Älykkyys periytyy

Nykyään menestyvillä ja varakkailla on yhä vähemmän lapsia, syrjäytymisvaarassa olevilla köyhillä suhteessa eniten.

Onko siis älykkyys evoluution kannalta (enää) hyödyllistä?

Kollimaattori kirjoitti:

Nykyään menestyvillä ja varakkailla on yhä vähemmän lapsia, syrjäytymisvaarassa olevilla köyhillä suhteessa eniten.

Onko siis älykkyys evoluution kannalta (enää) hyödyllistä?

Lue lisää

Niin.. Teollistumisen ja teknologian suoman materiaalisen ja ruokataloudellisen yltäkylläisyyden ja veronmaksajien valtion kautta jakaman sosiaaliturvan vuoksi fiat-rahaan perustuvassa luonnonvarojen äärettömyyden illuusiossa elävän kansan keskuudessa dysgenia kukoistaa, sillä vallitseva tila suosii R-strategialla ("spray and pray") lisääntyvien määrän kasvua, jolloin älykkyyteen ei kohdistu suurta valintapainetta ja väestö keskinäärin tyhmenee.

Kollimaattori kirjoitti:

Nykyään menestyvillä ja varakkailla on yhä vähemmän lapsia, syrjäytymisvaarassa olevilla köyhillä suhteessa eniten.

Onko siis älykkyys evoluution kannalta (enää) hyödyllistä?

Lue lisää

"Nykyään menestyvillä ja varakkailla on yhä vähemmän lapsia, syrjäytymisvaarassa olevilla köyhillä suhteessa eniten."

Onko tämä mielestäsi joskus ollut toisin?

mitäpä.arvelet kirjoitti:

"Nykyään menestyvillä ja varakkailla on yhä vähemmän lapsia, syrjäytymisvaarassa olevilla köyhillä suhteessa eniten."

Onko tämä mielestäsi joskus ollut toisin?

Toki ennen varakkailla oli sekä varaa pitää monet lapsensa hengissä että ylipäätään pitää.

Ennen vanhaan rutiköyhien lapset kuolivat kurjuuteen ja/tai annettiin/myytiin pois.

Kollimaattori kirjoitti:

Toki ennen varakkailla oli sekä varaa pitää monet lapsensa hengissä että ylipäätään pitää.

Ennen vanhaan rutiköyhien lapset kuolivat kurjuuteen ja/tai annettiin/myytiin pois.

Lue lisää

Ja siksi rutiköyhiä ei enää ole, koska ovat lopultakin kuolleet sukupuuttoon?

Oletko koskaan kuullut Thomas Malthusista?

mitäpä.arvelet kirjoitti:

Ja siksi rutiköyhiä ei enää ole, koska ovat lopultakin kuolleet sukupuuttoon?

Oletko koskaan kuullut Thomas Malthusista?

Ei köyhyys perimässä ole, vaikka sosiaalinen status, koulutus ja elintaso ovatkin kulttuurisesti suuressa määrin periytyviä.

Jos sitä tarkoitit.

Tarkemmin sanoen korreloivat yksilön vanhempien vastaavien tasoluokitusten kanssa. Mutta ei niitä ole geeneihin koodattu; niihin on voitu koodata joitain vaikuttavia ominaisuuksia. Mutta enemmän vaikuttavat varmaan ympäristötekijät. Ja nykyään paljon vähemmän kuin aiemmin.

Kollimaattori kirjoitti:

Ei köyhyys perimässä ole, vaikka sosiaalinen status, koulutus ja elintaso ovatkin kulttuurisesti suuressa määrin periytyviä.

Jos sitä tarkoitit.

Ei vaan minua kiinnosti mitä sinä tarkoitit, jos nyt tarkoitit yhtään mitään.

Ei edelleenkään oikein selvinnyt.

mitäpä.arvelet kirjoitti:

"Nykyään menestyvillä ja varakkailla on yhä vähemmän lapsia, syrjäytymisvaarassa olevilla köyhillä suhteessa eniten."

Onko tämä mielestäsi joskus ollut toisin?

Tuo väite muuten ei päde ainakaan miehillä. Muutamat yksittäistapaukset eivät merkitse mitään.

okaro kirjoitti:

Tuo väite muuten ei päde ainakaan miehillä. Muutamat yksittäistapaukset eivät merkitse mitään.

Menestyvät miehet ovat aina kantaneet kortensa koloon´kohottaakseen kansakunnan geneettistä tasoa.

Minä kylläkin esitin kysymyksen, en väitettä. Miksi sinä kommentoit minulle?

Kollimaattori kirjoitti:

Nykyään menestyvillä ja varakkailla on yhä vähemmän lapsia, syrjäytymisvaarassa olevilla köyhillä suhteessa eniten.

Onko siis älykkyys evoluution kannalta (enää) hyödyllistä?

Lue lisää

Elikkäs kun köyhyys poistuu, poistuu myös tyhmyys. Parempi ruoka, paremmin aikaa kehittää kykyjään, kyllä se kaikki periytyy, johtuen siitä että palkat ovat eriarvoiset ja omaisuutta voi kerätä ja periyttää. Tosin vaikeaa erottaa älykkyys vahvasta tahdosta, pyrkyryydestä ja hyvästä tuurista.

