Näkisitkö mistä oikein oli kyse ?
Yli viisi vuotta sitten rakastuin
hoikkaan, ruskeasilmäiseen kotimaiseen mieheen. Hän oli
eronnut jo aiemmin pitkästä
avioliitosta, kaksi lasta. Hän oli
hyvin lämmin ja empaattinen
minua kohtaan, puhui jopa
tulevaisuudestakin, mutta mitä
sitten tapahtui ? Yhtäkkiä hän
jätti minut, eikä sanonut sitä
suoraan. Miksi hän ei sanonut,
ettei halua jatkaa ? Oliko hänellä
oikeaa kiinnostusta minua kohtaan,
ennen jättämistä ? Teinkö minä
jotakin väärin ? Mulle tuli kova
sydänsuru ja masennuinkin,
mutta myöhemmin päätin, etten
häntä halua (tuntui myös, etten
voi luottaa häneen). Jos me olisimme
olleet yhdessä pidempään ja seurustelleet, millaista se olisi
ollut ? Olisiko ollut hankalaa ?
Mikä tarkoitus tällaisella stoorilla
oli ? Meillä oli ihanaa, mutta sitten
kaikki loppuikin kuin seinään; en
ymmärrä. Nykyään hän on naimisissa
ja toivon olevan onnellinen naisensa kanssa.
Onko tässä miehessä jotakin narsismiin viittaavaa piirrettä ?
Yli viisi vuotta sitten rakastuin
hoikkaan, ruskeasilmäiseen kotimaiseen mieheen. Hän oli
eronnut jo aiemmin pitkästä
avioliitosta, kaksi lasta. Hän oli
hyvin lämmin ja empaattinen
minua kohtaan, puhui jopa
tulevaisuudestakin, mutta mitä
sitten tapahtui ? Yhtäkkiä hän
jätti minut, eikä sanonut sitä
suoraan. Miksi hän ei sanonut,
ettei halua jatkaa ? Oliko hänellä
oikeaa kiinnostusta minua kohtaan,
ennen jättämistä ? Teinkö minä
jotakin väärin ? Mulle tuli kova
sydänsuru ja masennuinkin,
mutta myöhemmin päätin, etten
häntä halua (tuntui myös, etten
voi luottaa häneen). Jos me olisimme
olleet yhdessä pidempään ja seurustelleet, millaista se olisi
ollut ? Olisiko ollut hankalaa ?
Mikä tarkoitus tällaisella stoorilla
oli ? Meillä oli ihanaa, mutta sitten
kaikki loppuikin kuin seinään; en
ymmärrä. Nykyään hän on naimisissa
ja toivon olevan onnellinen naisensa kanssa.
Onko tässä miehessä jotakin narsismiin viittaavaa piirrettä ?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sinun ei pidä itseäsi ainakaan syyttää siitä, että tämä suhde loppui. Osaat päinvastoin itse edelleen iloita siitä, että hänellä menee hyvin ainakin päällisin puolin.
Suhteenne olisi ilmeisestikin voinut (silloin) edetä suuntaan jota odotit, mutta hänessä ei ollut siihen tarpeeksi kärsivällisyyttä. Tämä on ehkä suoranaisesti enemmän tietynlaista levottomuutta, kuin narsismia. Toisaalta jos ei osaa olla kärsivällinen, niin monet hyvät asiat voivat jäädä saavuttamatta.
Sinun näkemyksesi siis olisi tästä suhteesta ollut enemmän oikea. Sitä ei pitäisi enää huolehtia liiaksi, mitään tiettyä "syytä" tuskin tälle miehen päätökselle muuta löytyy, kuin luonteen ailahtelevuus. On lisäksi erittäin ikävää, että hän jätti sinut noinvain, vaikka senkin olisi voinut tehdä kauniimmin, jos se jostain syystä piti tehdä.
Unijukka15, iso kiitos sinulle vastauksesta !
Minä olen kyllä syyttänyt itseäni
paljon tämän jutun vuoksi. Koska hän jätti minut epäselvyyteen ja
yksin pohtimaan asioita (mm. sitä
mikä meni pieleen), en oikein voinut muuta kuin syyttää itseäni. Ajattelin,
etten ollut riittävä hänelle (en pidä
itseäni kauniina ja olen hidas. Hän puolestaan komea ja nopea). Sitäkin pohdin, että hän jätti minut
seksin vuoksi.
En kuitenkaan vihaa häntä, vaikka
olenkin kärsinyt häneen liittyen.
Toivon edelleen hänen elämänsä
olevan niin hyvää kuin mahdollista.
Kyllä hän varmaan on liian kärsimätön luonne ja asioiden
pitäisi tapahtua nopeasti. Itse
olen kärsivällinen eli vastakohta.
Hän on vesimies, liittyykö levottomuus siihen merkkiin
yleensä ? Entä vapaudenkaipuu ?
Olen yrittänyt jättää tämän miehen
taka-alalle, mutta toisinaan hän
tulee kuitenki ajatuksiini. Hän on
se yksi ja ainut, jota olen rakastanut.
Mutta se olikin virhe ja rikoin sydämeni. En olisi saanut päästää
tunteitani valloilleen, mutta minkä
mahdoin, kun hän vei ns. jalat altani.
Kiitos Unijukka15 sinulle myös
myötätunnosta.
Mahtoiko tämä mies itse ymmärtää tai huomata ajatella sitä millaiseen
kurjaan tilanteeseen hän minut
jätti ? Oliko se hänen mielestään
oikein tehdä niin ?
Hän ei koskaan vastannut siihen saiko hän kirjeeni (kun hän oli jo
jättänyt minut), eikä myöskään siihen, kun kysyin miksi hän ei
kertonut minulle suoraan.
Miksiköhän hän käyttäytyi noin,
ettei vastannut ?
(Tiedän, etten olisi kestänyt sitä, kun hän olisi suoraan sanonut, ettei halua jatkaa ... mutta se olisi
kuitenkin ollut parempi tietää, kun
yksinään jäädä miettimään ja
itkemään.)
Hän itse sanoi jo alkuun, että kaikista asioista täytyy puhua ihan suoraan. Tuohon perustuen hänen
oma käytöksensä olikin sitten ristiriitaista siinä vaiheessa, kun ei selittänyt mulle mitään, jätti vain
yhtäkkiä.
Minä en toki ole ainut nainen, jolle on tapahtunut vastaavaa. Toivon, että ihmisillä olisi edes sen verran arvostusta toista ihmistä kohtaan, etteivät tekisi tuollaista.
Unijukalle nostan tämän.
Kyllä vesimiehen merkkiin liittyy tietynlainen vapaudenkaipuu, kenties levottomuuskin. Kaiken kaikkiaan vesimiehet ovat kaiketi aika huonoja sitoutumaan, mutta kyse on myös yksilöistä ja henkilökemioista, totta kai.
Sinun on nyt vain nähtävä eteenpäin, mahdollisuuksia on edessä. Otettava tavallaan itseäsi niskasta, ja elettävä hyvinvoivasti. Ehkä siten, että lopulta tämäkin tapaus vain nosti itsevarmuuttasi, ymmärtämään siis eri ihmisiä paremmin.
Ja toki avoimuudesta on periaatteessa helppo puhua, mutta käytännössä se vain on tietyillä hetkillä ja tietyissä asioissa vaikeaa. Tavallaan ehkä hyväkin niin.