koira puri lasta

neuvoton

Koira makasi lattialla. Lapsi (2v) tuli laulava nalle kainalossaan koiran viereen seisomaan, osui varpaillaan koiran tassuun. Koira murisi, lapsi jähmettyi. Koira puri lasta käteen. Iho meni hiukan rikki, käsi turposi. Ei purrut siis tosissaan, koska jälki olisi huomattavasti pahempaa koska koira on iso jos olisi purrut tosissaan. Mitä tehdä????????
Kyseessä on oma lapsi ja oma koira. Koira ilmeisesti ei ole aivan varma siitä kumpi on arvoasteikolla ylempänä, se vai lapsi. Pikaisia neuvoja kaipaan... Millä todennäköisyydellä koira uusii "rikoksensa"?
Sai rangaistukseksi täydellisen laumasta sulkemisen. Ja ihan hiton moisen haukku ryöpyn minulta jonka ymmärtää pomoksi. Neuvokaa!!! En haluaisi luopua suoralta kädeltä koirasta, mutta en myöskään ottaa riskiä että puree lasta uudelleen, mahdollisesti pahemmin....

85

9332

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Outi

      En tiedä, että osaanko auttaa, koska itselläni ei ole tuollaista kokemusta ollut. Minkä rotuinen ja ikäinen koiranne on? Onko se uros vai narttu? Onko koirallanne ollut taipumusta ärhäkkyyteen? Ystäväni koira puraisi häntä kerran käteen säikähtäessään. Koira on ihan mussukka ja lullukka eli ei tuollainen puraiseminen kuulunut ainakaan sen tapoihin. Eikä ole tekoaan uusinutkaan.

      Luulisi koiralla olevan luontaisesti suojeluvietti pientä lasta kohtaan. Ainakin oma koirani (iso, pelottavan näköinen uroskoira) osasi aikoinaan suhtautua hyvinkin lepsusti pikkulapsiin. Ei se suuttunut, vaikka sitä veti hännästä, korvasta tai jos sen päälle tallasi. Oma koirani kuuluu harvinaisen kovapäiseen rotuun ja kun se oli pentu, meni luulojen poisottamisessa todella paljon aikaa ja hermoja. Jos koiranne siis on nuori, niin kehottaisin tarkkailemaan tilannetta ja jatkamaan kouluttamista. Jos koiranne taas kuuluu johonkin yleisesti ärhäkäksi tunnettuun rotuun, kuten vaikka dobberit tai bullterrierit, kehottaisin teitä tarkkailemaan koiran käytöstä muissakin tilanteissa. En tarkoita tehdä pahaa yleistystä edellä mainituista roduista, sillä voihan pieni puudelikin olla ärhäkkä. Toivottavasti kukaan ei siis loukkaannu tästä.

      Uskoisin, että teidän tapauksessanne sattui puhdas vahinko, koira ehkä säikähti tms. Jos koiranne on muuten hyväksynyt lapsen ilman mitään ongelmia, niin ei tuossa tilanteessa luulisi olevan mitään ongelmaa. Muistakaa antaa myös koiralle paljon hellyyttä ja huomionosoituksia!

      Toivottavasti tästä oli edes jotain apua.

      • Huhhuh

        >>Luulisi koiralla olevan luontaisesti suojeluvietti pientä lasta kohtaan. Ainakin oma koirani (iso, pelottavan näköinen uroskoira) osasi aikoinaan suhtautua hyvinkin lepsusti pikkulapsiin. Ei se suuttunut, vaikka sitä veti hännästä, korvasta tai jos sen päälle tallasi.>>

        Koiran ja ihmisen yhteiselossa ovat kaikkein suurin ongelma nämä idiootit, joiden ajatusmaailmaan kuuluvat tämänkaltainen järjenjuoksu ja käsitys koirasta!

        Koiran inhimillistäminen on aivan älytöntä. Ei koiralla ole moraalia, ei mitään kapasiteettia "tajuta" asioita ja ajatella niitä järjellä. Ongelman ratkaisu: koira-ajokortti pakolliseksi ja koiranpitokielto jokaiselle idiootille, joka kuvittelee, että koiralla pitäisi olla luontaisesti jotain yhteiskunnan toivomia, romanttisia käyttäytymismalleja.

        Tulee myös mieleen, että mitä H******IÄ yksikään kakara kiskoo koiraa hännästä tai korvasta tai kiipeilee sen päällä?! Ja omistaja ilmeisesti seuraa vierestä, jos kerran osaa analysoida, miten koira on käyttäytynyt. Huh huh.

      • Outi
        Huhhuh kirjoitti:

        >>Luulisi koiralla olevan luontaisesti suojeluvietti pientä lasta kohtaan. Ainakin oma koirani (iso, pelottavan näköinen uroskoira) osasi aikoinaan suhtautua hyvinkin lepsusti pikkulapsiin. Ei se suuttunut, vaikka sitä veti hännästä, korvasta tai jos sen päälle tallasi.>>

        Koiran ja ihmisen yhteiselossa ovat kaikkein suurin ongelma nämä idiootit, joiden ajatusmaailmaan kuuluvat tämänkaltainen järjenjuoksu ja käsitys koirasta!

        Koiran inhimillistäminen on aivan älytöntä. Ei koiralla ole moraalia, ei mitään kapasiteettia "tajuta" asioita ja ajatella niitä järjellä. Ongelman ratkaisu: koira-ajokortti pakolliseksi ja koiranpitokielto jokaiselle idiootille, joka kuvittelee, että koiralla pitäisi olla luontaisesti jotain yhteiskunnan toivomia, romanttisia käyttäytymismalleja.

        Tulee myös mieleen, että mitä H******IÄ yksikään kakara kiskoo koiraa hännästä tai korvasta tai kiipeilee sen päällä?! Ja omistaja ilmeisesti seuraa vierestä, jos kerran osaa analysoida, miten koira on käyttäytynyt. Huh huh.

        Pientä oikomishoitoa...

        Voi olla, että koiralla ei ole luontaista suojeluviettiä. Sanoinkin vain L-U-U-L-E-V-A-N-I niin. Eli turhasta vedit herneet nenään.

        Ja toisekseen joskus sattui käymään niin, että lapsi pääsi tallaamaan vahingossa koiran päälle tms. Tahallaan en ole tuollaista antanut tapahtua.

        Taidat vain provoilla, koska tajuat kai itsekin, että joskus voi sattua pieniä vahinkoja. Muuten pitäisi kai olla silmät selässä ja valvontakamerat joka huoneessa plus koirassa itsessään.

      • neuvoton
        Huhhuh kirjoitti:

        >>Luulisi koiralla olevan luontaisesti suojeluvietti pientä lasta kohtaan. Ainakin oma koirani (iso, pelottavan näköinen uroskoira) osasi aikoinaan suhtautua hyvinkin lepsusti pikkulapsiin. Ei se suuttunut, vaikka sitä veti hännästä, korvasta tai jos sen päälle tallasi.>>

        Koiran ja ihmisen yhteiselossa ovat kaikkein suurin ongelma nämä idiootit, joiden ajatusmaailmaan kuuluvat tämänkaltainen järjenjuoksu ja käsitys koirasta!

        Koiran inhimillistäminen on aivan älytöntä. Ei koiralla ole moraalia, ei mitään kapasiteettia "tajuta" asioita ja ajatella niitä järjellä. Ongelman ratkaisu: koira-ajokortti pakolliseksi ja koiranpitokielto jokaiselle idiootille, joka kuvittelee, että koiralla pitäisi olla luontaisesti jotain yhteiskunnan toivomia, romanttisia käyttäytymismalleja.

        Tulee myös mieleen, että mitä H******IÄ yksikään kakara kiskoo koiraa hännästä tai korvasta tai kiipeilee sen päällä?! Ja omistaja ilmeisesti seuraa vierestä, jos kerran osaa analysoida, miten koira on käyttäytynyt. Huh huh.

        Lapsi seisoi koiran vieressä, koira puri. Sen verran koiralle teki että koski sen tassuun. Ei vetänyt hännästä, enkä itse olisi vierestä katsonut kun lapsi sellaista olisi tehnyt. Kaipasin asiallisia neuvoja...

      • Outi
        neuvoton kirjoitti:

        Lapsi seisoi koiran vieressä, koira puri. Sen verran koiralle teki että koski sen tassuun. Ei vetänyt hännästä, enkä itse olisi vierestä katsonut kun lapsi sellaista olisi tehnyt. Kaipasin asiallisia neuvoja...

        Oliko neuvoistani mitään apua?

        Kaikkea hyvää teille! Ja edelleenkin luulisin, että kyseessä oli vain puhdas vahinko.

      • neuvoton
        Outi kirjoitti:

        Oliko neuvoistani mitään apua?

        Kaikkea hyvää teille! Ja edelleenkin luulisin, että kyseessä oli vain puhdas vahinko.

        Vahingoksi minäkin tuon luokittelisin, silti huolissani... Teemme töitä tämän asian eteen ja haen apua. Tilanne on vähintään kamala tytölle ja koiralle, vaikea tuo on minullekin. Kiitos vastauksestasi, antaa hiukan "perspektiiviä" tilanteelle....

      • ...
        Outi kirjoitti:

        Pientä oikomishoitoa...

        Voi olla, että koiralla ei ole luontaista suojeluviettiä. Sanoinkin vain L-U-U-L-E-V-A-N-I niin. Eli turhasta vedit herneet nenään.

        Ja toisekseen joskus sattui käymään niin, että lapsi pääsi tallaamaan vahingossa koiran päälle tms. Tahallaan en ole tuollaista antanut tapahtua.

        Taidat vain provoilla, koska tajuat kai itsekin, että joskus voi sattua pieniä vahinkoja. Muuten pitäisi kai olla silmät selässä ja valvontakamerat joka huoneessa plus koirassa itsessään.

        >>Taidat vain provoilla, koska tajuat kai itsekin, että joskus voi sattua pieniä vahinkoja. Muuten pitäisi kai olla silmät selässä ja valvontakamerat joka huoneessa plus koirassa itsessään.>>

        Höpö höpö. Kysymys ei ole provoilusta, vaan tiukasta kannanotosta siihen, että on olemassa kaltaisiasi koiran inhimillistäjiä. Noilla asenteella niitä "vahinkoja" "sattuu", itseasiassa ne ovat jopa erittäin todennäköisiä.

        Miten käykään, kun sattuukin koira, jolla, hups keikkaa, ei olekaan luontaista "älliä" siihen, että lattialla mönkivä uhka ei ole todellinen, vaan herttainen pulmunen, jota kohtaan ei saa puolustautua niillä normaaleilla keinoilla, joita koiralla on (eli hampaiden käyttö pakenemisen ohella)...

        Itselleni ei ole kyllä sattunut vielä kertaakaan kohdalle elikkoa, joka toimisi yhteiskunnan moraalisäännöillä, ei omia eikä vieraita. Koiran kanssa on oltava AINA silmät selässä, varsinkin, kun on lapsia.

        Valvontakameroille ei ole tarvetta, sillä koirahan on luonnollisesti jokaisella _järkevällä_ ihmisellä AINA suorassa valvonnassa, kun paikalla on lapsia tai vieraita ihmisiä, ei koskaan keskenään niiden kanssa. Luulisi tämän olevan itsestään selvää varsinkin sellaiselle, joka väittää omistavansa "kovia" koiria (mitähän se termi tarkoittaa tässä tapauksessa..?).

      • huhhuh
        neuvoton kirjoitti:

        Lapsi seisoi koiran vieressä, koira puri. Sen verran koiralle teki että koski sen tassuun. Ei vetänyt hännästä, enkä itse olisi vierestä katsonut kun lapsi sellaista olisi tehnyt. Kaipasin asiallisia neuvoja...

        Sinulleko viesti oli tarkoitettu? Ei, vaan vastaukseksi Outin kommentointiin, joka ikävä kyllä edustaa huonoa asennetta koiranpitoon.

      • neuvoton
        ... kirjoitti:

        >>Taidat vain provoilla, koska tajuat kai itsekin, että joskus voi sattua pieniä vahinkoja. Muuten pitäisi kai olla silmät selässä ja valvontakamerat joka huoneessa plus koirassa itsessään.>>

        Höpö höpö. Kysymys ei ole provoilusta, vaan tiukasta kannanotosta siihen, että on olemassa kaltaisiasi koiran inhimillistäjiä. Noilla asenteella niitä "vahinkoja" "sattuu", itseasiassa ne ovat jopa erittäin todennäköisiä.

        Miten käykään, kun sattuukin koira, jolla, hups keikkaa, ei olekaan luontaista "älliä" siihen, että lattialla mönkivä uhka ei ole todellinen, vaan herttainen pulmunen, jota kohtaan ei saa puolustautua niillä normaaleilla keinoilla, joita koiralla on (eli hampaiden käyttö pakenemisen ohella)...

        Itselleni ei ole kyllä sattunut vielä kertaakaan kohdalle elikkoa, joka toimisi yhteiskunnan moraalisäännöillä, ei omia eikä vieraita. Koiran kanssa on oltava AINA silmät selässä, varsinkin, kun on lapsia.

        Valvontakameroille ei ole tarvetta, sillä koirahan on luonnollisesti jokaisella _järkevällä_ ihmisellä AINA suorassa valvonnassa, kun paikalla on lapsia tai vieraita ihmisiä, ei koskaan keskenään niiden kanssa. Luulisi tämän olevan itsestään selvää varsinkin sellaiselle, joka väittää omistavansa "kovia" koiria (mitähän se termi tarkoittaa tässä tapauksessa..?).

        Silmät ne saa olla selässä lasten kanssa muutenkin. Oli talossa koira tai ei.
        Toiset koirat ovat "kovempi luontoisia", sitä kirjoittaja varmaan tarkoitti.
        Koira on eläin jota vuosikymmenet on jalostettu elämään harmonisesti ihmisen kanssa.
        Kuitenkin se on eläin. Se on kykenevä tuntemaan kipua, iloa ja siis myös surua.
        Moraalia sillä ei varmasti ole mutta kyllä se tajuaa koska on tehnyt jotain mitä ei saisi...
        En väitä että koirani osaisi katua ja murehtia virhettään, mutta jonkinlainen ymmärrys sillä kyllä tuossa tilanteessa oli... Johtuiko sitten siitä että minä ärähdin, en tiedä, mutta tajusi erheensä. Se lienee tarkoituskin...?

      • yön_tytär
        neuvoton kirjoitti:

        Silmät ne saa olla selässä lasten kanssa muutenkin. Oli talossa koira tai ei.
        Toiset koirat ovat "kovempi luontoisia", sitä kirjoittaja varmaan tarkoitti.
        Koira on eläin jota vuosikymmenet on jalostettu elämään harmonisesti ihmisen kanssa.
        Kuitenkin se on eläin. Se on kykenevä tuntemaan kipua, iloa ja siis myös surua.
        Moraalia sillä ei varmasti ole mutta kyllä se tajuaa koska on tehnyt jotain mitä ei saisi...
        En väitä että koirani osaisi katua ja murehtia virhettään, mutta jonkinlainen ymmärrys sillä kyllä tuossa tilanteessa oli... Johtuiko sitten siitä että minä ärähdin, en tiedä, mutta tajusi erheensä. Se lienee tarkoituskin...?

        Pakko kommentoida :)

        Uskon nyt, kun kerroit silmäviasta, että koirasi säikähti, eikä tunnistanut osujaa perheenjäseneksi (varsinkin kun mukana oli outo, naurava vai laulavako se oli, nalle, joka piti äänet..) joten kun se tunnisti, mihin kävi kiinni, se oli syvästi pahoillaan ihan aidosti, ei pelkästään oman reaktiosi vuoksi.