Kateellinenja kirjoitti:

Elikkäs kun köyhyys poistuu, poistuu myös tyhmyys. Parempi ruoka, paremmin aikaa kehittää kykyjään, kyllä se kaikki periytyy, johtuen siitä että palkat ovat eriarvoiset ja omaisuutta voi kerätä ja periyttää. Tosin vaikeaa erottaa älykkyys vahvasta tahdosta, pyrkyryydestä ja hyvästä tuurista.

Lue lisää

"Tosin vaikeaa erottaa älykkyys vahvasta tahdosta, pyrkyryydestä ja hyvästä tuurista"

Totta, Mensan testissä tarvitaan kaikkia noita.

mutta aina puolet on keskimääräistä tyhmempiä

rotuja ei ole olemassakaan, paitsi tietysti eläimillä

Rodusta puhuminen on nykyään poliittisesti epäkorrektia. Mutta ei se muuta miksikään sitä tosiasiaa että eri kansojen vallitsevilla ihmistyypeillä on niin fyysisiä kuin henkisiä ominaisuuseroja.

Hyvin todennäköisesti eri älykkyyden lajien taso ei ole sidoksissa ihmisten rotuihin, eikä älykkyys ole varsinaisesti periytyvää, muuta kuin sen potentiaalin osalta. Eli mikään geneettinen potentiaali ei tee ihmisestä älykästä ellei hän altistu oikeille älykkyystekijöille, riippumatta siitä uskooko yhteiskunnan ja etenkin älykkyystutkijoiden levittämiin valheisiin geneettisestä periytyvyydestä vai ei. Älykkyyden kasvattamisesta aikuisena löytyy lisätietoa kolmiosaisesta Älykkyys-kirjasta jossa esitellään ihmisen 28 eri älykkyyden lajia, 120 älykkyystekijää ja selitetään miksi massat halutaan ja pidetäänkin vähä-älyisinä, vaikka tiede on jo aikoja sitten löytänyt keinot kenen tahansa älykkyyden lisäämiseen. https://www.amazon.com/s/ref=nb_sb_noss_2?url=search-alias=aps&field-keywords=älykkyys-kirja

Aikamoista roskaa. Tuosta periytyvyydestä ensinnäkin; perimässä on paljon satunnaisuutta ja siksi pätee vain tilastollisesti että älykkäät vanhemmat saavat keskimäärin älykkäämpiä lapsia, ja myös vähemmän älykkäät voivat saada älykkäitä lapsia. Mutta pätee että perimä määrää aika suurelta osin älykkyyspotentiaalin. Ja noiden virikkeiden merkitystä usein liioitellaan. Kyllä ennekin aika vaatimattomista oloista tuli älykkäitä lapsia, se vaan puhkesi kukkaan myöhemmin, esim. kouluiässä.

Ja ihmettelen miksi erilaisia lahjakkuuksia yritetään tulkita älykkyyksiksi. Sosiaalista lahjakkuutta yritetään kutsua tunneälyksi. Ja liikunnallinen lahjakkuus on kai kehoälyä. Ja käden taidot käsiälyä. Varmaan kohta keksitään penisäly ja vaginaäly.

FaktaaKehiin kirjoitti:

Aikamoista roskaa. Tuosta periytyvyydestä ensinnäkin; perimässä on paljon satunnaisuutta ja siksi pätee vain tilastollisesti että älykkäät vanhemmat saavat keskimäärin älykkäämpiä lapsia, ja myös vähemmän älykkäät voivat saada älykkäitä lapsia. Mutta pätee että perimä määrää aika suurelta osin älykkyyspotentiaalin. Ja noiden virikkeiden merkitystä usein liioitellaan. Kyllä ennekin aika vaatimattomista oloista tuli älykkäitä lapsia, se vaan puhkesi kukkaan myöhemmin, esim. kouluiässä.

Ja ihmettelen miksi erilaisia lahjakkuuksia yritetään tulkita älykkyyksiksi. Sosiaalista lahjakkuutta yritetään kutsua tunneälyksi. Ja liikunnallinen lahjakkuus on kai kehoälyä. Ja käden taidot käsiälyä. Varmaan kohta keksitään penisäly ja vaginaäly.

Lue lisää

Kyllä minä ainakin älyän vaginan päälle.

FaktaaKehiin kirjoitti:

Rodusta puhuminen on nykyään poliittisesti epäkorrektia. Mutta ei se muuta miksikään sitä tosiasiaa että eri kansojen vallitsevilla ihmistyypeillä on niin fyysisiä kuin henkisiä ominaisuuseroja.

Lue lisää

"Rodusta puhuminen on nykyään poliittisesti epäkorrektia"

Niin, rotuja on olemassa vain jalostuksen tuloksena ja aina kun ihmistä on yritetty alkaa jalostaa, ovat poliittisesti korrektit estäneet sen.

