Pahuus on kuin sairaus, joka kulkee suvussa. Lapsi, joka on jo syntyessään kykenemätön empatiaan syntyy vanhemmille, joista toinen on paholaisen oma, valheesa elävä peto. Toinen taas omaan valheeseensa kietoutunut syntinen, jolla alamäki lähti pikkurillin antamisesta paholaiselle.
Lapsi kasvaa pahan omaksi, oppii pahan työvälineet, oppii elämään valheessa ja itsepetoksessa.
Lapsi ei koskaan saa tuntea, mitä rakkaus oikeasti tarkoittaa, mitä hyvyys tarkoittaa, miltä se tuntuu kun on oikeasti hyvä olla.
Lapsen elämä kulkee pimeydessä, niin kuin hänen sisällään elävien demonienkin.
Hän toimii demonien leikkipaikkana, touhumaailmana. Harvoin, hyvin harvoin tulee jokin hyvin heikko kuva jostain muusta, että jossain kaiken sen pahan alla on pieni lapsi, hyvin pieni lapsi, lapsi joka on jo käytännössä luovuttanut.
Lapsi kasvaa pahan omaksi, oppii pahan työvälineet, oppii elämään valheessa ja itsepetoksessa.
Lapsi ei koskaan saa tuntea, mitä rakkaus oikeasti tarkoittaa, mitä hyvyys tarkoittaa, miltä se tuntuu kun on oikeasti hyvä olla.
Lapsen elämä kulkee pimeydessä, niin kuin hänen sisällään elävien demonienkin.
Hän toimii demonien leikkipaikkana, touhumaailmana. Harvoin, hyvin harvoin tulee jokin hyvin heikko kuva jostain muusta, että jossain kaiken sen pahan alla on pieni lapsi, hyvin pieni lapsi, lapsi joka on jo käytännössä luovuttanut.
Vastaukset 8
Vanhimmat
hyvä kirjoitus
Mutta Artollahan on hyvä verkosto, Arto saa mielipiteensä vaikkapa Satakunnan Kansaan niin halutessaan.
Tuosta ei selvinnyt onko kirjottaja säälipisteitä kaipaava kiusaaja joka ulkoistaa omat tekonsa esim vanhempien syyksi.
Vaikka itse olisi joutunut pahan panemaksi, ei se tarkoita että saisi/pitäisi jatkaa pahantekoa.
Kukaan ei ole vastuussa muiden teoista, mutta jokainen on täysin vastuussa itsestään. Ymmärtääkö sen vai ei, on oleellisin.
Tiedän mitä demonitilat on, mutta kyse ei ole henkimaailman asioista, vaan tiettyjen ihmisten kyvyttömyydestä ymmärtää tekojensa todellista luonnetta. Esim piru-demoneita on taidehistoriassa kuvattu symboloimaan ihmisten vääriä tekoja. Niin narsisti voi sitten käyttää vaikka sarvipäisen pikku peikon kuvaa syynä teoilleen.
Syy ei ole koskaan narsistissa,
"ei ole minun vallassani", saattaa nasse teatraalisesti huudahtaa.
Ja kovasti häntä naurattaa. Mutta ihminen joka ei ota vastuuta teoistaan on mitätön.
On eri asia olla tunnekylmä, kuin turtunut. Varsinkin traumatisoitunut voi olla turta tuntemaan, kun käsiteltävää on paljon. Se voi kuitenkin muuttua.
Mutta narsistin tunnekylmyys ei koskaan muutu.
Mustavalkoisella ihmisellä on pakonomainen tarve jakaa ihmiset hyviin ja pahoihin, suuttua kun ei saa tarpeeksi "tietoa" jakamista varten. Rajaton ihminen ei myöskään pysty ymmärtämään sitä, ettei se ole hänen oikeutensa analysoida, kategorioda toisia ihmisiä jonkun tekstinpätkän avulla.
Rajaton ja mustavalkoinen ihminen ei myöskään ole psyykkeeltään kunnossa vaan elää mielikuvitusmaailmassa (vaikka ei sitä itselleen tietenkään pysty myöntämään, pysty myöntämään olevansa jotain muuta oikeasti kuin se mielikuvitusminä, joka hän luulee olevansa).
Katson ulos ikkunasta ja olen onnellinen, onnellinen kun elämääni ei enää kuulu yhtään mustavalkoisia, rajattomia ihmisiä.
Olet varmasti tosi "vapaa" kun tällä palstalla kirjoitat ja muita määrität
Fhjhfghhrf.
Ei ihmiset ole mustavalkoisia, mutta teot ovat. Vaikka olisi mitä takana, se ei oikeuta vahingoittamaan muita.
Jokaisella on taustastaan ja diagnooseista tms huolimatta vastuu teoistaan. Jos ei sitä ymmärrä, on paha. Siis tekojensa perustella.
Ihmiset eivät ole mustavalkoisia mutta teot ovat.
Kuules aloittaja,
Pahantekijä tarvitsee rangaistuksen eikä kuoliaaksiymmärtämistä.
Lapset tarvitsevat rajoja ja rakkautta.