakkaasti vaatimaan Pappilta testien suorittamista nykyisessä tilanteesta. Ja onhan ne mahdollisesti tehtykin kilpailuissa. Eiköhän liitto vahdi edustusoikeusasioita.

Toivottavasti liitossa nyt herätään ja aletaan miettimään strategiaa jolla hieno lajimme saadaan nostettua uuteen nousuun. Ainakaan tätä alemmas ei voi olla mahdollista päästä.

Olin tosiaan väärässä Peltosen kehityskäyrän suhteen. Syksyllä katsoin jonkin vapaaohjelman ja näytti mielestäni hyvältä. Enpä löisi paljon rahaa vetoa sen puolesta että MM-kisoissa nähdään suomalaista vapaaohjelmassa

Täällä ollaan huolissan. Missä ovat ne nuoret jotka tulevat ja peittoavat edeltäjänsä. Eiköhän laji ole kuin viini joka paranee vanhenmiten jos ei ole korkki auki. Liitto edustaa tätä jälkinmäistä. Lisäksi onnittelisin Leena Jokista, toimittajaa joka on paikalla vain silloin kun naisluistelijat menestyvät

Taidan muuttaa Kuopioon. Sillä kun näyttää pumsahtavan luistelijoita kun tryffeleitä Ranskassa. Nimi vaan on papp. Joku tryffyffelin alalajike varmaan.

Hyvät kisat 2 valinnassa. Ei tuhlattu pisteitä vaan säästettiin niitä SM kisaan. Miesten karsinta parasta.

Milloin MM-paikka jaetaan? Vasta EM-kisojen jälkeen? Sinne lähtevät siis Peltonen, joka oli kyllä ihan hyvä Puolassa sekä Viveca, jolta kyllä odottaisin 160 pisteitä alkavalla viikolla. Näiden kahden takana ei ole ketään. Juuri nyt Emmi olisi mm-paikassa kiinni

No niin. Uudet pohjat on taas tehty. Miehissä ei kisaa ollenkaan. Naisissa taso todella heikko. Sm-junioreiden vapaaohjelma voitetaan ilman kaksoisakselia ja vain yhdellä kolmoishypyllä. Kriisi on todella syvä

Aika kultaa muistot mutta vielä en ole nähnyt suomalaiselta luistelijalta parempaa suoritusta (pisteistä viis) kuin tämä https://www.youtube.com/watch?v=O6PK2rqvGO4#t=83.239248 . Tästäkin on tainnut kulua jo yli 9 vuotta.

2 valintakilpailut Porissa olivat näköjään 'vaikeat' kautta linjan tytöille sekä Senioreissa että Junioreissa. Syitä voi pohdiskella, tässä omia ajatuksiani:

1.) suomalainen nuori nainen on kasvuiässä vielä ja juurikin 14-18 vuotiaana, pituus, paino, lantio, ylävartalo - kasvaa naiseksi niin kuin pitääkin - mutta lisää 'hyrrävoimaa' eli keskipakoisvoima vaikeuttaa rotaatiota jos hyppy on vähäänkään huonolla tekniikalla opetettu.

2.) SM-junnuille liitto on viimehetken sääntömuutoksillaan sekoittanut monen luistelijan ohjelman ja pään. Valmentajat eivät sitten olleetkaan opettaneet asioita kunnolla - nythän sen näkee: ohjelmista on tehty hyppyjen osalta melkein jokaiselle LIIAN vaikeita - kun epäonnistuu, niin se epäonnistuu ihan kunnolla- kuten monella Porissa.

3.) Ohjelmia on vedetty läpi liian vähän - kokonaisuutta ei harjoitella tarpeeksi, Suomessa harkoissa hypätään jonossa kulmiin tai sekaisin laitoja päin. Venäjällä ohjelmia kuulemma vedetään läpi koko ajan kunnes ne menevät 'puhtaana' .

Ehdotus: nykyiset seurojen huippuvalmentajat liittoon vastuutehtäviin, liiton tantat eläkkeelle, ja entisestä Neuvostoliitosta valmentajia isojen kaupunkinen seuroihin.

Laji on kehittynyt erittäin 'vaikeaan' suuntaan, korjausliikkeen vaikutus Suomessa kestää vähintään 5 vuotta.

Hyviä pointteja. Ehkä vähän eri mieltä kohdasta 1) sillä tytöt kasvavat suunnilleen samaan aikaan kaikissa länsimaissa. Kenties tuo paino vain jatkaa Suomessa kasvua vähän liian pitkää.

