har inga krångliga kvoter.De nya intagningskvoterna till högskolorna och universiteten har fått många svenskspråkiga abiturienter att söka studieplats i Sverige.
De är rädda för att i Finland inte kunna byta studieinriktning senare ifall de väljer fel.(svenska yle )
De är rädda för att i Finland inte kunna byta studieinriktning senare ifall de väljer fel.(svenska yle )
Vastaukset 6
Vanhimmat
Så bra ,då lägger de inte beslag på någon finskspråkigs studieplats åtminstone.
Synd att Sverige lägger beslag på våra ungdomar.
Där är ju också mycket större chans att bli anställd i framtiden när de är färdigtutbildade.
Åtminstone är det säkert skönt att få känna att man duger är välkommen.Ingen som skriker att man bör tala finska eller flytta.
Tietysti moni ruotsinkielinen lähtee Ruotsiin opiskelemaan. Sen takia täällä ruotsinkielisiin koulutuksiin saadaan yhä heikompaa ainesta.
Ruotsinkielinen Obs. käsitteli taannoin ruotsinkielisten opiskelijoiden "alisuoriutumista". Keskustelun aloittajana toimii turkulainen geologian professori, joka opetti sekä Åbo Akademissa että Turun yliopistossa, ruotsiksi ja suomeksi. Hänen kokemuksensa mukaan ero kieliryhmien välillä opiskelijoina on suuri suomenkielisten eduksi. Ohjelmassa pohdittiin, mistä ero voisi johtua. Ruotsinkieliset opiskelijat pitivät mahdollisena, että nimenomaan helppous päästä jatkoon ruotsinkielisellä puolella vähentää motivaatiota opiskella - paikka, jonka puolesta ei ole tehty paljon töitä, ei houkuta panostamaan.
Svenska Yle käsitteli vuosi sitten suomenkielisten ja ruotsinkielisten opiskelijoiden eroja vertaamalla Aalto-yliopiston ja Hankenin opiskelijoita: Molemmissa opinahjoissa opettanut opettaja kertoo, että eroja on nähtävissä kokeita ja harjoituksia korjatessa. Aalto-yliopistossa moni ei tyydy toiseksi parhaaseen arvosanaan vaan tavoittelee parasta. Eräs selitys tähän on se, että Aaltoon tullaan huippulukioista, kun taas Hankenille ei ole vaikea päästä. Hankenilla ei olla huolissaan, vaikka opettajakunnan mielestä opiskelijat voisivatkin olla heti alussa motivoituneempia.
Kuulemma myös Åbo Akademissa heräävät opiskelijat myöhään. ÅA:n professori kaipaa kulttuurintutkijoita etsimään syitä motivaatioeroille kieliryhmien välillä. Samalla hän lohduttaa, että ruotsinkielisillä on myös positiivisia puolia, heillä on esimerkiksi etuja pohjoismaisissa yhteyksissä.
Ruotsinkieliset tuntuvat elävän ja kouluttautuvan kuplassa, vaikka eläisivät suomenkielisten keskellä. Heillä kuulostaa olevan vahva tunne siitä, että heidän lastensa on saatava toteuttaa itseään uravalinnoillaan ja opiskeluaikana opiskelijaelämässä, taiteessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, kun taas muiden tehtävä on hoitaa tuotanto ja turvata palvelut.
Så bra då blir det flera studieplatser kvar att välja på.