      • Outi
        ... kirjoitti:

        >>Taidat vain provoilla, koska tajuat kai itsekin, että joskus voi sattua pieniä vahinkoja. Muuten pitäisi kai olla silmät selässä ja valvontakamerat joka huoneessa plus koirassa itsessään.>>

        Höpö höpö. Kysymys ei ole provoilusta, vaan tiukasta kannanotosta siihen, että on olemassa kaltaisiasi koiran inhimillistäjiä. Noilla asenteella niitä "vahinkoja" "sattuu", itseasiassa ne ovat jopa erittäin todennäköisiä.

        Miten käykään, kun sattuukin koira, jolla, hups keikkaa, ei olekaan luontaista "älliä" siihen, että lattialla mönkivä uhka ei ole todellinen, vaan herttainen pulmunen, jota kohtaan ei saa puolustautua niillä normaaleilla keinoilla, joita koiralla on (eli hampaiden käyttö pakenemisen ohella)...

        Itselleni ei ole kyllä sattunut vielä kertaakaan kohdalle elikkoa, joka toimisi yhteiskunnan moraalisäännöillä, ei omia eikä vieraita. Koiran kanssa on oltava AINA silmät selässä, varsinkin, kun on lapsia.

        Valvontakameroille ei ole tarvetta, sillä koirahan on luonnollisesti jokaisella _järkevällä_ ihmisellä AINA suorassa valvonnassa, kun paikalla on lapsia tai vieraita ihmisiä, ei koskaan keskenään niiden kanssa. Luulisi tämän olevan itsestään selvää varsinkin sellaiselle, joka väittää omistavansa "kovia" koiria (mitähän se termi tarkoittaa tässä tapauksessa..?).

        Kun kerran osaat niin taitavasti kasvattaa koiria ja analysoida niiden käytöstä, niin mikset hyvä ihminen anna neuvoja nimimerkki "neuvottomalle"?

      • koirienystävä
        ... kirjoitti:

        >>Taidat vain provoilla, koska tajuat kai itsekin, että joskus voi sattua pieniä vahinkoja. Muuten pitäisi kai olla silmät selässä ja valvontakamerat joka huoneessa plus koirassa itsessään.>>

        Höpö höpö. Kysymys ei ole provoilusta, vaan tiukasta kannanotosta siihen, että on olemassa kaltaisiasi koiran inhimillistäjiä. Noilla asenteella niitä "vahinkoja" "sattuu", itseasiassa ne ovat jopa erittäin todennäköisiä.

        Miten käykään, kun sattuukin koira, jolla, hups keikkaa, ei olekaan luontaista "älliä" siihen, että lattialla mönkivä uhka ei ole todellinen, vaan herttainen pulmunen, jota kohtaan ei saa puolustautua niillä normaaleilla keinoilla, joita koiralla on (eli hampaiden käyttö pakenemisen ohella)...

        Itselleni ei ole kyllä sattunut vielä kertaakaan kohdalle elikkoa, joka toimisi yhteiskunnan moraalisäännöillä, ei omia eikä vieraita. Koiran kanssa on oltava AINA silmät selässä, varsinkin, kun on lapsia.

        Valvontakameroille ei ole tarvetta, sillä koirahan on luonnollisesti jokaisella _järkevällä_ ihmisellä AINA suorassa valvonnassa, kun paikalla on lapsia tai vieraita ihmisiä, ei koskaan keskenään niiden kanssa. Luulisi tämän olevan itsestään selvää varsinkin sellaiselle, joka väittää omistavansa "kovia" koiria (mitähän se termi tarkoittaa tässä tapauksessa..?).

        kunnolla kasvatettu ja siis lasten kanssa pienestä pitäen ollut koira on täysin luotettava lasten kanssa niinkuin minun koirani. minua ei lainkaan huoleta jättää sitä keskenään samaan huoneeseen lasten kanssa, koska tunnen koirani ja TIEDÄN ettei se käyttäydy uhkaavasti.

      • koira ollenkaan!
        neuvoton kirjoitti:

        Silmät ne saa olla selässä lasten kanssa muutenkin. Oli talossa koira tai ei.
        Toiset koirat ovat "kovempi luontoisia", sitä kirjoittaja varmaan tarkoitti.
        Koira on eläin jota vuosikymmenet on jalostettu elämään harmonisesti ihmisen kanssa.
        Kuitenkin se on eläin. Se on kykenevä tuntemaan kipua, iloa ja siis myös surua.
        Moraalia sillä ei varmasti ole mutta kyllä se tajuaa koska on tehnyt jotain mitä ei saisi...
        En väitä että koirani osaisi katua ja murehtia virhettään, mutta jonkinlainen ymmärrys sillä kyllä tuossa tilanteessa oli... Johtuiko sitten siitä että minä ärähdin, en tiedä, mutta tajusi erheensä. Se lienee tarkoituskin...?

        koska se kyllä tajuaa jos mä olen sille vihainen. sitä hävettää jos se on tehnyt jotain typerää ja mä olen sille vihainen. nyt joku veistelee että ihan itekkös se koira sen sulle kertoo. ei, ei meidän emma puhu, kyllä sen ilmeestä ja eleistä näkee että sitä nolottaa. ei ne koirat mitään robotteja ole.
        lähdenkin hakemaan hänet sisälle kun huutelee tuolla ulkona että olis vähän näläkä

    • yön_tytär

      Meillä koirat ovat ottaneet lapset ( ei omia ) erittäin hyvin vastaan. Tosin paimentavat niitä riehakkaampia.

      Uskon että kyse on siitä, että sinun kannattaisi totuttaa niitä enemmän toisiinsa. Esim, antaa koiran rauhassa haistella.. Eli tavallaan tietynlaista "siedätyshoitoa".

      Se, että koira nuolasee lasta kasvoista tms, ei ole ehkä sitten hysterisoinnin paikka, kun se on osa sitä, että koira oppii tuntemaan jne.

      Miten, oletko kenties jättänyt koiran paljon vähemmälle huomiolle lapsen synnyttyä? Eli ehkä se on "vain" mustasukkainen, ja kaipaa myös kahdenkeskistä aikaasi..?

      Minkä ikäinen koira on kyseessä?

      Ja se tietynlainen lauluhan saattaa olla se, mihin koira reagoi voimakkaasti? Ja ainahan on mahdollista, että koiralla oli ollut paha uni, tassu kipeänä jne..

      • neuvoton

        Normaali tilanteissa koira on "varoittanut" tyttöä. Murissut tälle kun on halunnut olla rauhassa esim. nukkua. Ja minä olen tytön pyytänyt silloin pois koska mielestäni koiralla on oikeus olla rauhassa. Poikaani kohtaan ei ole sellainen. Poikani on 6v. Tosin poika ei koiraan niin suurta huomiota kiinnitäkään...
        Koira on n. 3v ja tullut meille aikuisena. Koska kuitenkin nuolee tyttöä kasvoista, nukkuu tämän vieressä kun tyttö kova äänisestikin leikkii niin en todellakaan osannut varautua tähän. Koiralla on lääkäri huomenna koska silmässä jotain häikkää ja vaikka joku kutsuu sitä inhimillistämiseksi niin sitkeästi väitän että koira ymmärsi toimineensa väärin. Kiitos kaikille jotka viitsivät neuvoa asiallisesti! Enempää murhetta emme tilanteeseen kaipaa...

      • Outi
        neuvoton kirjoitti:

        Normaali tilanteissa koira on "varoittanut" tyttöä. Murissut tälle kun on halunnut olla rauhassa esim. nukkua. Ja minä olen tytön pyytänyt silloin pois koska mielestäni koiralla on oikeus olla rauhassa. Poikaani kohtaan ei ole sellainen. Poikani on 6v. Tosin poika ei koiraan niin suurta huomiota kiinnitäkään...
        Koira on n. 3v ja tullut meille aikuisena. Koska kuitenkin nuolee tyttöä kasvoista, nukkuu tämän vieressä kun tyttö kova äänisestikin leikkii niin en todellakaan osannut varautua tähän. Koiralla on lääkäri huomenna koska silmässä jotain häikkää ja vaikka joku kutsuu sitä inhimillistämiseksi niin sitkeästi väitän että koira ymmärsi toimineensa väärin. Kiitos kaikille jotka viitsivät neuvoa asiallisesti! Enempää murhetta emme tilanteeseen kaipaa...

        Kannattaa kysyä eläinlääkäriltä huomenna sitä asiaa. Ai niin, minkä rotuinen koiranne on???

      • neuvoton
        Outi kirjoitti:

        Kannattaa kysyä eläinlääkäriltä huomenna sitä asiaa. Ai niin, minkä rotuinen koiranne on???

        koira on uros ja sakemanni sekoitus. Paimen rotuja pelkästään ja onkin kova vahtimaan meitä. Siis on hätää kärsimässä jos lapset lenkillä kulkee niin ettei pääse välillä kuonolla tökkäämään. Kotona tarkistaa monta kertaa päivässä että missä huoneessa kukin on. Tytöllä on ihottumaa polvitaipeissa, näitä kohtia koira nuolisi, mutta tyttö ei anna koska varmasti se kutittaa... Myös tytön kasvoja tosiaan nuolisi mielellään. Meni lasten perässä jopa liukumäkeen kun ei käsittänyt mitä nämä siellä tekevät... Tämä oli täysi yllätys...

      • FAU
        neuvoton kirjoitti:

        Normaali tilanteissa koira on "varoittanut" tyttöä. Murissut tälle kun on halunnut olla rauhassa esim. nukkua. Ja minä olen tytön pyytänyt silloin pois koska mielestäni koiralla on oikeus olla rauhassa. Poikaani kohtaan ei ole sellainen. Poikani on 6v. Tosin poika ei koiraan niin suurta huomiota kiinnitäkään...
        Koira on n. 3v ja tullut meille aikuisena. Koska kuitenkin nuolee tyttöä kasvoista, nukkuu tämän vieressä kun tyttö kova äänisestikin leikkii niin en todellakaan osannut varautua tähän. Koiralla on lääkäri huomenna koska silmässä jotain häikkää ja vaikka joku kutsuu sitä inhimillistämiseksi niin sitkeästi väitän että koira ymmärsi toimineensa väärin. Kiitos kaikille jotka viitsivät neuvoa asiallisesti! Enempää murhetta emme tilanteeseen kaipaa...

        Niin kuin itsekin sanoit,koiralla on oikeus olla rauhassa.
        Silloin kun koira nukkuu,muksut muualle sen läheltä,koiralla pitäisi olla paikka,jossa se saa olla ehdottoman rauhassa,ilman,että kukaan edes vahingossa sitä käy tönimässä silloin kun se nukkuu.
        Koiraa voi rassata aika paljonkin muksujen jatkuva hälinä ympärillä ja kun koira "kypsyy"ei sillä oikein muuta keinoa ole kun ne hampaat millä asiasta muistuttaa.Näinhän se koiraemokin pennuilleen kertoo,kun haluaa rauhassa olla.Ei vaan toimi ihmislasten kanssa ja saattaa tulla isokin poru,eli vanhempien tehtävä on katsoa,ettei lapsi koiraa kiusaa ja toisin päin.
        Sitä kiusaamista,kun voi koiran kannalta olla sekin että tullaan viereen hiippailemaan mölisevän lelunallen kanssa silloin kun koira haluaa olla rauhassa.
        Meillä muksulle on tehty selväksi ihan pienestä asti,että silloin kun koirat nukkuvat niiden lähelle ei ole mitään asiaa.Sitten kun leikitään,niin sitten leikitään ja muulloin koiria ei "kiusata".
        Hyvin on tähän asti toiminut tällä reseptillä ainakin meillä.

      • neuvoton
        FAU kirjoitti:

        Niin kuin itsekin sanoit,koiralla on oikeus olla rauhassa.
        Silloin kun koira nukkuu,muksut muualle sen läheltä,koiralla pitäisi olla paikka,jossa se saa olla ehdottoman rauhassa,ilman,että kukaan edes vahingossa sitä käy tönimässä silloin kun se nukkuu.
        Koiraa voi rassata aika paljonkin muksujen jatkuva hälinä ympärillä ja kun koira "kypsyy"ei sillä oikein muuta keinoa ole kun ne hampaat millä asiasta muistuttaa.Näinhän se koiraemokin pennuilleen kertoo,kun haluaa rauhassa olla.Ei vaan toimi ihmislasten kanssa ja saattaa tulla isokin poru,eli vanhempien tehtävä on katsoa,ettei lapsi koiraa kiusaa ja toisin päin.
        Sitä kiusaamista,kun voi koiran kannalta olla sekin että tullaan viereen hiippailemaan mölisevän lelunallen kanssa silloin kun koira haluaa olla rauhassa.
        Meillä muksulle on tehty selväksi ihan pienestä asti,että silloin kun koirat nukkuvat niiden lähelle ei ole mitään asiaa.Sitten kun leikitään,niin sitten leikitään ja muulloin koiria ei "kiusata".
        Hyvin on tähän asti toiminut tällä reseptillä ainakin meillä.

        Meillä on koiralle oma paikka missä saisi olla ehdottoman rauhassa ja lapsille on "miljoona" kertaa sanottu että koiran annetaan olla kun se nukkuu. Ongelman ydin onkin siinä että miten osoitan koiralle sen että missä se voi olla rauhassa kun tämä tuppaa makoilemaan oviaukoissa ja silloin on kyllä velvollinen ihmistä väistämään, ei puremaan. Se ilmeisesti niissä makoilemalla varmistaa aitio paikan itselleen josta seurata kuka missäkin liikkuu.... Kuten sanoin vahtii kuin haukka että missä kukin on. Jos sinulla vinkki tähän niin kiitollisena otan neuvon vastaan?

      • yön_tytär
        neuvoton kirjoitti:

        Normaali tilanteissa koira on "varoittanut" tyttöä. Murissut tälle kun on halunnut olla rauhassa esim. nukkua. Ja minä olen tytön pyytänyt silloin pois koska mielestäni koiralla on oikeus olla rauhassa. Poikaani kohtaan ei ole sellainen. Poikani on 6v. Tosin poika ei koiraan niin suurta huomiota kiinnitäkään...
        Koira on n. 3v ja tullut meille aikuisena. Koska kuitenkin nuolee tyttöä kasvoista, nukkuu tämän vieressä kun tyttö kova äänisestikin leikkii niin en todellakaan osannut varautua tähän. Koiralla on lääkäri huomenna koska silmässä jotain häikkää ja vaikka joku kutsuu sitä inhimillistämiseksi niin sitkeästi väitän että koira ymmärsi toimineensa väärin. Kiitos kaikille jotka viitsivät neuvoa asiallisesti! Enempää murhetta emme tilanteeseen kaipaa...

        Sehän voi toki olla, että koira ei tunnistanut että mihin kävi kiinni?

        Meillä jos Hiili nukkuu sikeästi, tai on muuten vain "ajatuksissaan", ja menee siihen tökkäämään, niin kyllä sekin saattaa hampaillaan ottaa kiinni tai tassullaan huitaista.

        En usko että se on "inhimillistämistä", sillä kyllä koira tietää ihan varmasti, mikä on väärin. Eli toisinsanoen, varmasti huomasi virheensä jälkeenpäin, ja oli varmasti pahoillaan.

