Sadevesi vesihuollon turvaajaksi

Kiuruvedellä on kokeiltu mm. yhteiskunnan tukemaa juustoteollisuutta, omaa teurastamoa, luomua ja peltokivien muuttamista sepeliksi. Kaikille näille on yhteistä, ettei lopputulos aina ole ollut mieleinen ja jotkut kylänmiehet ja ennustajat ovat ennakkoon arvanneet lopputuloksen. Kuitenkin kunta on sijoittanut näihin kokeiluihin ja selvityksiin varmaan miljoonia. Kylänmiehiä ja ennustajia on moitittu, mutta epäonnistuneiden kokeiden konsultteja kehutaan tietenkin hyvän palkan siivittämänä.

Nyt viljelijät eivät pysty maksamaan sähkölaskujaan ja tähän ei asiantuntijatkaan ole keksineet ratkaisua. On tosin kokeiltu kansalaiskeräystä, mutta sekin kaatui byrokratiaan. Sähköliittymiä ollaan sulkemassa.

Mitäs tehdään, jos vesilaitos ei toimitakaan vettä? Tästä ei ole puhuttu, mutta todennäköisesti näiden konkurssitilojen vesilaskut maksaa käytännössä muut veronmaksajat.

Tässä olisi projektin paikka selvittää, miten helppoa maatilan olisi muuttua vesiomavaraiseksi perustuen sadeveden talteenottoon. Jo millin sade antaa 10 kuutiota hehtaarilta. Uskon, että 4000 euron kuukausipalkalla varmasti löytyy asiantuntija, joka selvittää asian kahdessa vuodessa. Eihän valtaojasta otettu vesi tietenkään puhdasta ole, mutta jos kunnasta löytyy kone, joka muuttaa lehmän paskan juomavedeksi (Kiuruvesi-lehden etusivu elokuussa 2007), pystynee kone muuttamaan sadevedenkin juomakelpoiseksi talousvedeksi.

Lisäksi maaseutuasiamies voisi tehdä hyvää työtä kasaamalla pyykkinaruksi kaikki ne lomakkeet, jotka estivät kansalaiskeräyksen toteuttamisen.