Asiat joita suhteessamme tapahtui satuttivat varmaan yhtä paljon kumpaakin meistä, mutta elämän täytyy jatkua. Kiusaamalla et saa mitään takaisin, eikä onni löydy menneeseen ja tuhottuun takertumalla! Kasvatko ihmisenä vai taannutko alkuliman tasolle, valinta on yksin sinun. Toivoin sinulle uutta rakkautta, mutta tältä kaatopaikalta et sitä löydä.
en vastaa koska_
en_kaipaa
12419
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Miksi sinä kirjoitat ikäväpalstalle törkyjäsi, onhan täällä viha- ja katkeruuspalstatkin.
Eikö olisi kuitenkin parempi selvittää suoraan asianomaisen kanssa, silloin matkateko ja ihmisenä kasvaminen onnistuu paremmin, kun entinen on käyty läpi. Kasvamiseen kuuluu myös ymmärtää missä meni vikaan.
Viisaita sanoja! Vaikka ikäviä sattuu niin ne johtuvat puolin ja toisin ongelmista ihmisessä itsessään. Eivätkä pyyhi pois niitä tunteita mitä heräsi. Hyvää ja kaunista. Se alkulima syntyy usein jo sieltä lapsuudesta ja vanhemmiksi kyvyttömistä ihmisistä.
Kyllä varmaan asiat mitä tapahtui satutti kumpaakin.
Entistä ei saa takaisin se on totta. Ikävä kuitenkin edelleen eikä se varmaan koskaan kokonaan lopukkaan..
Salaa toivon, että joskus vielä...
Älä laita kaikkee paskaa mun piikkiin, älä tee niin, miksi sun pitää koittaa satuttaa niin lujaa koko ajan? Älä tee tota enää. Älä kiusaa enempää. Ei ne oo mun tekemiä.
Samoin voisin kirjoittaa miehelle. Toivon että näkisimme vielä..
Onko sinulla nimessäsi sama alkukirjain kuin hänellä?
Miksi vastatakaan ihmiselle jota ei kaipaa.
Haavat kestävät parantua ja arpeutua kauan, miten syviä sitten ovatkaan, aika on ainoa lääke mikä auttaa. Sen on annettava kulua kaikessa rauhassa.
Jättää jotakin taakse ja mennä eteenpäin mutta kiusaaminen tuntuu todella aina yhtä yllättävältä ihmisten kesken.
Olen pohjalla ja jään alkuliman tasolle, koska ei ole voimia enää. Tuli syvät haavat. Toivoisin että limana kuihtuisin vain jo pois.
Vitun idiootti. Tämä yksinäisyys ei paljon kasvata.