        Toivottavasti silmä tulee kuntoon.. :)

      • koirallinen
        FAU kirjoitti:

        Niin kuin itsekin sanoit,koiralla on oikeus olla rauhassa.
        Silloin kun koira nukkuu,muksut muualle sen läheltä,koiralla pitäisi olla paikka,jossa se saa olla ehdottoman rauhassa,ilman,että kukaan edes vahingossa sitä käy tönimässä silloin kun se nukkuu.
        Koiraa voi rassata aika paljonkin muksujen jatkuva hälinä ympärillä ja kun koira "kypsyy"ei sillä oikein muuta keinoa ole kun ne hampaat millä asiasta muistuttaa.Näinhän se koiraemokin pennuilleen kertoo,kun haluaa rauhassa olla.Ei vaan toimi ihmislasten kanssa ja saattaa tulla isokin poru,eli vanhempien tehtävä on katsoa,ettei lapsi koiraa kiusaa ja toisin päin.
        Sitä kiusaamista,kun voi koiran kannalta olla sekin että tullaan viereen hiippailemaan mölisevän lelunallen kanssa silloin kun koira haluaa olla rauhassa.
        Meillä muksulle on tehty selväksi ihan pienestä asti,että silloin kun koirat nukkuvat niiden lähelle ei ole mitään asiaa.Sitten kun leikitään,niin sitten leikitään ja muulloin koiria ei "kiusata".
        Hyvin on tähän asti toiminut tällä reseptillä ainakin meillä.

        koirat on tottunut siihen, että kun haluavat olla rauhassa, tulevat oman huoneeseensa ja sinne ei lapsella ole asiaa. Monesti aamuisinkin pisalla käytyään menevät takaisin nukkumaan ja suljen oven niiden perässä. Kertovat kyllä kun on aika tulla meidän seuraan ja silloin ovi taas avataan. En usko koirien kärsivän tuosta, jota joku nyt varmaankin pitää taas eristämisenä, päin vastoin, saavat olla rauhassa(kunpa itsekkin saisi välillä viettää hetken suljetun oven takana) ja levätä ym.

    • mika

      moi ,ota yhteys johonki kenneliin tai koirien kuoluttajaan ja kysy heiltä ,osaavat varmaan neuvoa ( ei varmaan teijän tapaus ole maailman ainoa)tseppiä

    • koirienystävä

      kerrompa tarinan:
      Kun minä olin noin 9 vuotias, meillä oli nuori, iso uroskoira. Vanhemmillani oli kovin kiireistä aikaa silloin ja minä olin oikeastaan ainut joka koiran kansssa leikin ja muuta. Koira alkoi samalla tavalla käyttäytymään eli näykkäsi minua ranteesta, kun menin hätistämään sitä pois luvattomasta paikasta. Kyllä silloin toruttiin ja kovasti ,mutta meni jonkin aikaa eteenpäin niin sattui kamalia. Koira söi luutaan pedissään. Minä leikin kissan kanssa samassa huoneessa. huomasin sitten, että koiran luussa oli hyvin terävä tikku, jonka se meinasi syödä. Huusin äidilleni, että tule ottamaan se pois, ettei koira tukehdu siihen. Äitini tuli ja samassa, kun hän oli oviaukossa, koira hyökkäsi. siitä tuli pahaa jälkeä. Kämmenestä puri ihan läpi ja toiseen käteen erittäin pahan haavan.
      Nyt vanhempana ymmärrän, ettei vika ollut koiran vaan kasvatus oli pahasti pieleen mennyt. Niinkuin kerroin ei vanhemmillani ollut silloin paljon aikaa koiralle ja arvoasteikkojutut niinkuin muutkin jäivät huonolle.
      En nyt halua pelotella, mutta kovasti koulutusta ja arvoasemaselvennystä se vaatii, jos meinaa ettei tuo uusiudu. Mielestäni olisi hyvä myöskin tutkituttaa lääkärissä ettei esim nivelrikko tai muu vastaava vaivaa ja saa koiraa ärtyisäksi ja levottomaksi. (eräs entinen koirani tuli äkkipikaiseksi niin)
      Minulla itselläni on lapsia ja pistää tuommoinen miettimään mitä tekisi vastaavassa tilanteessa. Toivon että ratkaisu löytyy.

      • neuvoton

        Koira makasi lattialla, oviaukossa, poski lattiaa vasten. Sen puolen silmässä millä koira lapsen näki on jotain häikkää josta meillä lääkäri huomenna. Juttelen asiasta eläinlääkärin kanssa... Siksi asiaa täällä kyselinkin koska halusin tietää minkälainen riski on asiassa. Minulla on aikaa koiralle ja lapsilleni eli sen puolesta ongelmaa ei ole.

      • koirienystävä
        neuvoton kirjoitti:

        Koira makasi lattialla, oviaukossa, poski lattiaa vasten. Sen puolen silmässä millä koira lapsen näki on jotain häikkää josta meillä lääkäri huomenna. Juttelen asiasta eläinlääkärin kanssa... Siksi asiaa täällä kyselinkin koska halusin tietää minkälainen riski on asiassa. Minulla on aikaa koiralle ja lapsilleni eli sen puolesta ongelmaa ei ole.

        voisi tosiaan olla siinä se vika.
        luin tuossa sittemmin noita juttuja koirastasi ja kyllähän sen huomaa, ettei se ajanpuutteesta tai opetuksesta tod. ole. Outoa jos koira tulee yleisesti noin hyvin juttuun lasten kanssa, että tommosta tapahtuu. toivotaan että sen silmän saa paranemaan.

    • Koiris

      Lapsi (2v) tuli laulava nalle kainalossaan koiran viereen seisomaan, osui varpaillaan koiran tassuun. Koira murisi, lapsi jähmettyi. Koira puri lasta käteen.
      Tässä on ydin. Lapsi ei siis alkanut kiusata eikä häiritä koiraa. Osui vain varpaalla tassuun. Koira alkoi siitä murista ja vaikka lapsi jähmettyi niin koira puri silti.
      Jos häiritsijä jähmettyy liikkumattomaksi niin koiran ei pitäisi tehdä mitään. Se on perusasia. Tuossa on jo yksi hälyttävä lisäkohta. Jos 2v jähmettyy koiran murinasta niin hän pelkää sitä. Mitä traumoja voi jäädä lapselle.
      Jos kerran koirasi on tullut aikuisena ja et tiedä sen aikaisempia vaiheita niin otat suuren riskin jos jätät sen vielä teille. Jos se on purrut oman perheen jäsentä niin vieraan lapsen puremiseen kynnys on hyvin matala.
      Olisi tietysti kiva voida sanoa ettei mitään hätää. Kuitenkin silloin on tilanne suorastaan vaarallinen kun koira alkaa käydä lapsiin kiinni.
      Koulutan harrastuksenani juuri ongelmatapauksia. Noissa lapsenpuremistapauksissa on aina tilanne vakava ja silloin on AINA lapsen etu ja turvallisuus oltava tärkeämpi kuin koiran.
      Yhdessä tällaisista tapauksista olen onnistunut niin, että koira alkoi sietää oman perheen lapsia, mutta vieraita lapsia vihasi. Koira oli otettu aikuisena ja paljastui, että edellisessä paikassa oli lapset kiusanneet sitä silloin kun se oli pentu.
      Älä vain jätä koiraasi ja lastasi ollenkaan kahdestaan. Poissaollessasi on vaara suurempi.
      Uskon kuitenkin vieraiden lapsien olevan vaarassa jos he leikkiessään käyttäytyvät koiran mielestä uhkaavasti Sinun lapsiasi kohtaan.

      • yön_tytär

        Yleistät, lietsot koirapelkoa, vihaa jne.

        Tilanteessa, jossa koira käy kiinni ihmiseen yleensä, on AINA mukana inhimillisiä tekijöitä. Tässä tapauksessa laulava nalle ja mahdollinen näköhäiriö.

        Miten kaltaisesi ihminen voi kouluttaa harrastuksenaan ongelmatapauksia? Helvetti vieköön. Koiraraukat, jotka kulkevat sinun kauttasi.. Sääliksi käy.

        Sinun pitäisi tietää, että en ole koskaan kuullut koirasta, jolla olisi luonnevika tms, ilman että omistaja on sen aiheuttanut. Piste.

      • suvi

        Meillä on pieni koira kotona ja kyllä useastikin kävi niin, että kun itse lapsena joskus menin häiritsemään koiran nukkumista, seurauksena oli murinaa ja muutamana kertana käteen "pureminen" vaikka koskaan ei purrut ihoa rikki, kun huomasi kuka on kyseessä.. Ei siinä koira ehtinyt edes huomata kuka on kyseessä kun samantien unesta nappasi käteen..

        Jokainen voi miettiä omalle kohdalleen miten "äkäinen", "säikähtänyt" ym. voi olla kun joku herättää äkisti unesta..

        Se että lapsi hiukan "osui" koiraanne, voi johtua täysin siitä että koira oli unessa ja säikähti "liikettä" ja siksi reagoi ko. tavalla..

      • E.A

        enää tuonkaltaisen tapahtuman jälkeen kykenisi luottamaan koiraan.
        :(
        Niin pahalta kuin koirasta luopuminen tuntuukin, on lapsen edun oltava aina etusijalla.

      • neuvoton
        E.A kirjoitti:

        enää tuonkaltaisen tapahtuman jälkeen kykenisi luottamaan koiraan.
        :(
        Niin pahalta kuin koirasta luopuminen tuntuukin, on lapsen edun oltava aina etusijalla.

        luulet minun tässä ajavan? Kenenkään etu ei ole että tehdään hätäisiä johto päätöksiä. Minulle koirasta luopuminen on yhtä iso päätös kuin sen ottaminen. Molempia puntaroin yhtä tarkasti, Lapsi on aina etusijalla ja sen valossa asiaa tarkastellaankin. Ei se luottamus koiraan tosiaan ole ihan samaa luokkaa kuin ennen, mutta tämän päiväinen lääkäri käynti ratkaisee aika paljon...

      • Outi
        neuvoton kirjoitti:

        luulet minun tässä ajavan? Kenenkään etu ei ole että tehdään hätäisiä johto päätöksiä. Minulle koirasta luopuminen on yhtä iso päätös kuin sen ottaminen. Molempia puntaroin yhtä tarkasti, Lapsi on aina etusijalla ja sen valossa asiaa tarkastellaankin. Ei se luottamus koiraan tosiaan ole ihan samaa luokkaa kuin ennen, mutta tämän päiväinen lääkäri käynti ratkaisee aika paljon...

        Kerroitko eläinlääkärille tapahtuneesta? Mitä hän sanoi?

      • Koiris
        yön_tytär kirjoitti:

        Yleistät, lietsot koirapelkoa, vihaa jne.

        Tilanteessa, jossa koira käy kiinni ihmiseen yleensä, on AINA mukana inhimillisiä tekijöitä. Tässä tapauksessa laulava nalle ja mahdollinen näköhäiriö.

        Miten kaltaisesi ihminen voi kouluttaa harrastuksenaan ongelmatapauksia? Helvetti vieköön. Koiraraukat, jotka kulkevat sinun kauttasi.. Sääliksi käy.

        Sinun pitäisi tietää, että en ole koskaan kuullut koirasta, jolla olisi luonnevika tms, ilman että omistaja on sen aiheuttanut. Piste.

        Mitä minä yleistin? Miten lietsoin koirapelkoa, vihaa jne.?
        Niin nyt oli inhimillinen tekijä 2vuotias LAPSI. Sen laulavan nallen ääntä koira ei varmaan kuullut ensimmäistä kertaa. Neuvoton ei ainakaan maininnut että oli uusi lelu. Ja näköhäiriö on mahdollinen ei toistaiseksi todettu vihaisuutta aiheuttavaksi. Ei ainakaan vielä tuossa vaiheessa kun minut haukuit.
        Millä perusteella pystyt arvioimaan minun koulutustaitoni? Mitä koirankoulutuskokemusta tai alan kursseja Sinulla on. Minä olen ollut jo 70-luvulta asti vastakkaisella puolella kenttää kuin koiransa koulutukseen tuoneet. Olen kouluttanut niitä siitä asti. Ehkä olet hyvinkin kokenut kouluttaja, en tiedä, mutta hyvin vähäisellä minun tuntemisella katsot voivasi arvostella taitoni. Kysyn vain montako koiraa olet kouluttanut valtakunnan tason kilpailuihin? Ehkä olet useamman kuin minä en tiedä kun en tunne Sinua. Viime vuodet olen tosin keskittynyt koulutuspuolella ongelmakoiriin enemmän.
        Vai pitäisi minun tietää. Meidät on siis esitelty jossain ja oletat minun tietävän mitä sinä tiedät. Voi olla, että olet ollut jossain koulutustilaisuudessa koirasi kanssa. En vain nyt osaa yhdistää. Anteeksi jos en muista. Olet kuitenkin ilmeisesti hyvin nuori tai aloittelija , koska et ole kuullut koirissa olevan luonteeseen tai käyttäytymiseen vaikuttavia asioita muita kuin ihmisen aiheuttamia. Jos olet lukenut tämän ketjun niin sielläkin on tullut esiin nivelrikko, lonkkavika ja aloittajan mainitsema silmävika. Pahin johon olen törmännyt koiran käytöshäiriön aiheuttajaan oli kasvain koiran aivoissa. Selvisi ruumiinavauksessa. Toinen oli ilmeisesti pentuna päähän joutunut nupineula joka liikahtaessaan aiheutti hyvin vaarallisen häiriön.
        Eiköhän olisi parempi, että pysytään vain koirissa ja normaalissa mielipiteitten vaihdossa. Ei siirrytä henkilökohtaisiin loukkauksiin jos toinen on eri mieltä. Itse en ole näillä palstoilla vielä loukannut ketään vaikka olisi joku ollut kuinka erimieltä kanssani.

      • E.A
        neuvoton kirjoitti:

        luulet minun tässä ajavan? Kenenkään etu ei ole että tehdään hätäisiä johto päätöksiä. Minulle koirasta luopuminen on yhtä iso päätös kuin sen ottaminen. Molempia puntaroin yhtä tarkasti, Lapsi on aina etusijalla ja sen valossa asiaa tarkastellaankin. Ei se luottamus koiraan tosiaan ole ihan samaa luokkaa kuin ennen, mutta tämän päiväinen lääkäri käynti ratkaisee aika paljon...

        Loukata.
        Täytyykin pyytää anteeksi.
        Varmasti olet vastuuntuntoinen äiti ja koiranomistaja, jäin vaan pohdiskelemaan asiaa ikäänkuin,että jos noin kävisi omalle kohdalle.
        Tsemppiä sinulle päädyitpä sitten mihin ratkaisuun tahansa.

      • se kiroilu
        yön_tytär kirjoitti:

        Yleistät, lietsot koirapelkoa, vihaa jne.

        Tilanteessa, jossa koira käy kiinni ihmiseen yleensä, on AINA mukana inhimillisiä tekijöitä. Tässä tapauksessa laulava nalle ja mahdollinen näköhäiriö.

        Miten kaltaisesi ihminen voi kouluttaa harrastuksenaan ongelmatapauksia? Helvetti vieköön. Koiraraukat, jotka kulkevat sinun kauttasi.. Sääliksi käy.

        Sinun pitäisi tietää, että en ole koskaan kuullut koirasta, jolla olisi luonnevika tms, ilman että omistaja on sen aiheuttanut. Piste.

        ja yritä fiksusti pysyä edes asiassa! et pääse kirosanojen avulla mihinkään, eikä se nosta sua muita ylemmäs päinvastoin.

