Hertta....aatetta ja vaatteetta

Luinhan minäkin Hertan ja pikkuisen petyin kun luotin hyviin arvosteluihin. Faktaa oli kyllä, kuten siinä, että poikansa jätti tai joutui jättämään isälleen Moskovaan pantiksi, että tulee takaisin.
Sitten ihmetteli kun poika ei kirjoita mitään, ollen itse vankilassa Suomessa. Omaiset ei hennoneet sanoa Hertalle pojan kuolleen Siperiassa kun Ottoville oli sallinut hänet sinne viedä.

Miksi et itse tee mitään? ainoastaan moitit.

Palstan tila on sellainen kuin on ilman kekääkin. Kekä ainakin antaa ihmisten kirjoittaa mitä haluavat eikä ole häätämässä pois heti jos joku ilmaantuu kirjoittamaan.
Nyt näin, että yksi aloitus on aiheuttanut kokonaisen palstan tilan mikä se sitten lieneekin

Joopa joo, aamuyön sensitiivisimpinä hetkinä perehdyin vielä hetkeksi Köngäksen tekeleeseen, joten ajatuksia on vaikea tiivistää.

Luotan toki aikoinaan mahdottoman paljon lukeneena ja itsekin kirjoittaneena enemmän omaan arvostelukykyyni kuin jonkun ammattikriitikon tuntemuksiin. En edes vilkaissut ole yhdenkään kriitikon mielipiteitä.

Melko lailla kasvamista on sellaisella ´ kirjailijalla´ , joka puoli kirjaa kirjoittaa Hertan seksuaalisuudesta kuin tärkeimpänä asiana hänen elämässään. Aate kuin syrjässä siinä sivussa. Ja milä perusteella - mutu-tuntumallako-, kuulo-ja jälkipuheillako, ei faktan faktaa ole mainita lähteistä. Ainoan elossaolevan niiltä ajoiltako, Yrjö Leinon tyttären Lieko Zachovalovanko muistelmiin. Tai Olavi Paavolaisenko perillisten muistelmiin.

Seksuaalisuus on mahtava elinvoima, mutta vain sen varassako eletään, silloin on heikoilla asiat. Ja naiivilla aatepohjalla kommunismin ihanuuteen, jopa ymmärtämättä Stalinin tekoja.
Edelleen sanon, että heppoinen on kirja Hertasta, loukkaavakin, ottamalla seksuaalisuuden tärkeimmäksi ominaisuudeksi hänen elämässään. Hertta-parka!

Mutta kova ja itsekäs oli Hertta Kuusinen tällaiselta pohjalta kirjoitettuna - ehkä hän olikin, viettiensä varassa elänyt onneton ihminen.

Sehän on selvää, että lukemiskokemusten kritisoiminen on lisääntynyt ikääntyessä, ihmisillä, jotka ovat lukeneet paljon, omien elämänkokemustenkin myötä.
P.S. Heidi Köngäs ei minua kiinnosta piut-paut-vertaa, ehkäpä hänkin oppii kirjoittamaan joskus oleellisista asioista, ei asian vierestä. Enemmän olisi suonut saavan aikaseksi Hertan muista ominaisuuksista, kovin tyhjäksi jäi.