Systeemi pitäisi saada enemmän liiton vetämäksi. Nykyinen resurssien hajautus ja seuravetoisuus ei näin pienessä maassa toimi. Luonnollisesti henkilöt jotka tätä liitossa ohjaisivat tulisi olla maan parhaat asiantuntijat. Nyt se on kyseenalaista.

Muutama maajoukkueen leiriviikko vuodessa ei voi millään hyödyttää ketään esim. oikean tekniikan oppimisessa.

Ihan hyvä lyhkäri Vivecalta. Olisi ollut paikka tehdä 3lz3t mutta ei rohkeus riittänyt

Maajoukkueluistelija Luhtonen ei ihan onnistunut.

Kiinnostavia linkkejä myös (NAISTEN) ISU:n Season's Best tilastot:

a.) nykyisen 'arvostelusysteemin' aikainen tilasto jossa Laura Lepistö sijalla 36 (vuodelta 2010, yht.pisteitä n.188) ja Kiira Korpi sijalla 62 (vuodelta 2012, yht.pisteitä n.177)
http://www.isuresults.com/isujsstat/pbslto.htm

b.) kauden 2016-2017 SB tilasto jossa Emmi Peltonen sijalla 63 yht.pist.n.153:
http://www.isuresults.com/isujsstat/sb2016-17/sbtslto.htm

Kiinnostavaa myös, että 20 parasta tämän kauden SB tilastossa ovat VAIN maista: RUS , JPN, USA, CAN

Kehitys kehittyy. Kuten muuallakin elämässä, ei 10v. takainen tekeminen riitä mihinkään tänään. Taitoluisteluväki ei ole tätä vielä ymmärtänyt. Alusta asti pitää tehdä enemmän ja paremmin.

Viime päivien lehdissä anoreksia laihdutusongelma 'voimisteluseurassa' ja sitä seurannut kierre joka johti 1 nuoren voimistelijatytön kuolemaan. Myös taitoluistelun eräs huono puoli on se, että valmentajat tuppaavat herkästi sanomaan (murkkuikäisille tyttö-)luistelijoille, että '..sinun pitää pudottaa painoa'.

Mitä mieltä olette tästä? Pääseekö taitoluistelu tästä 'dilemmasta' koskaan irti ?

Eikö ketään muuta epäilytä Venäjän menestys? Eikö ole ihmeellistä, että maasta, joka on jäänyt kiinni täysin systemaattisesta doping-ohjelmasta, tulee jatkuvasti näitä täydellisen kokoisia ja epäinhimilliset taidot ja hermot omaavia teinityttöjä jotka vetävät aivan omilla luvuillaan?

Mutta on meillä Suomessa, ja miksei muissakin maissa, 1 iso ongelma: lasten ruutuaika, ja kännykän käyttö. Monipuolinen liikunta 7-12 vuotiaina jää olemattomiin, ja me kärräämme nuoret sitten luisteluharjoituksiin henkilöautoilla edestakaisin .

Todisteena tästä on se, että monissa entisissä ns. huippuseuroissa on B-silmujen osuus kasvanut kovasti. Tiettyjen seurojen profiili oli ennen ottaa 'valikoituja tyttöjä' sisään kilparyhmiin, ja pitää heidät ns. A-silmu ja-(A)-debs tasolla josta SM-sarjalaiset sitten myöhemmin putkahtavat meilkein itsestään. Tämä eri enää onnistu, seurat antava periksi 'uudelle C-asento sukupolvelle' joka tuijottaa kännykkää 4 tuntia päivässä.

Rasitusvammat tulevat myös tästä syystä - liikaa pelkkää hyppyä - eikä tarpeeksi pihaliikuntaa.

Jännä nähdä tuleeko hallitseva mestari puolustamaan titteliään SM-kisoihin vai onko vieläkin ylikunnossa

Testijärjestelmä aiheuttaa tosiaan huolia. Sama systeemi on kaikissa muissakin maissa ja hyvänä tarkoituksena on huolehtia että kisoissa on suunnilleen samantasoisia luistelijoita. En tiedä onko enää ongelma, mutta muutama vuosi aikaisemmin oli tietyissä sarjoissa kuten A-silmut todella vähän kisoja ja oltiin harmissaan kun tytöt jotka eivät taitojen puolesta olisi sarjaan kuuluneet, veivät vähäisiä kisapaikkoja.

Aina voi tietysti kyseenalaistaa, onko järjestelmä liian kallis ja hankala mutta jonkinlainen luokitus luisteöijoille on oltava jotta kisat olisivat kaikille mielekkäitä.

Onko nyt niin että jotkut tytöt jäävät "väärään" sarjaan kun eivät pääse testeistä läpi? Ainakaan minä en ole sellaista huomannut.