Onneksi.

näinhän.se.on kirjoitti:

"Rodusta puhuminen on nykyään poliittisesti epäkorrektia"

Niin, rotuja on olemassa vain jalostuksen tuloksena ja aina kun ihmistä on yritetty alkaa jalostaa, ovat poliittisesti korrektit estäneet sen.

Onneksi.

Lue lisää

Evoluutio löytää keinot.

näinhän.se.on kirjoitti:

"Rodusta puhuminen on nykyään poliittisesti epäkorrektia"

Niin, rotuja on olemassa vain jalostuksen tuloksena ja aina kun ihmistä on yritetty alkaa jalostaa, ovat poliittisesti korrektit estäneet sen.

Onneksi.

Lue lisää

Jalostamalla saadaan uusia rotuja syntymään verraten lyhyessä ajassa. Mutta jalostumista (tai degeneroitumista) tapahtuu myös itsestään kun populaatiot ovat erillään toisistaan riittävän kauan. Ihmisistä aboriginaalit selkein esimerkki.

NoinhanSeOn kirjoitti:

Jalostamalla saadaan uusia rotuja syntymään verraten lyhyessä ajassa. Mutta jalostumista (tai degeneroitumista) tapahtuu myös itsestään kun populaatiot ovat erillään toisistaan riittävän kauan. Ihmisistä aboriginaalit selkein esimerkki.

Lue lisää

Verrattuna kotieläimiin aboriginaalit eivät oikein ole esimerkki. Ainoastaan riittävän laajalle levinnyt laji voi siis klusteroitua geneettisesti muistuttamaan edes etäisesti jalostettua rotua. Siksi niitä ei juuri luonnossa ilmene ja ihmisen klusteroituminen eli "rodut" poikkeavat aivan selvästi todellisista, jalostamalla tuotetuista roduista.

Ensinnäkin luonnonvalinta ei salli tarvittavaa määrää divergenssiä, vaan se karsii liian tehokkaasti verrattuna täysin jalostajansa suojattina elävään jalostettavaan populaatioon. Toiseksi selvinneiden valinta on luonnossa paljon suurpiirteisempää, ilman selkeää päämäärää, jatkoon selvinneiden osalta.

No tietysti eroa on siinä että jalostuksessa pyritään lisäämään tiettyjä tavoiteltavia ominaisuuksia. Jalostuminen tapahtuu enemmän sattumanvaraisesti, usein kylläkin naaraiden mieltymysten mukaisesti, mikä ei aina käy yksiin lajin menestymisen kanssa.

"Keskivertoälykkyys ei käytännössä riitä merkittävän edistyksen aikaansaantiin"

Kyllä riittää, aivan hyvin. Koko juttusi on täyttä puuta heinää. Miksi vaivaiduit kirjoittamaan sen?

Suuri osa afrikkalaisista ei asu savimajoissa. Osaisitko itse muuten rakentaa savimajan?

Ovat melkoinen poikkeus. Valinta on ollut heidän kohdallaan kovaa ja jossain määrin tosiaan suosinut älyn kehittymistä.

Sinun esi-isiesi kohdalla metsästysviettiin liittyvät ominaisuudet ovat olleet tärkeämmät. You go after weak to get your meal.

On muuten hupaisaa että ihmisiin voidaan kohdistaa rotusyrjintää vaikka rotuja ei kuulemma ole olemassa. Tosin sitä yritetään kiertää käyttämällä sanaa rasismi, joka tulee rodusta (racism=rotuoppi).

Teeskentelyyn kuuluu myös eri rotujen, kansojen, ihmispopulaatioiden henkisten erojen kieltäminen. Vaikka ulkoisten ja fyysisten ominaisuuksien välillä on suuria eroja, väitetään että kaikki ovat yhtä älykkäitä, ahkeria, rauhantahtoisia jne.. Moderni keisarin uudet vaatteet joukkoharha.

FaktaaKehiin kirjoitti:

On muuten hupaisaa että ihmisiin voidaan kohdistaa rotusyrjintää vaikka rotuja ei kuulemma ole olemassa. Tosin sitä yritetään kiertää käyttämällä sanaa rasismi, joka tulee rodusta (racism=rotuoppi).

Teeskentelyyn kuuluu myös eri rotujen, kansojen, ihmispopulaatioiden henkisten erojen kieltäminen. Vaikka ulkoisten ja fyysisten ominaisuuksien välillä on suuria eroja, väitetään että kaikki ovat yhtä älykkäitä, ahkeria, rauhantahtoisia jne.. Moderni keisarin uudet vaatteet joukkoharha.

Lue lisää

Normisuvaitsevaisten kanssa tekemisissä oleva tietää hyvin, ettei ongelma olekaan se syrjiminen, vaan se peruste. Kyllä vastenmieliseksi kokemaansa ihmistä saa aina syrjiä ja kiusata ihan niin paljon kuin vain huvittaa, koska sille on selkeät perusteet. Syrjintä rodun perusteella taas on perusteetonta, koska se ei perustu vallitsevaan tieteelliseen käsitykseen. Siksi se on väärin ja tuomittavaa.

Mutta jos kuuntele ruce ringsteeniä ja pitää mari-paitaa silmälaseilla, saa olla muista mitä mieltä tahansa ja se on aina ihan oikein.