      • yön_tytär
        Koiris kirjoitti:

        Mitä minä yleistin? Miten lietsoin koirapelkoa, vihaa jne.?
        Niin nyt oli inhimillinen tekijä 2vuotias LAPSI. Sen laulavan nallen ääntä koira ei varmaan kuullut ensimmäistä kertaa. Neuvoton ei ainakaan maininnut että oli uusi lelu. Ja näköhäiriö on mahdollinen ei toistaiseksi todettu vihaisuutta aiheuttavaksi. Ei ainakaan vielä tuossa vaiheessa kun minut haukuit.
        Millä perusteella pystyt arvioimaan minun koulutustaitoni? Mitä koirankoulutuskokemusta tai alan kursseja Sinulla on. Minä olen ollut jo 70-luvulta asti vastakkaisella puolella kenttää kuin koiransa koulutukseen tuoneet. Olen kouluttanut niitä siitä asti. Ehkä olet hyvinkin kokenut kouluttaja, en tiedä, mutta hyvin vähäisellä minun tuntemisella katsot voivasi arvostella taitoni. Kysyn vain montako koiraa olet kouluttanut valtakunnan tason kilpailuihin? Ehkä olet useamman kuin minä en tiedä kun en tunne Sinua. Viime vuodet olen tosin keskittynyt koulutuspuolella ongelmakoiriin enemmän.
        Vai pitäisi minun tietää. Meidät on siis esitelty jossain ja oletat minun tietävän mitä sinä tiedät. Voi olla, että olet ollut jossain koulutustilaisuudessa koirasi kanssa. En vain nyt osaa yhdistää. Anteeksi jos en muista. Olet kuitenkin ilmeisesti hyvin nuori tai aloittelija , koska et ole kuullut koirissa olevan luonteeseen tai käyttäytymiseen vaikuttavia asioita muita kuin ihmisen aiheuttamia. Jos olet lukenut tämän ketjun niin sielläkin on tullut esiin nivelrikko, lonkkavika ja aloittajan mainitsema silmävika. Pahin johon olen törmännyt koiran käytöshäiriön aiheuttajaan oli kasvain koiran aivoissa. Selvisi ruumiinavauksessa. Toinen oli ilmeisesti pentuna päähän joutunut nupineula joka liikahtaessaan aiheutti hyvin vaarallisen häiriön.
        Eiköhän olisi parempi, että pysytään vain koirissa ja normaalissa mielipiteitten vaihdossa. Ei siirrytä henkilökohtaisiin loukkauksiin jos toinen on eri mieltä. Itse en ole näillä palstoilla vielä loukannut ketään vaikka olisi joku ollut kuinka erimieltä kanssani.

        "Tässä on ydin. Lapsi ei siis alkanut kiusata eikä häiritä koiraa. Osui vain varpaalla tassuun. Koira alkoi siitä murista ja vaikka lapsi jähmettyi niin koira puri silti. "

        Ja sinä olet sitä mieltä että jos lapsi osuu varpaalla tassuun, niin se ei koiran mielestä ole härintää? Minusta se on koiran päästä kiinni, ei sinun.

        "Sen laulavan nallen ääntä koira ei varmaan kuullut ensimmäistä kertaa. Neuvoton ei ainakaan maininnut että oli uusi lelu."

        Joten oletat että koira sen unissaan tunnisti? Oletat paljon sellaista, mikä ei perustu faktatietoon. Tiedätkö että koirille tutut äänet saattavat myös hermostuttaa niitä? Vaikka se kuinka olisi tunnistanutkin nallen äänen, se ääni saattoi hermotuttaa. Minun entistä koiraani hermostutti leivänpaahtimen naksahdus, vaikka se sitä kuuli monta kertaa aamussa / päivässä. Ei se, että asia on tuttu, tee koiralle välttämättä asiasta vähemmän stressaavaa.

        "Ja näköhäiriö on mahdollinen ei toistaiseksi todettu vihaisuutta aiheuttavaksi. Ei ainakaan vielä tuossa vaiheessa kun minut haukuit. "

        Totta. Mutta; itse oletit yhtä jos toista, minullako ei ole oikeutta olettaa että näköhäiriö oli syy? Sinähän suoraan kirjoituksessasi leimasit koiran häiriintyneeksi ja luonnevikaiseksi.

        "Millä perusteella pystyt arvioimaan minun koulutustaitoni? "

        Sillä perusteella, mitä kirjoitit kirjoitukseesi. Eli tulkitsin täysin sitä, mitä luin. Näin ollen minulle muodostui kuva sinusta persoonana, ja tätä kautta kuva koulutustaidoistasi.

        "Minä olen ollut jo 70-luvulta asti vastakkaisella puolella kenttää kuin koiransa koulutukseen tuoneet."
        "Kysyn vain montako koiraa olet kouluttanut valtakunnan tason kilpailuihin?"

        Sekö sinulla on mittana, että miten hyvin koira pärjää kentällä ja kilpailuissa? Jos koulutat koiria kilpailuihin ja kentille, siitä vaan, mutta silloin et ole expertti "tavallisen" koiran suhteen, jonka pitää temppujen sijasta olla kotioloissa.

        "Olet kuitenkin ilmeisesti hyvin nuori tai aloittelija , koska et ole kuullut koirissa olevan luonteeseen tai käyttäytymiseen vaikuttavia asioita muita kuin ihmisen aiheuttamia."

        Taas tulkintaa sanoistani päin helvettiä; kyllä, koiran luonteeseen tai käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä on monia, toisinsanoen Kaikki se, mitä koira ympärillään kokee.
        Mutta jotta koira voitaisiin laskea Luonnevikaiseksi, sen on tehtävä enemmän kuin yksi virhe, ja jos se tekee, se on ihmisen syy; ellei vie koiraansa tutkittavaksi kun huomaa käytöksen muuttuvan jne.




        "Jos kerran koirasi on tullut aikuisena ja et tiedä sen aikaisempia vaiheita niin otat suuren riskin jos jätät sen vielä teille. Jos se on purrut oman perheen jäsentä niin vieraan lapsen puremiseen kynnys on hyvin matala. "

        Paskanmarjat. Koira itsessään ei ole riski. Ja tämä kohta oli erityisesti se, että Yleistät, lietsot koirapelkoa ja vihaa. Nimenomaan tämä kohta. Minua on purrut koira, kun olin lapsi. Oma koiramme. Ja ei purrut sen jälkeen, vaikka vuosia ja vuosia oli meillä.
        Tiedän monta tapausta, missä koira on näykännyt lasta, ja jälki saattaa näyttää pahemmalta, mitä onkaan. Ja jokaiseen puremiseensa ja näykkimiseen koiralla on syy. AINA sillä on syy. Ja lauman johtajan ts. omistajan, on syytä "suojella" kaikkia alamaisiaan, katsoa että laumassa pysyy rauha. Koira olettaa, että sen ei tarvitse vahtia joka hetki, ellei se ole pomo. Ja jos sen tarvitsee, se menee helposti sekaisin. Joten on väärin sanoa, että kynnys näykkäämiseen / puremiseen madaltuu.

        "Olisi tietysti kiva voida sanoa ettei mitään hätää. Kuitenkin silloin on tilanne suorastaan vaarallinen kun koira alkaa käydä lapsiin kiinni."

        Lisää lietsontaa. Minusta se ei ole vaarallinen. Se on ELÄMÄÄ. Onko oikeasti jollain pieni lapsi ja vanhempi koira / ihan pentu koira, ja Koskaan ei ole mitään välikohtausta koiran ja lapsen kohdalla sattunut siihen mennessä kun lapsi täyttää 8 vuotta?

        "Noissa lapsenpuremistapauksissa on aina tilanne vakava ja silloin on AINA lapsen etu ja turvallisuus oltava tärkeämpi kuin koiran. "

        Joten sinulla on väärä lähtökohta koirankouluttajaksi. Minusta molempien turvallisuus on tärkeä, eikä kumpaakaan voi eritellä. Jos ottaa koiran perheeseen, johon on Pienintäkään mahdollisuutta tulla ikinä lasta, on taattava Myös koiran turvallisuus. Koira ei ole yhtään sen toisarvoisempi kun muutkaan perheenjäsenet. Itseasiassa se on enemmän etusijalla kuin perheen aikuiset, sillä koira ei voi päättää asioista samalla tavalla kuin aikuiset. Sillä ei ole oikeuksia tehdä samoin, eikä mahdollisuuksia. Aikuinen on se, jonka on varmistettava Kaikkien Talossa Olevien Lapsien Ja Eläinten Turvallisuus.
        Ellei siihen kykene, on tietysti helpompi "eliminoida" koira kuin lapsi. Mutta sitten on taattava koiralle joko turvallinen uusi koti, tai vietävä vaikka piikille. Koiraa ei voi todellakaan tuollaisen tapauksen takia esim. rueta pitämään varotoimenpiteenä kuonokopassa. Jos siihen täytyy mennä, niin sitten koiralle joku toinen paikka on parempi.

        "Uskon kuitenkin vieraiden lapsien olevan vaarassa jos he leikkiessään käyttäytyvät koiran mielestä uhkaavasti Sinun lapsiasi kohtaan."

        Sinusta kertanäykkäsy on uhkaavaa käytöstä lasta kohtaan, ja jopa niin uhkaavaa, että vieraatkin lapset ovat vaarassa?

        Eikö sellainen koira pidä lopettaa tai lähettää saharaan yksin vaeltamaan, ettei se vaan ikinä näe enää lapsia?

      • kuvittelet
        yön_tytär kirjoitti:

        "Tässä on ydin. Lapsi ei siis alkanut kiusata eikä häiritä koiraa. Osui vain varpaalla tassuun. Koira alkoi siitä murista ja vaikka lapsi jähmettyi niin koira puri silti. "

        Ja sinä olet sitä mieltä että jos lapsi osuu varpaalla tassuun, niin se ei koiran mielestä ole härintää? Minusta se on koiran päästä kiinni, ei sinun.

        "Sen laulavan nallen ääntä koira ei varmaan kuullut ensimmäistä kertaa. Neuvoton ei ainakaan maininnut että oli uusi lelu."

        Joten oletat että koira sen unissaan tunnisti? Oletat paljon sellaista, mikä ei perustu faktatietoon. Tiedätkö että koirille tutut äänet saattavat myös hermostuttaa niitä? Vaikka se kuinka olisi tunnistanutkin nallen äänen, se ääni saattoi hermotuttaa. Minun entistä koiraani hermostutti leivänpaahtimen naksahdus, vaikka se sitä kuuli monta kertaa aamussa / päivässä. Ei se, että asia on tuttu, tee koiralle välttämättä asiasta vähemmän stressaavaa.

        "Ja näköhäiriö on mahdollinen ei toistaiseksi todettu vihaisuutta aiheuttavaksi. Ei ainakaan vielä tuossa vaiheessa kun minut haukuit. "

        Totta. Mutta; itse oletit yhtä jos toista, minullako ei ole oikeutta olettaa että näköhäiriö oli syy? Sinähän suoraan kirjoituksessasi leimasit koiran häiriintyneeksi ja luonnevikaiseksi.

        "Millä perusteella pystyt arvioimaan minun koulutustaitoni? "

        Sillä perusteella, mitä kirjoitit kirjoitukseesi. Eli tulkitsin täysin sitä, mitä luin. Näin ollen minulle muodostui kuva sinusta persoonana, ja tätä kautta kuva koulutustaidoistasi.

        "Minä olen ollut jo 70-luvulta asti vastakkaisella puolella kenttää kuin koiransa koulutukseen tuoneet."
        "Kysyn vain montako koiraa olet kouluttanut valtakunnan tason kilpailuihin?"

        Sekö sinulla on mittana, että miten hyvin koira pärjää kentällä ja kilpailuissa? Jos koulutat koiria kilpailuihin ja kentille, siitä vaan, mutta silloin et ole expertti "tavallisen" koiran suhteen, jonka pitää temppujen sijasta olla kotioloissa.

        "Olet kuitenkin ilmeisesti hyvin nuori tai aloittelija , koska et ole kuullut koirissa olevan luonteeseen tai käyttäytymiseen vaikuttavia asioita muita kuin ihmisen aiheuttamia."

        Taas tulkintaa sanoistani päin helvettiä; kyllä, koiran luonteeseen tai käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä on monia, toisinsanoen Kaikki se, mitä koira ympärillään kokee.
        Mutta jotta koira voitaisiin laskea Luonnevikaiseksi, sen on tehtävä enemmän kuin yksi virhe, ja jos se tekee, se on ihmisen syy; ellei vie koiraansa tutkittavaksi kun huomaa käytöksen muuttuvan jne.




        "Jos kerran koirasi on tullut aikuisena ja et tiedä sen aikaisempia vaiheita niin otat suuren riskin jos jätät sen vielä teille. Jos se on purrut oman perheen jäsentä niin vieraan lapsen puremiseen kynnys on hyvin matala. "

        Paskanmarjat. Koira itsessään ei ole riski. Ja tämä kohta oli erityisesti se, että Yleistät, lietsot koirapelkoa ja vihaa. Nimenomaan tämä kohta. Minua on purrut koira, kun olin lapsi. Oma koiramme. Ja ei purrut sen jälkeen, vaikka vuosia ja vuosia oli meillä.
        Tiedän monta tapausta, missä koira on näykännyt lasta, ja jälki saattaa näyttää pahemmalta, mitä onkaan. Ja jokaiseen puremiseensa ja näykkimiseen koiralla on syy. AINA sillä on syy. Ja lauman johtajan ts. omistajan, on syytä "suojella" kaikkia alamaisiaan, katsoa että laumassa pysyy rauha. Koira olettaa, että sen ei tarvitse vahtia joka hetki, ellei se ole pomo. Ja jos sen tarvitsee, se menee helposti sekaisin. Joten on väärin sanoa, että kynnys näykkäämiseen / puremiseen madaltuu.

        "Olisi tietysti kiva voida sanoa ettei mitään hätää. Kuitenkin silloin on tilanne suorastaan vaarallinen kun koira alkaa käydä lapsiin kiinni."

        Lisää lietsontaa. Minusta se ei ole vaarallinen. Se on ELÄMÄÄ. Onko oikeasti jollain pieni lapsi ja vanhempi koira / ihan pentu koira, ja Koskaan ei ole mitään välikohtausta koiran ja lapsen kohdalla sattunut siihen mennessä kun lapsi täyttää 8 vuotta?

        "Noissa lapsenpuremistapauksissa on aina tilanne vakava ja silloin on AINA lapsen etu ja turvallisuus oltava tärkeämpi kuin koiran. "

        Joten sinulla on väärä lähtökohta koirankouluttajaksi. Minusta molempien turvallisuus on tärkeä, eikä kumpaakaan voi eritellä. Jos ottaa koiran perheeseen, johon on Pienintäkään mahdollisuutta tulla ikinä lasta, on taattava Myös koiran turvallisuus. Koira ei ole yhtään sen toisarvoisempi kun muutkaan perheenjäsenet. Itseasiassa se on enemmän etusijalla kuin perheen aikuiset, sillä koira ei voi päättää asioista samalla tavalla kuin aikuiset. Sillä ei ole oikeuksia tehdä samoin, eikä mahdollisuuksia. Aikuinen on se, jonka on varmistettava Kaikkien Talossa Olevien Lapsien Ja Eläinten Turvallisuus.
        Ellei siihen kykene, on tietysti helpompi "eliminoida" koira kuin lapsi. Mutta sitten on taattava koiralle joko turvallinen uusi koti, tai vietävä vaikka piikille. Koiraa ei voi todellakaan tuollaisen tapauksen takia esim. rueta pitämään varotoimenpiteenä kuonokopassa. Jos siihen täytyy mennä, niin sitten koiralle joku toinen paikka on parempi.