Hyvä kompromissi olisi varmaan että enemmän hyväksyttäisiin kilpailusuorituksia. Esim. Tietyt tekniset pisteet tai hyväksytyt elementit jotta ei tarvitsisi testitilaisuuksissa käydä.

Tuosta lopettamis -ilmiöstä (Tampere, Helsinki ? ) : siis kaikki nämä tytöt jotka lopettaneet ovat siinä kuuluisassa murrosiässä. Keho kasvaa, mieli heiluu, ja...VAATIMUKSET tuntuvat kasvavan. Minun mielestä parempi antaa lopettaa kuin prässätä päälle. Siitä seuraa pahempaa.

Lisäksi liitto ja valmentajat tuntuvat elävän omassa maailmassaan ja luulevat että tästä ikäluokasta nousee palkintopalli tavaraa MM-kisoihin. Ei vielä. Siihen menee 10 vuotta ja paljon muutoksia valmennuksessa ja liiton asiantuntemuksessa.

Otetaan ulkomaista osaamista Suomeen. Siinä 1 keino.

Totta. Laji on niin vaativa ja raaka että motivaation on oltava 100%. Onhan muutakin elämää kun luistelu. Helppo huudella ulkopuolisena mutta aina jää miettimään mitä virheitä on tehty kun noin lahjakas ja menestynyt urheilija lopettaa tässä vaiheessa.

Liiton rooli on todella pieni jokapäiväisessä tekemisessä. Onko tarkoituksellinen valinta liitolta vai seurojen tahto?

Tosi moni lupaus on lopettanut tai taantunut taidoissaan viimeisen 5 vuoden aikana. Eipä tuo 12-16 ikäisen osaaminen tunnu takaavan mitään menestystä myöhempinä vuosina.

Esim. Amerikkalaisilla luistelublogipalstoilla sanotaan usein 12-16 v. lopettamisen syyksi se, että luistelija kokee teknisesti 'junnaavan' paikallaan - pitäiskö odottaa, vai onko valmentajan 'repusta' löydyttävä parempia harjoitteita joilla tekniikkaa ajetaan pikkuhiljaa eteen- ja ylöspäin.

Usein myös hämmästyttää tuo valmentajan/seuran vaihtaminen, miksi vaihdetaan?

Hei. Pääasia on että nuori säilyttää järkensä ja tekee mistä tykkää. Samaa mieltä todellakin. Ja vielä säilyttää henkensäkin näiden amatöörivalmentajien kourissa.

Sm kisat osotti että taso on ihan hanurista. Kolme sarjaa jossa yksi osanottaja, ei todellakaan hyvä. Seurat pankaa pihalle ne muijat jotka ajaa vain omaa asiaa. Valmentajat määräaikaiselle työsuhteelle. Tulos tai ulos. Seura on se joka määrittelee asiat ei työntekijät (valmentajat). Liitto ja sen alaryhmät noudattamaan tasaarvoa. Naisia yhtäpaljon kuin miehiä. Akatemiat käyttöön alueittain eikä vastuuta huipuista seurojen harteille. Liiton rahat sinne minne ne kuuluu

Muutamia päätelmiä em.keskusteluista, ja esim.Tapparan johdon kommenteista:

1.) Luisteluliiton asiantuntemus ei (enää) ole huipputasolla, kontrolli valmentajiin ei ole tarpeeksi tehokas, tarvitaan 'laatupäivitystä maailmalta' .

2.) Seurojen toiminnanjohtajat ja 'tädit' eivät osaa kriittisellä silmällä katsoa valmentajien (työtekijöiden) toimintaa, pikkuhiljaa päävalmentajasta tulee seuran linjan määräävä superihminen joka ei (sitten loppuen lopuksi) ollutkaan mikään kansainvälisen tason tekniikkavalmentaja, puhumattakaan ilmaisusta. Lisäksi stressautetaan luistelijat liialla prässillä.

3.) Suomi on tippunut kansainväliseltä tasolta osaksi omaa syytään, ym. kohtien 1.ja2. takia - esim. perusteena käy tämä seuraava kysymys

kuka ulkomaalainen valmentaja haluaisi tulla Suomeen kuuntelemaan meikäläisten valkkujen 'opetusta' ?

Liiton pitää uudistua itse - ja uudistaa seurojen ajattelutapaa (eli seurajohto kontrolloimaan valmentajien tekemistä asiantuntemuksella ja kritiikillä.)

