Muistatko rakkaani.
Mikään aito, oikea ja tavoittelun arvoinen ei ole tällaista.
Jos tunteita on, ne ovat olemassa tavoittelematta, yrittämättä, tekemättä. Silloin olisit jo tullut luokseni. Silloin kun pyysin ja silloinkin, kun en enää pyytänyt. Kaipauksesta. Voimalla, jolla sokeanakin etsisin ja näkisin sinut. Löytäisit minut. Ei se ole elämää. Se on hullua rakkautta. Yksinäistä rakkautta. Tappavaa.
Näin kauan minä roikuin. Ja jaksoin yrittää. Katsoin kuvaasi ja silitin poskiasi. Kuiskasin, että paljon rakastan. Mutta sinä et minua. Minä jäin vastauksitta. Sinä saat olla minusta vapaa. En halua millään lailla vaivata sinua enää.
Rakkaus on enemmän arvoinen. Mimäkin olen. Kun kaipaan sinua.
Mikään aito, oikea ja tavoittelun arvoinen ei ole tällaista.
Jos tunteita on, ne ovat olemassa tavoittelematta, yrittämättä, tekemättä. Silloin olisit jo tullut luokseni. Silloin kun pyysin ja silloinkin, kun en enää pyytänyt. Kaipauksesta. Voimalla, jolla sokeanakin etsisin ja näkisin sinut. Löytäisit minut. Ei se ole elämää. Se on hullua rakkautta. Yksinäistä rakkautta. Tappavaa.
Näin kauan minä roikuin. Ja jaksoin yrittää. Katsoin kuvaasi ja silitin poskiasi. Kuiskasin, että paljon rakastan. Mutta sinä et minua. Minä jäin vastauksitta. Sinä saat olla minusta vapaa. En halua millään lailla vaivata sinua enää.
Rakkaus on enemmän arvoinen. Mimäkin olen. Kun kaipaan sinua.
Vastaukset 9
Vanhimmat
V####t sä mua rakasta vain mun rahoja kyttäät .
Niinpä! Turha roikkua, jos ei ole mitään tullakseen. Eteenpäin vain uusin ja avoimin mielin!
Onpa kaunis ja mietteitä herättävä kirjoitus.
Puet sanoiksi myös omat, vastaavanlaiset ajatukseni.
Syvältäni kumpuaa katkeransävyisiä säveliä nykyään liiaksikin sinun ja minun yhteisestä onnettomasta mutta kohtalonomaisesta ja erilaisesta taipaleestamme. Katkeruus ei pue ketään, enkä halua niillä sävelillä sinua heitellä. Elämän soittaa musiikkiaan ja me valitsemme haluamamme nuotit elämän soittokirjaan. Valitsen rakkaudensävelet.
En minä katkera ole. Surullinen ja satutettu vain. Katkeruus ei ole hyväksi mutta suru kasvattaa.
kasvattaa?
https://www.youtube.com/watch?v=dAtgDMPDqSg
Kyllä se niin tekee. Jos siitä osaa ottaa opiksi. Oppii nöyryyttä ja mahdollisesti ottamaan vastaan, jos elämä taas joskus yrittää antaa parastaan.
Minulla oli monesta syystä huono aamu. Luonnollisesti silloin kaikki muukin suru nousee ja tulvii yli äyräiden.
Kirjoitin tuon aloituksen.
On niin monta tapaa kertoa, että rakastaa. Niin monta tapaa.
Kaunis kirjoitus. Minä-pohjaisuus vaan ihmetyttää. Miksi toisen pitäisi tulla sinun luoksesi? Jos sinulla on samat voimakkaat tunteet jotka juuri se toinen saa aikaan niin miksi sinä et sitten löydä tietäsi hänen luoksensa? Jos toinen on epävarmempi sinun suhteen kuin sinä hänen suhteensa.
En voi paljon puhua kuin omasta puolestani. Minä puhun omista ajatuksistani ja tunteista, jotka kyllä hänellekin olen selvittänyt. Tietä hänen luokseen ei ole enää minun kulkea. Ja usko pois -aikoinaan etsin ja löysin. Mutta kadotin.