        "Uskon kuitenkin vieraiden lapsien olevan vaarassa jos he leikkiessään käyttäytyvät koiran mielestä uhkaavasti Sinun lapsiasi kohtaan."

        Sinusta kertanäykkäsy on uhkaavaa käytöstä lasta kohtaan, ja jopa niin uhkaavaa, että vieraatkin lapset ovat vaarassa?

        Eikö sellainen koira pidä lopettaa tai lähettää saharaan yksin vaeltamaan, ettei se vaan ikinä näe enää lapsia?

        olevas koiraexpertti. olet kyllä tosi kaukana siitä. kirjoittaa osaat mutta siihen se jääkin. ota nyt sinäkin se järki käyttööösi jota joku on nii monasti kehotellu.

      • kirjoittaa
        yön_tytär kirjoitti:

        "Tässä on ydin. Lapsi ei siis alkanut kiusata eikä häiritä koiraa. Osui vain varpaalla tassuun. Koira alkoi siitä murista ja vaikka lapsi jähmettyi niin koira puri silti. "

        Ja sinä olet sitä mieltä että jos lapsi osuu varpaalla tassuun, niin se ei koiran mielestä ole härintää? Minusta se on koiran päästä kiinni, ei sinun.

        "Sen laulavan nallen ääntä koira ei varmaan kuullut ensimmäistä kertaa. Neuvoton ei ainakaan maininnut että oli uusi lelu."

        Joten oletat että koira sen unissaan tunnisti? Oletat paljon sellaista, mikä ei perustu faktatietoon. Tiedätkö että koirille tutut äänet saattavat myös hermostuttaa niitä? Vaikka se kuinka olisi tunnistanutkin nallen äänen, se ääni saattoi hermotuttaa. Minun entistä koiraani hermostutti leivänpaahtimen naksahdus, vaikka se sitä kuuli monta kertaa aamussa / päivässä. Ei se, että asia on tuttu, tee koiralle välttämättä asiasta vähemmän stressaavaa.

        "Ja näköhäiriö on mahdollinen ei toistaiseksi todettu vihaisuutta aiheuttavaksi. Ei ainakaan vielä tuossa vaiheessa kun minut haukuit. "

        Totta. Mutta; itse oletit yhtä jos toista, minullako ei ole oikeutta olettaa että näköhäiriö oli syy? Sinähän suoraan kirjoituksessasi leimasit koiran häiriintyneeksi ja luonnevikaiseksi.

        "Millä perusteella pystyt arvioimaan minun koulutustaitoni? "

        Sillä perusteella, mitä kirjoitit kirjoitukseesi. Eli tulkitsin täysin sitä, mitä luin. Näin ollen minulle muodostui kuva sinusta persoonana, ja tätä kautta kuva koulutustaidoistasi.

        "Minä olen ollut jo 70-luvulta asti vastakkaisella puolella kenttää kuin koiransa koulutukseen tuoneet."
        "Kysyn vain montako koiraa olet kouluttanut valtakunnan tason kilpailuihin?"

        Sekö sinulla on mittana, että miten hyvin koira pärjää kentällä ja kilpailuissa? Jos koulutat koiria kilpailuihin ja kentille, siitä vaan, mutta silloin et ole expertti "tavallisen" koiran suhteen, jonka pitää temppujen sijasta olla kotioloissa.

        "Olet kuitenkin ilmeisesti hyvin nuori tai aloittelija , koska et ole kuullut koirissa olevan luonteeseen tai käyttäytymiseen vaikuttavia asioita muita kuin ihmisen aiheuttamia."

        Taas tulkintaa sanoistani päin helvettiä; kyllä, koiran luonteeseen tai käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä on monia, toisinsanoen Kaikki se, mitä koira ympärillään kokee.
        Mutta jotta koira voitaisiin laskea Luonnevikaiseksi, sen on tehtävä enemmän kuin yksi virhe, ja jos se tekee, se on ihmisen syy; ellei vie koiraansa tutkittavaksi kun huomaa käytöksen muuttuvan jne.




        "Jos kerran koirasi on tullut aikuisena ja et tiedä sen aikaisempia vaiheita niin otat suuren riskin jos jätät sen vielä teille. Jos se on purrut oman perheen jäsentä niin vieraan lapsen puremiseen kynnys on hyvin matala. "

        Paskanmarjat. Koira itsessään ei ole riski. Ja tämä kohta oli erityisesti se, että Yleistät, lietsot koirapelkoa ja vihaa. Nimenomaan tämä kohta. Minua on purrut koira, kun olin lapsi. Oma koiramme. Ja ei purrut sen jälkeen, vaikka vuosia ja vuosia oli meillä.
        Tiedän monta tapausta, missä koira on näykännyt lasta, ja jälki saattaa näyttää pahemmalta, mitä onkaan. Ja jokaiseen puremiseensa ja näykkimiseen koiralla on syy. AINA sillä on syy. Ja lauman johtajan ts. omistajan, on syytä "suojella" kaikkia alamaisiaan, katsoa että laumassa pysyy rauha. Koira olettaa, että sen ei tarvitse vahtia joka hetki, ellei se ole pomo. Ja jos sen tarvitsee, se menee helposti sekaisin. Joten on väärin sanoa, että kynnys näykkäämiseen / puremiseen madaltuu.

        "Olisi tietysti kiva voida sanoa ettei mitään hätää. Kuitenkin silloin on tilanne suorastaan vaarallinen kun koira alkaa käydä lapsiin kiinni."

        Lisää lietsontaa. Minusta se ei ole vaarallinen. Se on ELÄMÄÄ. Onko oikeasti jollain pieni lapsi ja vanhempi koira / ihan pentu koira, ja Koskaan ei ole mitään välikohtausta koiran ja lapsen kohdalla sattunut siihen mennessä kun lapsi täyttää 8 vuotta?

        "Noissa lapsenpuremistapauksissa on aina tilanne vakava ja silloin on AINA lapsen etu ja turvallisuus oltava tärkeämpi kuin koiran. "

        Joten sinulla on väärä lähtökohta koirankouluttajaksi. Minusta molempien turvallisuus on tärkeä, eikä kumpaakaan voi eritellä. Jos ottaa koiran perheeseen, johon on Pienintäkään mahdollisuutta tulla ikinä lasta, on taattava Myös koiran turvallisuus. Koira ei ole yhtään sen toisarvoisempi kun muutkaan perheenjäsenet. Itseasiassa se on enemmän etusijalla kuin perheen aikuiset, sillä koira ei voi päättää asioista samalla tavalla kuin aikuiset. Sillä ei ole oikeuksia tehdä samoin, eikä mahdollisuuksia. Aikuinen on se, jonka on varmistettava Kaikkien Talossa Olevien Lapsien Ja Eläinten Turvallisuus.
        Ellei siihen kykene, on tietysti helpompi "eliminoida" koira kuin lapsi. Mutta sitten on taattava koiralle joko turvallinen uusi koti, tai vietävä vaikka piikille. Koiraa ei voi todellakaan tuollaisen tapauksen takia esim. rueta pitämään varotoimenpiteenä kuonokopassa. Jos siihen täytyy mennä, niin sitten koiralle joku toinen paikka on parempi.

        "Uskon kuitenkin vieraiden lapsien olevan vaarassa jos he leikkiessään käyttäytyvät koiran mielestä uhkaavasti Sinun lapsiasi kohtaan."

        Sinusta kertanäykkäsy on uhkaavaa käytöstä lasta kohtaan, ja jopa niin uhkaavaa, että vieraatkin lapset ovat vaarassa?

        Eikö sellainen koira pidä lopettaa tai lähettää saharaan yksin vaeltamaan, ettei se vaan ikinä näe enää lapsia?

        osaat sanoja peräkkäin mut mis on se asian ydin? yritäs ny jo miettiä ihan oikeesti sun tyhjänpäiväsiä juttujas. eihän noita kukkaan jaksa lukee ku ei oo päätä eikä häntää. ei mee läpi tää kyl sil on muitaki palo fiksumpia kirjottajii ku sä kiroilia.-

      • yön_tytär
        se kiroilu kirjoitti:

        ja yritä fiksusti pysyä edes asiassa! et pääse kirosanojen avulla mihinkään, eikä se nosta sua muita ylemmäs päinvastoin.

        Voit aina jättää lukematta.

      • yön_tytär
        kirjoittaa kirjoitti:

        osaat sanoja peräkkäin mut mis on se asian ydin? yritäs ny jo miettiä ihan oikeesti sun tyhjänpäiväsiä juttujas. eihän noita kukkaan jaksa lukee ku ei oo päätä eikä häntää. ei mee läpi tää kyl sil on muitaki palo fiksumpia kirjottajii ku sä kiroilia.-

        Se, että sinulla ei ole vakinaista nimimerkkiä, vie tässä asiassa sinun mielipiteiltäsi merkittävyyden.

        Toisinsanoen, olet silmissäni täysi nolla, eikä sillä ole mitään merkitystä, mitä ajattelet.

      • itekses
        yön_tytär kirjoitti:

        Voit aina jättää lukematta.

        mie pitelen

      • neuvoton
        E.A kirjoitti:

        Loukata.
        Täytyykin pyytää anteeksi.
        Varmasti olet vastuuntuntoinen äiti ja koiranomistaja, jäin vaan pohdiskelemaan asiaa ikäänkuin,että jos noin kävisi omalle kohdalle.
        Tsemppiä sinulle päädyitpä sitten mihin ratkaisuun tahansa.

        Joo en minä lastani tarpeettomaan vaaraan asettaisi, siksihän kyselin täällä muitten mielipiteitä ja kokemuksia asian tiimoilta ja löytyihän niitä... Sain hiukan perspektiiviä ongelmaan.
        Annan koiralle vielä mahdollisuuden ja ainahan sitä saa lauman johtaja katsella sinne kuuluisaan peiliin jos tällaista pääse tapahtumaan. Koska jostain koira on myös saanut käsityksen että näin voi toimia... Olisiko se kun se päivä meillä oli mennyt muutenkin kireissä tunnelmissa, minä vihaisesti puhunut lapsille ym.
        Eli yksin ei kukaan tappele pätee jossakin määrin tähänkin.
        Lapset ja koirat ovat aina sen aikuisen vastuulla ja osittain syytän tapahtuneesta myös itseäni.
        Nyt siis olemme koko sakki eräänlaisella kurin palautus kurssilla...

      • neuvoton
        Koiris kirjoitti:

        Mitä minä yleistin? Miten lietsoin koirapelkoa, vihaa jne.?
        Niin nyt oli inhimillinen tekijä 2vuotias LAPSI. Sen laulavan nallen ääntä koira ei varmaan kuullut ensimmäistä kertaa. Neuvoton ei ainakaan maininnut että oli uusi lelu. Ja näköhäiriö on mahdollinen ei toistaiseksi todettu vihaisuutta aiheuttavaksi. Ei ainakaan vielä tuossa vaiheessa kun minut haukuit.
        Millä perusteella pystyt arvioimaan minun koulutustaitoni? Mitä koirankoulutuskokemusta tai alan kursseja Sinulla on. Minä olen ollut jo 70-luvulta asti vastakkaisella puolella kenttää kuin koiransa koulutukseen tuoneet. Olen kouluttanut niitä siitä asti. Ehkä olet hyvinkin kokenut kouluttaja, en tiedä, mutta hyvin vähäisellä minun tuntemisella katsot voivasi arvostella taitoni. Kysyn vain montako koiraa olet kouluttanut valtakunnan tason kilpailuihin? Ehkä olet useamman kuin minä en tiedä kun en tunne Sinua. Viime vuodet olen tosin keskittynyt koulutuspuolella ongelmakoiriin enemmän.
        Vai pitäisi minun tietää. Meidät on siis esitelty jossain ja oletat minun tietävän mitä sinä tiedät. Voi olla, että olet ollut jossain koulutustilaisuudessa koirasi kanssa. En vain nyt osaa yhdistää. Anteeksi jos en muista. Olet kuitenkin ilmeisesti hyvin nuori tai aloittelija , koska et ole kuullut koirissa olevan luonteeseen tai käyttäytymiseen vaikuttavia asioita muita kuin ihmisen aiheuttamia. Jos olet lukenut tämän ketjun niin sielläkin on tullut esiin nivelrikko, lonkkavika ja aloittajan mainitsema silmävika. Pahin johon olen törmännyt koiran käytöshäiriön aiheuttajaan oli kasvain koiran aivoissa. Selvisi ruumiinavauksessa. Toinen oli ilmeisesti pentuna päähän joutunut nupineula joka liikahtaessaan aiheutti hyvin vaarallisen häiriön.
        Eiköhän olisi parempi, että pysytään vain koirissa ja normaalissa mielipiteitten vaihdossa. Ei siirrytä henkilökohtaisiin loukkauksiin jos toinen on eri mieltä. Itse en ole näillä palstoilla vielä loukannut ketään vaikka olisi joku ollut kuinka erimieltä kanssani.

        Itseasiassa kyllä, lelu oli uusi. Näytetty koiralle ja annettu koiran siihen tutustua, mutta koira kuuli äänen ehkä kolmatta kertaa... Kiitos, en itse tuota pointtia edes huomannut!

      • E.A
        neuvoton kirjoitti:

        Joo en minä lastani tarpeettomaan vaaraan asettaisi, siksihän kyselin täällä muitten mielipiteitä ja kokemuksia asian tiimoilta ja löytyihän niitä... Sain hiukan perspektiiviä ongelmaan.
        Annan koiralle vielä mahdollisuuden ja ainahan sitä saa lauman johtaja katsella sinne kuuluisaan peiliin jos tällaista pääse tapahtumaan. Koska jostain koira on myös saanut käsityksen että näin voi toimia... Olisiko se kun se päivä meillä oli mennyt muutenkin kireissä tunnelmissa, minä vihaisesti puhunut lapsille ym.
        Eli yksin ei kukaan tappele pätee jossakin määrin tähänkin.
        Lapset ja koirat ovat aina sen aikuisen vastuulla ja osittain syytän tapahtuneesta myös itseäni.
        Nyt siis olemme koko sakki eräänlaisella kurin palautus kurssilla...

        Meillä kävi joskus takavuosina erittäin mukvan ja leppoisan ajokoiran kanssa vähän samanlainen tilanne kun tyttäreni meni sen makuupaikan (sängyn vieressä lattialla)vierestä sängyn alta etsimään jotain ja pelkästään hiukset olivat hipaisseet koiraa kun se jo oli purrut tytärtä otsasta, josta tietty tuli paljon verta, koira oli toki silminnähden nolo huomattuaan mitä oli tapahtunut, koskaan sen jälkeen ei moista sattunut ja uskoisinkin, että koira oli sikiunessa ja toimi täysin refleksinomaisesti.
        Tuo kohdallesi sattunut taasen on erilainen tapaus mielestäni siltä osin, että koirasi koki lapsen uhaksi ja "puolustautui" tai puolusti omaa reviiriään.
        En antaisi sen enää valita makuupaikkojaan vaan järjestäisin sen olot niin, että se mahdollisuuksien mukaan saisi kuitenkin nähdä mitä huoneistossa tapahtuu, muttei sen "rauhaa" häirittäisi, eikä sillä tosiaankaan olisi lupa "ottaa vastuuta" lastenkasvatukseen :)koiramaisin tavoin.
        Omilla Saksanpaimenkoirillani on kyllä jokaisella erittäin herkässä tuo "kaverina komentaminen", eli jos toista komennat niin aina siihen on tulossa toinen "kimppaan" antamaan komennettaville "huutia", siksi en pidä niitä yhtä aikaa huoneissa (kaikki narttuja) ja jos lapsenlapset ovat kyläilemässä ne ovat sen aikaa omissa tiloissaan.