Jotenkin tuntuu kun tätä keskustelua seuraa että lajikulttuuri ei ole kehittynyt 25v yhtään. Samaa politikointia ja lasten perheiden rahastusta kuin aiemmin. Suurta huijausta. Valmentajat luulevat osaavansa. Valmentajat pompottavat seurajohtoa. Seurajohto pompottaa vanhempia. Vanhemmat rahastetaan kipeäksi. Lahjakkuudet muserretaan jos ei ihan heti niin murrosiässä viimeistään. Jos musertaminen ei onnistu silloin niin julkisuus pitää huolen siitä ettei nuori selviä.

Huipulla koetut niin psyykkiset että fyysiset ongelmat ovat valmennuksen ISOJA virheitä niitä ei saa antaa anteeksi. Menetetty lahjakkuus/huippu tarkoittaa koko järjestelmän epäonnistumista... SUURTA epäonnistumista. Niitä ei saa ohittaa, unohtaa tai sivuuttaa vaan syylliset tulee etsiä ja korjata virheet järjestelmässä.

Suomen Taitoluistelussa on paljon mätää kun tällaista tapahtuu. Kyse ei ole yksittäisistä tapauksista vaan se on systemaattista. Se on järjestelmän vika. Meillä huippuvalmentaja on ammatiltaan hammasteknikko , Hän on vuoden parhaimpana palkittu valmentaja, ansiomitali kultaisin ristein. Se kuvastaa hyvin järjestelmäämme. Ne oikeat valmentajat eivät ole Suomesta ja eivät ehkä koskaan pääse julkisuuteen STLL:n kautta. Liittoa hallitsee tietty eliitti tiukasti, heidän nähdään juhlissa, julkisuudessa ja edustustilaisuuksissa. Yksittäisissä seuroissa on myös tiukka valtaeliitti ja hierarkia. Vaikka joku nuori ,hyvä valmentajan alku, yrittäisikin kehittyä niin hänet muserretaan järjestelmän voimin hyvin aikaisessa vaiheessa. Vanhat valmentajat pitävät kiinni asemastaan. Mikään ei kehity. Tarvittaisiin uusi JYTKY että asiat paranisi.

Huomio pitäisi keskittää yksilöihin, huippuihin ja heidän tarpeisiin, ei valmentajiin. Asioita ei saisi tehdä valmentajien ehdoilla. Asioita pitää kehittää huippuyksilöiden ehdoilla, jos halutaan huippuja. Suomesta ei löydy huippuvalmentajia tällä hetkellä, ne pitään tilata ulkomailta. Huiput tarvitsevat ulkomailta apuja.

Debytantti- ja Noviisi-iässä nuorten valmentajina pitää olla todella huippuvalmentajia, jotta tekniikka ei vääristy. On kamalaa että Suomessa on niin paljon ammattivalmentajia, jotka 1) eivät osaa 2) opettavat tekniikan väärin tai 3) yrittävät kerätä vain marjat puusta luistelija-alusta. Valmennusjärjestelmän ohjaaminen ulkomaisen STLL:n päävalmentajan voimin olisi edellytys järjestelmän uusimiselle. Valmennustoiminnan korjaustoimet tietyissä seuroissa pitäisi tulla STLL:n määräyksestä kun STLL:n päävalmentaja on auditoinut Seuran valmennustoiminnan. Kaikkien seurojen huippuvalmennustoiminta tulisi auditoida esim venäläisen ammattivalmentajan silmin.

Yksi teoriahan on se ' 10.000 harjoitustunnin sääntö', eli päästäksesi maailmanluokan tasolle (jos sinulla on tarvittavat ominaisuudet ja erinomainen valmennus) sinun olisi esim. 5 vuotiaana aloitettuasi jaksettava ainakin 15-16 vuotiaaksi esimerkiksi seuraavalla tahdilla :

*ensimmäiset 5 vuotta (5-10 v.) harjoitella 6 jäätuntia / viikko x 50 vkoa/vuosi
*seuraavat 5 vuotta (11-15 v.) harjoitella jäällä 10 -"-/vko x 50 -"-

Saadaan : (300 t./vuosi x ekat 5 vuotta) (500 t. /vuosi x seuraavat 5 vuotta),
eli 1500 t . 2500 t. = 4000 tuntia 10:ssä vuodessa. Kaukana siitä 10.000 tunnista !

Onko Suomesta ylipäätään mahdollista päästä maailman huipulle jos ja kun muissa maissa nämä meidän jäätuntimäärät ylitetään 'akatemioissa' ja 'jää-kouluvalmennusyksiköissä joissa koulu, jääharjoittelu ja oheisharjoittelu yhdistetään päivittäiseksi toiminnaksi samassa urheilukeskuksessa, maailmanluokan coachien valvonnassa ?