Tunteeni ovat

Itse etsin onnellisuutta pienistä hetkistä tai oikeammin hyvää oloa ja mielenrauhaa kaiken muun myllerryksen keskellä. Täysin onnellinen en voi sanoa olevani, sillä olen parisuhdeihminen ja minun onneni on suurin, kun vierellä on joku joka aidosti onnen jakaa ja jonka kanssa on hyvä olla (ja se ei ole huono parisuhde). Mutta toivon, että jonkun samoin ajattelevan ja tuntevan vielä viereeni saisin. vakavankin suhteen, mutta sellaista kepeyttä, leikkimielisyyttä ja elämän seikkailuja sisältävän.

Ja siitä että olen ihastunut. En voi peittää sitä iloa mitä sisältäni kumpuaa. Jännittää ja olen sekaisin, mutta olen onnellinen.

Sinusta se johtuu. Ihana nähdä sua.

Minne menee? Jotain tunnisteita?

Kyllä mä välitän. Ja olen muistellut häntä, ikävöinyt. Tätä ei voi selittää järjellä. Emme olisi täydellinen match monenkaan mielestä. Hänestä kuitenkin välitän, no matter what. Toivon hänelle vain hyvää ja haluisin pitää huolta. Haluaisin, että hän tuntisi samoin. Mutta... Elämä on.

Onnen tunne, perustukoon mihin hyvänsä, kuten esim. että joku/ jokin saa tuntemaan onnellisuutta - se on suurta :)

Elämä on mitä on ja onni on myötä kenelle on. Harhainen onni on silti sekin myös onni. Ja hetki on kallisarvoinen, sillä harvoin onni majailee meissä kaiken aikaa.

Jokainen on varmaan kokenut sen, kun jonkun hymy vaan pelastaa koko päivän ja sen varassa leijailee jonkun aikaa :), mitä sitten jos tipahtaa maan pinnalle joku päivä - no ei mitään. Tänne meidät on luotu tallustelemaan.

Näitte tiistaina? Kuinka pitkään olitte tekemisissä?

Se johtui hänestä, miehestä.