      • just
        kuvittelet kirjoitti:

        olevas koiraexpertti. olet kyllä tosi kaukana siitä. kirjoittaa osaat mutta siihen se jääkin. ota nyt sinäkin se järki käyttööösi jota joku on nii monasti kehotellu.

        I agree!

      • koirienystävä

        on hyvä ottaa huomioon juuri tuo vieraisiin lapsiin suhtautuminen. se on totta, että koira ei varmasti vieraita lapsia arvosta sen enempää kuin omiaan vaan vähemmän. nehän eivät ole sitä omaa laumaa. kyllä on oltava varovainen, ettei tule tilannetta missä koira pääsee puuttumaan esim lasten riitaan. vieraan lapsen vanhemmat eivät varmasti sitä ymmärrä, että koiralla on nyt joku vaihe meneillään. se on kyllä niin, että lapsi on aina etusijalla. sen ymmärtää vain ne kellä on omia lapsia.

    • pulma

      Kuten itse mainitsitkin on edessä pulmallinen tilanne. Et halua luopua koirasta, vaikka lapsen turvallisuus on tärkeintä. Moinen pelko on luonnollista, sait pikaherätyksen siihen että koira on eläin. Ei siis ihminen, mutta ei myöskään susi.
      Asiaan, jos koira ei näe kunnolla ja epämääräinen möltti lähenee pitäen kummaa ääntä mutta kumminkin haisee "omalle laumalle" niin menee yliymmärryksen, siis koiralla. Varsinkin jos koira on nukkunut ja herää siten että siihen kosketaan, iskee paniikki ja ei pääse pakoon (koirahan makasi lattialla?). Viimmeinen vaihto ehto on purra, Huomioitavaa kuitenkin on puruvoima. Ymmärsin että koira ei purrut lujaa, sillä koira pystyy säätelemään puruvoimaansa. Lisäksi sanoit että kun koira murisi lapsi jähmettyi. Mutta jäikö lapsi tuijottamaan koiraa(?), sillä se on uhkaava ele koiralle. Tämä voi olla yksi lisäsyy moiseen käyttäytymiseen. En usko että olet ottanut mitään ongelmakoiraa, se että koira murisi osoittaa sen käyttäytyvan lajilleen(canis domesticus) ominaiseen tapaan.
      On myös muistettava että koira ei välttämättä ymmärrä mikä lapsi on, pienikokoinen ihminen joka käyttäytyy kuitenkin hyvin arvaamattomasti. Heiluu ja vaappuu, tujottaa uhkaavasti ja näyttää hampaitaan (lue:hymyilee).
      Mutta nämä ovat mielipiteitäni, eivät faktoja, jotkä olen oppinut "kantapään kautta". Juttele eläinlääkärin kanssa, ehkä hän voi suositella jotain koirakouluttajaa jonka kanssa voitte ratkaista tamän pulman.

    • tanja

      Koirahan vain puolustautui...Ja niinkuin itse sanoit-se ei purrut tosissaan !! Koiraa ei voi syyttää siitä...lapsi vain on pidettävä poissa kun koira lepää ettei se vahingossa astu tassun päälle. Meidän koiramme on kerran yrittänyt astua (haki ylempiarvoisen paikkaa) silloista 2-vuotiasta poikaamme ja hyökkäsin koiran kimppuun sellaisella tohinalla että koira ei enää kertaakaan ole kokeillut sen jälkeen. Mutta todettakoot ettei pureminen varmaankaan toistu jos itse tilanne ei synny uudestaan.

      • koirienystävä

        vähän kaksipiippuinen juttu. Lapsiperheessä asuvan koiran tulisi olla erittän varma. Mitä sitten jos käykin niin, että arvaamaton koira ja lapsi vahingossa kaksin joutuvatkin, kun ei silmiä ole kellään selässä ja vahinko tapahtuu. On se sitten kyllä sekin totta, että vieraat lapset ne ovat eniten vaarassa. Omistajan vastuulla on jos se puree vierasta lasta. Ei siinä sitten auta miettiä kenen vika oli.

    • Soppakauha

      Lueskelin noita edellä olevia juttuja - joissakin oli ihan järkeä - joissakin tyhjää panikointia, ja asioiden suurentelua...minun mielestäni. No se siitä. Oman vauvan aikoinaan syntyessä koirani oli 7 vee vanha. Koira oli lutuinen luonteeltaan, mutta hetkeksikään en unohtanut alkuaikoina (vuosina)että kyse oli koirasta - koira voi aina olla arvaamaton uusien tilanteiden sattuessa. Ikinään en sano sitä, etteikö koira voisi tehdä jotain - kyse on eläimestä! Koiran käytökseenhän vaikuttaa sairaudet, tyttökoirilla hormoonitoiminnat (juoksut), nukkumistilanteet, mustasukkaisuus, kotona olevan tilanteen muuttumiset jne.

      Mutta opetin myös lapseni pienestä lähtien ymmärtämään sen, mitä koiran kanssa saa tehdä, mitä ei. Silmät todellakin täytyi olla selässä ja joka puolella - keskenään yksin sisälle en koiraa ja lasta jättänyt pienenä.

      Yhteiselo eläinten ja ihmisten kanssa yhdessä on monesti kompromisseja, ja maalaisjärjen käyttöä.

    • Perhe

      Elikkäs, meillä on Leonberg-uros ja 3-vuotias lapsi. Tyttö saa tehdä koiralle mitä tahansa. Koiran siitä hermostumatta. Välillä kun koira esim. lepää ja tyttö pääsee yllättämään koiran, se alkaa murista ja ärähtää tytölle. Silloin olen herännyt tilanteeseen ja kylläkin torunut koiraa tapahtuneesta. VAIKKAKIN LEPO PITÄÄ SILLE SUODA, EI SE KOTIOLOISSA SAA KÄYTTÄYTYÄ HYÖKKÄÄVÄSTI.Tämä siis minun mallini toimia. Koiralla on myös ongelmia laumassa. Se luulee edelleen olevansa pomo. Koittaa astua tyttöä jos silmä välttää vaikka olen saanut rysän päältä kiinni ja antanut sen jälkeen selkään oikein olan takaa. Näyttää ymmärtävän ettei sovi koittaa alistaa ihmistä. Siltikin on arvaamatonta luottaa sokeasti koiraan, itse en hetkeksikään jätä kahden lasta ja koiraa. Koskaan ei voi olla varma mitä käy, koita kun elää vaistojensa varassa, aina.
      Sanoisin kuitenkin teidän tilanteesta, että koira tuli yllätetyksi pahemman kerran ja se varmasti heti tajusi tilanteen, eli kuka yllättäjä oli..
      SAnoisin että seuraa tilannetta, jsoko vielä toistuu..hmm..sitten en tiedä. Mutta myös lasta voisi kieltää menemästä nukkuvaa koiraa häiritsemään.
      Itse luotan nalleeni kyllä, mutta en sokeasti siihenkään.

      • neuvoton

        Lueskelimme ajatuksella kaikkia kommentteja ja tuli mieleen muutamia asioita. Itse olemme kasvattaneet ja kouluttaneet koiria seurakoirista palveluskoiriin jo yli 35 vuoden ajan. Olemme toimineet saksanpaimenkoiraliitossa koulutusohjaajina kymmenisen vuotta. Lisäksi tokoa, näyttelyitä ja erilaisia kilpailuita pk-puolelta. Tälläkin hetkellä kodissamme on kaksi nuorta urosta, palveluskoiria rodultaan. Koirien kanssa eläminen on harrastus/elämäntapa. Koirat niin kuin ihmisetkin tarvitsevat opastusta ja ohjeistusta. Laumassa elämisessä on rajoituksia ja oikeuksia. Täytyy muistaa, että koira on laumaeläin. Koira käyttäytyy perheessä laumaeläimen tavoin. Jos koira on otettu aikuisena perheeseen, ei kukaan voi varmasti tietää mikä käsitys koiralla on laumasta (edellinen lauma). Tällä näkemyksellä sanoisin, että koira täytyy kasvattaa sen nykyiseen laumaansa ja osoittaa sille oma paikkansa. Ei saa unohtaa koiralle sen ansaitsemaa (tai ansaitsematonta) hellyyttä ja läheisyyttä. Jos ette tiedä koiran menneisyydestä riittävästi, sitä enemmän teidän täytyy sitä ymmärtää. Muistakaa koiran suu on koiran käsi, ei se pahaa tarkoita jos se hamuaa kättä. Unesta herätettynä (ehkä pahojen muistojen siivittämänä) herää yllättäen tilanteeseen yht´äkkiä, johon ehkä aikaisemmin on joutunut reagoimaan eri tavalla. Jos koira puree, siitä ei synny naarmuja, vaan todella pahaa jälkeä. Koira voi ja SAA murista kotonakin. Niinhän mekin aikuiset/lapset teemme, kun jokin mättää. Tilanne on neuvottelun paikka. Kyllä koiran kanssa voi neuvotella. Kokeneet koiraihmiset tietävät, "kyllä koira ymmärtää, kun sille asiat selvitetään." Teidän täytyy, mielestäni, katsoa tilannetta nyt siltä kannalta onko koira aikaisemmassa elämässään tullut pienten lasten taholta kiusatuksi/häirityksi. Koira saattaa ymmärtää tilanteita väärin niin kuin ihmisetkin tekevät. Useita lapsia aikuisiksi kasvattaneina tiedämme myös, että virheitä tapahtuu ja opastusta tarvitaan jatkuvasti. Koirasi on nuori vielä, ei se tahallan paha ole. Se kaipaa/tarvitsee opastusta/rakkautta/kotia itselleen. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta vastuu on kuitenkin aina laumanjohtajalla(johtajilla). Koirallasi on käynyt onni, että se on saanut kodin, jossa siitä välitetään. se vaatii anteeksiantamista ja hyväksymistä, myös koiralle. Ja tiukkaa opettamista elämän tielle. Toivotamme koko perheelle kaikkea hyvää!
        Ps.Tuli mieleen, kun tyttäreni oli vaippaikäinen ja tallusteli pihallamme, kun koiramme labradarinnoutaja pyyhkäisi ohitse ja likka lensi kuperkeikan rinteeseen. Likka nousi ylös kiukkua puhkuen, ja läimäytti koiraa päin näköä. Kun selvitin asian, ettei koira pahaa tarkoittanut, tyttö meni ja otti koiraa kaulasta kiinni ja sanoi "anteekti" Että silleen.....
        Terv. Me ja meidän koirat

      • yön_tytär
        neuvoton kirjoitti:

        Lueskelimme ajatuksella kaikkia kommentteja ja tuli mieleen muutamia asioita. Itse olemme kasvattaneet ja kouluttaneet koiria seurakoirista palveluskoiriin jo yli 35 vuoden ajan. Olemme toimineet saksanpaimenkoiraliitossa koulutusohjaajina kymmenisen vuotta. Lisäksi tokoa, näyttelyitä ja erilaisia kilpailuita pk-puolelta. Tälläkin hetkellä kodissamme on kaksi nuorta urosta, palveluskoiria rodultaan. Koirien kanssa eläminen on harrastus/elämäntapa. Koirat niin kuin ihmisetkin tarvitsevat opastusta ja ohjeistusta. Laumassa elämisessä on rajoituksia ja oikeuksia. Täytyy muistaa, että koira on laumaeläin. Koira käyttäytyy perheessä laumaeläimen tavoin. Jos koira on otettu aikuisena perheeseen, ei kukaan voi varmasti tietää mikä käsitys koiralla on laumasta (edellinen lauma). Tällä näkemyksellä sanoisin, että koira täytyy kasvattaa sen nykyiseen laumaansa ja osoittaa sille oma paikkansa. Ei saa unohtaa koiralle sen ansaitsemaa (tai ansaitsematonta) hellyyttä ja läheisyyttä. Jos ette tiedä koiran menneisyydestä riittävästi, sitä enemmän teidän täytyy sitä ymmärtää. Muistakaa koiran suu on koiran käsi, ei se pahaa tarkoita jos se hamuaa kättä. Unesta herätettynä (ehkä pahojen muistojen siivittämänä) herää yllättäen tilanteeseen yht´äkkiä, johon ehkä aikaisemmin on joutunut reagoimaan eri tavalla. Jos koira puree, siitä ei synny naarmuja, vaan todella pahaa jälkeä. Koira voi ja SAA murista kotonakin. Niinhän mekin aikuiset/lapset teemme, kun jokin mättää. Tilanne on neuvottelun paikka. Kyllä koiran kanssa voi neuvotella. Kokeneet koiraihmiset tietävät, "kyllä koira ymmärtää, kun sille asiat selvitetään." Teidän täytyy, mielestäni, katsoa tilannetta nyt siltä kannalta onko koira aikaisemmassa elämässään tullut pienten lasten taholta kiusatuksi/häirityksi. Koira saattaa ymmärtää tilanteita väärin niin kuin ihmisetkin tekevät. Useita lapsia aikuisiksi kasvattaneina tiedämme myös, että virheitä tapahtuu ja opastusta tarvitaan jatkuvasti. Koirasi on nuori vielä, ei se tahallan paha ole. Se kaipaa/tarvitsee opastusta/rakkautta/kotia itselleen. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta vastuu on kuitenkin aina laumanjohtajalla(johtajilla). Koirallasi on käynyt onni, että se on saanut kodin, jossa siitä välitetään. se vaatii anteeksiantamista ja hyväksymistä, myös koiralle. Ja tiukkaa opettamista elämän tielle. Toivotamme koko perheelle kaikkea hyvää!
        Ps.Tuli mieleen, kun tyttäreni oli vaippaikäinen ja tallusteli pihallamme, kun koiramme labradarinnoutaja pyyhkäisi ohitse ja likka lensi kuperkeikan rinteeseen. Likka nousi ylös kiukkua puhkuen, ja läimäytti koiraa päin näköä. Kun selvitin asian, ettei koira pahaa tarkoittanut, tyttö meni ja otti koiraa kaulasta kiinni ja sanoi "anteekti" Että silleen.....
        Terv. Me ja meidän koirat

        Hei :)

        Halusin kertoa että olen samaa mieltä kanssanne, vaikka esitin asian jyrkemmin "aiheettomuudesta" kirjoituksessani..

        Haluaisin korostaa, "Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta vastuu on kuitenkin aina laumanjohtajalla(johtajilla). "

        en tiedä, miksi koiria niin usein halutaan pitää "aikuisina". Kuitenkin aina pitäisi muistaa, että vaikka koira on vanhakin, ei se käsittele Koskaan asioita samalla tavalla kuin ihminen.

    • milie81

      en kerinnyt lukemaan kaikkia vastauksia, mutta tuli vaan mieleen...
      Onko koiralta kuvattu lonkat?
      Meillä meinaan oli uros sakemanni aikaisemmin ja se ei onneksi kerinnyt purra lapsia, mutta ei sietänyt niitä kovin paljoa lähellään. Murisi aina kun tulivat lähelle. Varsinkin jos oli makuullaan.

      Kuvautimme sen lonkat ja ne olivat E-lonkat. Ei kuvattu kyllä tuosta syystä vaan, koska sillä alkoi olla ongelmia jalkojnsa kanssa. Mutta pointti oli siis, että jos koiralla on kipuja, se helposti varsinkin nukkuessaan (siitä herätessä) luulee syyn johtuvan siitä joka seisoo lähimpänä.

      Jos siis koira muuten on ollut kiltti lapsia kohtaan, kannattaa selvittää olisiko mahdollisesti sairaus taustalla.

      Jaksamista... =)

    • sissukka

      Tuttu juttu! Meillä oli sekarotuinen uros koira joka oli hyvin kiltti ja sosiaalinen koira( rakasti hylättyä kania yli kaiken mm). Tapahtuipa kerran niin että tyttöni ´2 v jollainlailla härnäsi koiraa! Kielsin tyttöä niin tekemästä1 koira istui vieressäni.Yht´äkkiä koira nappasi tyttöä poskeen. siihen tuli pieni nirhauma joka oli tosi vain pintanaarmu. Koiraa kiellettiin ja tyttöä kiellettiin. Meni vuosia ja taas tyttö leikin temmellyksessä otti koiraa niin kiinni että osui kikkeleihin.Koira käännähti ja nappasi tyttöä.!! Lääkäri reissu oli edessä vaikka mitään vakavaa ei kuitenkaan ollut. Olin todella kiintynyt koiraan joka oli ollut lapsen asemassa ennen tyttöä. Hädissäni soitin Ongelmakoira kouluttajalle joka kehotti heti lopettamaan koiran, pääsee vereen makuun, tekee uudelleen! Löysin vielä' Ruotsista Specialistin joka antoi neuvoja tilanteeseen. eli lapsella pitää olla koiran aikana kuri koska koira pitää lasta arvoasteikkonsa alapuolella.Hän antoi tärkeitä' ja hyviä neuvoja joita sitten noudatimme täsmällisesti. eikä sen jälkeen ollut enään ongelmia.Lapsella oli kuri: ei kiusata koiraa,annetaan syödä rauhassa. lepo rauhassa. tilanne rauhoittui. Lapsi ja koira elivät yhdessä tämän jälkeen monia vuosia vanhuksen kuolemaan asti. nämä ovat niitä neuvoja mitä minä sain. Nykyään varmaan löytyy apua monestakin paikasta, tapahtuneesta on jo aikaa 8v. Täällä on ollut monta hyvää neuvoa ja toivottavasti niistä ei kauhea polemiikkiä nouse. Tässähn yritetään antaa neuvoa ja apua sitä tarvitsevalle. Pidän todella peukkuja että saat tilanteen hallintaan JA VARMNASTI SAATKIN!!
      ÄLÄ LANNISTU !!

    • sissukka

      Kuri siis oli molemmilla ei vain ja ainoastaan lapsella. Mutta oppivat kunnioittamaan toisiaan vaikka työtä teettikin. tänäkin päivänä tyttö 12 v ei muistele koiraa pahalla eikä siitä jäänyt mitään pelkoa.Minä tosin olin aina varuillani ja olen yhä edelleenkin varsinkin pienten lasten suhteen. Lapset ovat äkki arvaamattomia ja voivat leikkiessään säikäyttää koiraa. No nyt nuo miedän elukat ovat jo isoja ja lapsetkin ymmärtävät (12 ja 9v).

    • umalehtinen

      Ikävä tapaus. En ole kahlannut läpi tätä pitkää listaa. Meillä on aina ollut koiria ja silloin kun olin laitoksella surin että miten mahtaa käydä, kun kotona oleva koiramme oli jonkin verran luonteeltaan äksy. Jo edesmennyt vanha kasvattaja neuvoi meitä, että kun tuotte vauvan kotiin niin riisukaa lapsi ja antakaa koiran haistella. Näin myös teimme.Ja toinen neuvo oli että kun vieraita tulee katsokaa että koiraa tervehditään ensin ja jatkossa niille tulee olla tasapuolinen kielloissa ja kohtelussa. Näin myös teimme eikä ongelmia ilmennyt. Olisi kiva tietää minkä rotuinen koirasi on? Koirahan ei kunnioita lasta. Lapsi kuuluu koiran mielestä alimpaan kastiin näin ainakin meille on kerrottu. Mikään ei takaa sitä etteikö tilanne uusiutuisi ellei tule selkoa miksi näin tapahtui. Toivotan onnea jotta saisitte tilanteen laukeamaan.

    • Riva

      en lukenut kaikkia viestejä,mutta aika pian olin jo arvannut että kyseessä on sekarotunen ja aikuisena tullut koira.Ei pahalla.Mutta teillä ei ole luottamus kunnossa,se rakennetaan vain ja ainoastaan pennusta.Varmaan tulee olemaan ongelmia jatkossakin,sorry vaan.
      2 vuotias ei osaa pitää puoliaan,joten vastuu on sinun,seuraa mitä koira tekee,jos se murisee lapselle,luovu koirasta.
      Meillä on 8 v poika ja 9 kk sakemanni uros,ne välillä painii ja taistelee niin että koira "puree",ja niin lapsikin.Mutta koira ei ole koskaan murissut,KOIRA EI SAA KOSKAAN MURISTA KOTIVÄELLEEN. Se kielii siitä että jokin on pahasti pielessä.
      Ajattele lapsen turvallisuutta.

      • yön_tytär

        Aikuiseen koiraan saa luotua luottamuksen. Ja yllättävän helposti saakin, jos itse on päämäärätietoinen ja sinnikäs.

        Mille perustat väitteesi että vain pentuun saa luotua luottamuksen?

      • Riva
        yön_tytär kirjoitti:

        Aikuiseen koiraan saa luotua luottamuksen. Ja yllättävän helposti saakin, jos itse on päämäärätietoinen ja sinnikäs.

        Mille perustat väitteesi että vain pentuun saa luotua luottamuksen?

        tarkoitan yli 2 vuotiasta koiraa.Koiralla on jo oma historia päässään,et voi 100 % luottaa siihen,
        ajan myötä tietysti oppii tuntemaan sen ja sen tavat samoin kun koira oppii uuden isännän tai emännän tavat,mutta se syvä luottamus voi jäädä saavuttamatta,sama minkä luo pennun kanssa.
        Mutta ei kaikki saa sitä luottamusta pennunkaan kanssa kuntoon,se vaatii paljon yhteistä aikaa ja todella paneutumista siihen koiraan.
        Luottamus punnitaa siinä vaihessa kun perheeseen syntyy lapsi,koska yleensä siihen saakka koira on ollut se keskipiste.

      • yön_tytär
        Riva kirjoitti:

        tarkoitan yli 2 vuotiasta koiraa.Koiralla on jo oma historia päässään,et voi 100 % luottaa siihen,
        ajan myötä tietysti oppii tuntemaan sen ja sen tavat samoin kun koira oppii uuden isännän tai emännän tavat,mutta se syvä luottamus voi jäädä saavuttamatta,sama minkä luo pennun kanssa.
        Mutta ei kaikki saa sitä luottamusta pennunkaan kanssa kuntoon,se vaatii paljon yhteistä aikaa ja todella paneutumista siihen koiraan.
        Luottamus punnitaa siinä vaihessa kun perheeseen syntyy lapsi,koska yleensä siihen saakka koira on ollut se keskipiste.

        Niin, olen kanssasi samaa mieltä, että aikuiseen koiraan voi jäädä luottamus saavuttamatta. Mutta nimenomaan VOI jäädä. Mutta ihan yhtä suurella todennäköisyydellä, ellei suuremmallakin, sen voi saavuttaa. Kaikki on kiinni siitä, miten kovasti omistaja pyrkii tuon luottamuksen saamaan.

      • koirienystävä
        yön_tytär kirjoitti:

        Niin, olen kanssasi samaa mieltä, että aikuiseen koiraan voi jäädä luottamus saavuttamatta. Mutta nimenomaan VOI jäädä. Mutta ihan yhtä suurella todennäköisyydellä, ellei suuremmallakin, sen voi saavuttaa. Kaikki on kiinni siitä, miten kovasti omistaja pyrkii tuon luottamuksen saamaan.

        ja siitä mitä koiralla on menneisyydessään ja millainen luonne se on.

    • rippe

      En ole lukenut edellisiä vastauksia, mutta uskoisin laulavan nallen ärsyttäneen koiraa. Oma koirani on vihainen pienille lapsille, on myös purrut yhden lapsen käden turvoksiin...

      • neuvoton

        Tässä kun asiaa on puitu olen sitä itsekin voinut eri näkökulmista tarkastella.
        En suostu uskomaan että koira kohdistaisi vihamielisyyttään lapsiin koska perheemme kuusi vuotias ei ole tämän "boikotoinnin" kohteeksi joutunut. Luulen tämän ennemminkin johtuvan siitä että tyttö on silleen samalla tasolla koiran kanssa kun silmät on samalla tasolla eikä koira tunnu tietävän että miten tämän alienin kanssa toimitaan. Ei osaa kunnioittaa tyttöä koska tämä on niin pieni. Poika huomattavasti pitempi ja tämän koira antaa silittää ja rapsuttaa, menee jopa selälleen pojan eteen ottamaan "masu rapsut".
        Eli jotain perää saattaisi olla kai tässä...

      • neuvokas

        Tiedät itsekkin ettet voi koiraasi enään luottaa, kun ei voi luottaa ennen puremistakaan. Koira ulos häkkiin tai reissu piikille.

      • neuvoton
        neuvokas kirjoitti:

        Tiedät itsekkin ettet voi koiraasi enään luottaa, kun ei voi luottaa ennen puremistakaan. Koira ulos häkkiin tai reissu piikille.

        Mitä jos tehtäis niin et sinä menisit ulos häkkiin tai piikille? Koira on koira, se on inhimillinen olento jonka virheet johtuvat harvoin vain vihaisuudesta kuten meidän ihmisten virheet. Vika on yleensä meissä ihmisissä ja minä olen valmis yrittämään ratkaista ongelmaa ennen noin dramaattisia päätöksiä. Et jospa pitäisit tuollaiset sonta jutut vastaisuudessa itselläsi?

      • neuvokas
        neuvoton kirjoitti:

        Mitä jos tehtäis niin et sinä menisit ulos häkkiin tai piikille? Koira on koira, se on inhimillinen olento jonka virheet johtuvat harvoin vain vihaisuudesta kuten meidän ihmisten virheet. Vika on yleensä meissä ihmisissä ja minä olen valmis yrittämään ratkaista ongelmaa ennen noin dramaattisia päätöksiä. Et jospa pitäisit tuollaiset sonta jutut vastaisuudessa itselläsi?

        en todellakaan tarkoittanut pahalla. Mutta sinähän se kannat vastuun jos koira puree LASTASI uudelleen. Mieti jos jäljet jäävät esim kasvoihin ikuisesti näkyville, onko se inhimillistä? Kiittääkö lapsesi sinua inhimillisyydestäsi? Kuten alussa sanoin en sano pahalla, mutta kyllä lapset on ykkösiä!

      • neuvoton
        neuvokas kirjoitti:

        en todellakaan tarkoittanut pahalla. Mutta sinähän se kannat vastuun jos koira puree LASTASI uudelleen. Mieti jos jäljet jäävät esim kasvoihin ikuisesti näkyville, onko se inhimillistä? Kiittääkö lapsesi sinua inhimillisyydestäsi? Kuten alussa sanoin en sano pahalla, mutta kyllä lapset on ykkösiä!

        Jospa vaivautuisit lukemaan koko viesti ketjun ennen kuin tarjoat mielipidettäsi. Minulla on kaksi lasta joista kykenen ilman neuvojasi huolehtimaan ja mikä lienee sinusta hämmästyttävää niin myös heidän turvallisuudestaan. Koska et tunne tilannetta ilmeisestikään niin voit pitää mielipiteesi itselläsi. Kuten jossain jo kerroin, meillä on tilanne selvä ja hallinnassa. Mutta kiitos huolenpidostasi, mutta tuolla asenteella emme kaipaa sitä lisää!!

      • lukea
        neuvoton kirjoitti:

        Jospa vaivautuisit lukemaan koko viesti ketjun ennen kuin tarjoat mielipidettäsi. Minulla on kaksi lasta joista kykenen ilman neuvojasi huolehtimaan ja mikä lienee sinusta hämmästyttävää niin myös heidän turvallisuudestaan. Koska et tunne tilannetta ilmeisestikään niin voit pitää mielipiteesi itselläsi. Kuten jossain jo kerroin, meillä on tilanne selvä ja hallinnassa. Mutta kiitos huolenpidostasi, mutta tuolla asenteella emme kaipaa sitä lisää!!

        oma aloitus "panikki" keskustelusi uusiksi. Ymmärrät mihin kysymyksiin sinulle yritetään vastata. Eihän koirasi vain ole purrut sinuakin? Onko rabies rokotukset koiralla kunnossa? Olet todella muuttanut ajatuksiasi olellisesta asiasta pois! Unoha koko juttu.

      • neuvoton
        lukea kirjoitti:

        oma aloitus "panikki" keskustelusi uusiksi. Ymmärrät mihin kysymyksiin sinulle yritetään vastata. Eihän koirasi vain ole purrut sinuakin? Onko rabies rokotukset koiralla kunnossa? Olet todella muuttanut ajatuksiasi olellisesta asiasta pois! Unoha koko juttu.

        Monta kertaa olen kertonut teille jotka EDELLEEN jaksatte kommentoida aihetta että keskustelun aloitin saadakseni mielipiteitä. Nyt niitä sain ja ASIA ON NYT HALLINNASSA!!!!!!!!!!!!
        Koirani ei ole purrut minua ja sekös varmaan harmittaa sinua. Ja rabiens on kunnossa, sekin varmaan hämmästyttää. ASIALLISET kommentit on täysin eri asia kuin nämä helkkarin idiootit jotka jaksaa päteä aiheesta joka on jo loppuun käsitelty.

    • Tietäväinen T

      Aikuinen koira ei pure vahingossa kuin tapellessaan. Joten ihan tarkoituksella se lastasi varoitti... Ei ilmeisen tosissaan, kun ei kerran jälkeä saanut aikaiseksi. Mielestäni on oikein (periaatteessa) että koira pitää oikeuksistaan kiinni, mutta purra ei saa. Esim. murina olisi varmasti riittänyt säikyttämään lapsen, mutta selitäpä se koiralle... Lasten ja koirien kanssa pitää olla varovainen, kuten sanoitkin. Se on vaan hyvin hankalaa, sillä koira voi kokea uhkaavaksi tilanteen, jota sinä et pidä minään. Kyseessä on kuitenkin ilmeisesti iso koira, joka saa halutessaan pahaa jälkeä aikaan... Muuta neuvoa en osaa antaa kun sen, että tee selväksi että lapsi on johtajan, eli sinun, "suojeluksessasi" ja häntä ei satuteta. Eli "hyökkää" takaisin kun koira tekee sen, harva uhmaa johtajan käskyä.

    • koirienystävä

      todettiin? eikö se tänään ollut? löytyikö mitään syytä tapahtuneelle?

      • koirienystävä

        vasta huomena? päivät sekaisin... minua vaan kiinnostaa niinkuin varmaan muitakin, että mitä löytyi. kerrothan sitten?

      • neuvoton
        koirienystävä kirjoitti:

        vasta huomena? päivät sekaisin... minua vaan kiinnostaa niinkuin varmaan muitakin, että mitä löytyi. kerrothan sitten?

        Lääkärissä koiralla todettiin olevan harmaa kaihi molemmissa silmissä ja hämärä näkö erityisesti huonontunut. Koira on myös jo yli kuusi vuotias, ei niin nuori kuin oletettiin ensin... Koiralla ei perustarkastuksen yhteydessä löydetty mitään mikä aiheuttaisi kipua ja lääkäri sanoikin että hämärässä olohuoneessa ja ärsykkeitten tulvassa koiralta meni "piuhat sekaisin". Antoi pari vinkkiä ja niitähän sain jo täältäkin.
        Tosiaan arvojärjestystä selvitellään siis.
        Neuvoi tekemään selvän eron ainakin viikoksi ja näin "nollaamaan" tilanteen, eli lapsi ei saa kiinnittää koiraan mitään huomiota ja toisin päin. Sitten näitä kaikille kai tuttuja johtajuus ja arvojärjestys juttuja.... Täällä tilanne alkaa laantua, koira nuoli tyttöä taas kun tyttö nukkui sylissäni, mutta kun tyttö on hereillä ei koira häntä juurikaan noteeraa...
        Tilannetta tarkkaillaan ja jos edes meinaa uusiutua niin valitettavasti koira jatkaa matkaansa sateenkaarisillalle...

      • Koiris
        neuvoton kirjoitti:

        Lääkärissä koiralla todettiin olevan harmaa kaihi molemmissa silmissä ja hämärä näkö erityisesti huonontunut. Koira on myös jo yli kuusi vuotias, ei niin nuori kuin oletettiin ensin... Koiralla ei perustarkastuksen yhteydessä löydetty mitään mikä aiheuttaisi kipua ja lääkäri sanoikin että hämärässä olohuoneessa ja ärsykkeitten tulvassa koiralta meni "piuhat sekaisin". Antoi pari vinkkiä ja niitähän sain jo täältäkin.
        Tosiaan arvojärjestystä selvitellään siis.
        Neuvoi tekemään selvän eron ainakin viikoksi ja näin "nollaamaan" tilanteen, eli lapsi ei saa kiinnittää koiraan mitään huomiota ja toisin päin. Sitten näitä kaikille kai tuttuja johtajuus ja arvojärjestys juttuja.... Täällä tilanne alkaa laantua, koira nuoli tyttöä taas kun tyttö nukkui sylissäni, mutta kun tyttö on hereillä ei koira häntä juurikaan noteeraa...
        Tilannetta tarkkaillaan ja jos edes meinaa uusiutua niin valitettavasti koira jatkaa matkaansa sateenkaarisillalle...

        On hyvä, että löytyi joku syykin outoon käytökseen. Ymmärrät varmaan itsekkin sen ettei lapselta voi odottaa oikeaa suhtautumista eikä käytöstä. Hänhän on vasta 2v. Ole tosiaan tarkkana. Tuo koirasi näkövika on kyllä sellainen että se voi kyllä johtaa uudestaan vastaaviin tilanteisiin. On oikein kun pidät lapsen ykkösenä eikä koiraa. Olen tosiaan törmännyt niin moneen vastaavaan tapaukseen, etten pysty niihin kovin rauhallisesti suhtautumaan. Toivottavasti et pahastunut etkä loukkaantunut vastauksestani. Tarkoitin varmasti vain lapsesi parasta, kuten varmaan ymmärrätkin.

      • koirienystävä
        neuvoton kirjoitti:

        Lääkärissä koiralla todettiin olevan harmaa kaihi molemmissa silmissä ja hämärä näkö erityisesti huonontunut. Koira on myös jo yli kuusi vuotias, ei niin nuori kuin oletettiin ensin... Koiralla ei perustarkastuksen yhteydessä löydetty mitään mikä aiheuttaisi kipua ja lääkäri sanoikin että hämärässä olohuoneessa ja ärsykkeitten tulvassa koiralta meni "piuhat sekaisin". Antoi pari vinkkiä ja niitähän sain jo täältäkin.
        Tosiaan arvojärjestystä selvitellään siis.
        Neuvoi tekemään selvän eron ainakin viikoksi ja näin "nollaamaan" tilanteen, eli lapsi ei saa kiinnittää koiraan mitään huomiota ja toisin päin. Sitten näitä kaikille kai tuttuja johtajuus ja arvojärjestys juttuja.... Täällä tilanne alkaa laantua, koira nuoli tyttöä taas kun tyttö nukkui sylissäni, mutta kun tyttö on hereillä ei koira häntä juurikaan noteeraa...
        Tilannetta tarkkaillaan ja jos edes meinaa uusiutua niin valitettavasti koira jatkaa matkaansa sateenkaarisillalle...

        minäkin lopetuksen olevan parempi, jos uusiutuu tai meinaa. Vaikeaa se on varmasti.
        Toivon teille jaksamista noin vaikeina aikoina.

      • neuvoton
        koirienystävä kirjoitti:

        minäkin lopetuksen olevan parempi, jos uusiutuu tai meinaa. Vaikeaa se on varmasti.
        Toivon teille jaksamista noin vaikeina aikoina.

        Tosiaan kiitos kaikille neuvoista ja huolenpidosta! Nyt on tilanne suht selvä eli kaikille pieni "kurin palautus" :)...
        Ellemme saa järjestystä kuntoon niin koira pääsee autuaammille metsästys maille.
        Kiertoon ei enää mene.
        Toivon kuitenkin että koulutuksella ja opetuksella selvitään, mutta ellei niin lienee kaikille helpompi että koira pääsee pois, kun tuo kaihikaan ei iän myötä ainakaan parane...

      • yön_tytär
        neuvoton kirjoitti:

        Lääkärissä koiralla todettiin olevan harmaa kaihi molemmissa silmissä ja hämärä näkö erityisesti huonontunut. Koira on myös jo yli kuusi vuotias, ei niin nuori kuin oletettiin ensin... Koiralla ei perustarkastuksen yhteydessä löydetty mitään mikä aiheuttaisi kipua ja lääkäri sanoikin että hämärässä olohuoneessa ja ärsykkeitten tulvassa koiralta meni "piuhat sekaisin". Antoi pari vinkkiä ja niitähän sain jo täältäkin.
        Tosiaan arvojärjestystä selvitellään siis.
        Neuvoi tekemään selvän eron ainakin viikoksi ja näin "nollaamaan" tilanteen, eli lapsi ei saa kiinnittää koiraan mitään huomiota ja toisin päin. Sitten näitä kaikille kai tuttuja johtajuus ja arvojärjestys juttuja.... Täällä tilanne alkaa laantua, koira nuoli tyttöä taas kun tyttö nukkui sylissäni, mutta kun tyttö on hereillä ei koira häntä juurikaan noteeraa...
        Tilannetta tarkkaillaan ja jos edes meinaa uusiutua niin valitettavasti koira jatkaa matkaansa sateenkaarisillalle...

        Uskon että reagoitte koko perhe ehkä liiankin voimakkaasti? Kuten lääkärikin sanoi, kyse on arvojärjestyksestä jne.

        Eli loppupelissä nyt kaikki on kiinni sinusta. :)

        Kaikki tulee menemään hyvin, kunhan et laiminlyö koiraa, tai mikä olisi nyt pahinta, rupeaisit pelkäämään sitä kun koira on lapsen lähellä.
        Uskon että niin ei tule käymään, kun kerroit että koira nuoli lasta jo jne.

        Kaikki menee varmasti hyvin, kunhan muistat tarkkailla koiraasikin. Se tarvitsee extrapaljon huomiota kaihin takia. Koiralle sellainen on varmasti ihan yhtä tiukka paikka kun ihmisellekin. Kuitenkin se vissiin näkee varjoja jne, mutta ei selkeästi, joten se varmaan tulee olemaan känkkäränkkä jonkin aikaa.

        Kaksivuotiasko lapsesi oli..? Lasten kehitykset menevät erilailla, mutta pystyisitkö esim. opettamaan lapsellesi, että koiran luo saa mennä vain edestä päin, niin koira ehkä saisi suoran haisun nenäänsä, ja koon perusteella ymmärtäisi kuka sieltä on tulossa?

      • neuvoton
        yön_tytär kirjoitti:

        Uskon että reagoitte koko perhe ehkä liiankin voimakkaasti? Kuten lääkärikin sanoi, kyse on arvojärjestyksestä jne.

        Eli loppupelissä nyt kaikki on kiinni sinusta. :)

        Kaikki tulee menemään hyvin, kunhan et laiminlyö koiraa, tai mikä olisi nyt pahinta, rupeaisit pelkäämään sitä kun koira on lapsen lähellä.
        Uskon että niin ei tule käymään, kun kerroit että koira nuoli lasta jo jne.

        Kaikki menee varmasti hyvin, kunhan muistat tarkkailla koiraasikin. Se tarvitsee extrapaljon huomiota kaihin takia. Koiralle sellainen on varmasti ihan yhtä tiukka paikka kun ihmisellekin. Kuitenkin se vissiin näkee varjoja jne, mutta ei selkeästi, joten se varmaan tulee olemaan känkkäränkkä jonkin aikaa.

        Kaksivuotiasko lapsesi oli..? Lasten kehitykset menevät erilailla, mutta pystyisitkö esim. opettamaan lapsellesi, että koiran luo saa mennä vain edestä päin, niin koira ehkä saisi suoran haisun nenäänsä, ja koon perusteella ymmärtäisi kuka sieltä on tulossa?

        Koiralla siis kaihi vielä siinä vaiheessa että hämärässä näkö huonompi. Mutta eihän se siitä parane. Lapsikin kasvaa ja kehittyy joten ymmärrystä tulee koko ajan lisää. Itse on nyt helpompi suhtautua kun asiasta on tietoinen. Tyttö aristelee koiraa ja koira vaistoaa sen koska pääsääntöisesti tyttöä välttelee. Tytön ollessa sylissäni osoittaa tälle kuitenkin huomiota positiivisessa mielessä...
        Jatkossa jahka saamme tilanteen nollattua, saa tyttö antaa koiralle esim. ruoan jotta koira saa tytöstä positiivisia kokemuksia, tuo tilanne kun ei ollut koirallekaan kovin "helppo".
        Eli heidät pitää uudelleen markkinoida toisilleen :), mutta tiettyä varovaisuutta kuitenkin noudattaen etenemme pienin askelin...

      • yön_tytär
        neuvoton kirjoitti:

        Koiralla siis kaihi vielä siinä vaiheessa että hämärässä näkö huonompi. Mutta eihän se siitä parane. Lapsikin kasvaa ja kehittyy joten ymmärrystä tulee koko ajan lisää. Itse on nyt helpompi suhtautua kun asiasta on tietoinen. Tyttö aristelee koiraa ja koira vaistoaa sen koska pääsääntöisesti tyttöä välttelee. Tytön ollessa sylissäni osoittaa tälle kuitenkin huomiota positiivisessa mielessä...
        Jatkossa jahka saamme tilanteen nollattua, saa tyttö antaa koiralle esim. ruoan jotta koira saa tytöstä positiivisia kokemuksia, tuo tilanne kun ei ollut koirallekaan kovin "helppo".
        Eli heidät pitää uudelleen markkinoida toisilleen :), mutta tiettyä varovaisuutta kuitenkin noudattaen etenemme pienin askelin...

        Toivottavasti kaikki menee hyvin. Ihan vilpittömästi koko sydämestäni toivon..

        Meilläkin Hiili on pienempänä hoitolastani näykkäissyt, mutta kyseessä oli kaksipuolivuotias poitsu joka huomaamattani nakkeli tennispalloja nukkuvan koiran päähän :| Sen jälkeen saivat kyytiä molemmat, lapsi ja koira :)

        Mutta tosiaan, tapahtumasta on.. olisiko .. 9kk? 10? Mutta ei ole toistunut, vaikka se samainen poitsu aina hännästä kiskookin, nähdessään. Tosin Hiili vaan kävelee edellä, poitsu roikkuu hännästä perässä. Eli loppujenlopuksi, sopeutuvaisia otuksia ovat molemmat. Jaksamista sinulle kaiken keskellä, ei ole helppo markkinointi sinulla edessä kuitenkaan, mutta on se sen arvoista, vaikka matkalla pikkaisen takapakkia tulisikin :)

    • prat

      Vanhemmillani oli lapinkoira narttu, joka tuli heille sen ollessa 2v. Minä synnyin muutaman vuoden päästä ja ollessani n. 2v. menin koiran ruokakupille maistamaan sen ruokaa. Koira puri minua käteen. Tämän jälkeen se ei minua purrut. Tämä kertomus vain sen vuoksi, että koira ei välttämättä uusi tekoaan. Itse en tapahtumaa luonnollisestikaan muista ja traumoja siitä ei minulle ole jäänyt. Nykyään omistan 2 koiraa itse, toinen myös sakemanni-sekoitus.

    • anneli

      Jos koira on torkkunut niin se on voinut tuntea tulleensa uhatuksi.Kun minulle tuli uusi koira niin kasvattaja kertoi että noin voi käydä jos koira on torkkuu/nukkuu.Edellä mainitut asiat täytyy ottaa huomioon.Ei koiranne sitä tahallaan tehnyt varmaankaan.Koska voin puhua oman käden tietojen perusteella.Meillä koira torkkui sohvan vieressä ja poikani laittoi käden sen päälle kun se torkkui.Hän otti hampailla kiinni ei purrut.Säikähti itse tapahtunutta ja oli nolona.Me olemme aina puhutelleet koiria ensin ennenkuin olemme koskeneet niihin jos ne on vaikka torkkuneet.Kasvattajan ohjeet ja netistä lukemalla rodusta olemme saaneet tietoja.Onko sinulla minkä rotuinen koira? Paimenkoira rodut ovat "joskus" vähän yli suojelevia.Omani ovat.Mutta ne yli suojelemiset on saatu hallintaan.

      • neuvoton

        sähköpostia mistä tavoittaa?

    • kun luet näitä kirjoituksia

      Ota sitten huomioon, että kaikki jotka tänne kirjoittelevat, eivät ole ns. koiraihmisiä. Tulee kommentteja, että nirri pois vaan koiralta, asiaa sen kummemmin miettimättä.
      Itse miettisin asiaa vähän koirankin kantilta. Ensinnäkin koira ei pure aina pahuuttaan. Kyllä nekin joutuvat joskus kestämään pienten lasten taholta sellaista käsittelyä, että ei sitä kestäisi välillä itsekään. Koiria vedetään hännästä ja karvoista, lyödään milloin milläkin (esin. leikkilapiolla), niillä ratsastetaan ja istutaan päällä ym. Sopii siis miettiä onko vika aina pelkästään koirassa ja yrittää löytää joku muu ratkaisu kun koiran lopettaminen.

      • neuvoton

        Nyt ei ollut kyse lapsen virheestä, ellei vieressä seisomista katsota sellaiseksi. Koira on menossa koulutukseen, meitä avustaa tässä henk.koht kouluttaja joka aluksi tekee hommia vain meidän kanssa. Asiaa on mietitty koiran kantilta, tämä kun ei ole ensimmäinen koirani, mutta ensimmäinen kerta kun tulee tällainen tilanne eteen. Halusin ihmisten mielipiteitä, sain neuvoja, mutta päätöksen asiasta teen itse. Koiran lopettaminen ei ollut päällimmäisenä mielessä. Koiralla todettiin myös kaihi molemmissa silmissä kuten aikaisemmista viesteistäni käy ilmi. Eli tilanne alkaa olla hallinnassani taas. Kiitos kaikille asiaa kommentoineille, sain tosi hyvin perspektiiviä ongelmaan kun tuli niin monennäköistä mielipidettä.

    • Anonyymi

      Hei. Mä olen samaa mieltä sinun. Kanssa. Että vika ei ole lapsessa vaan vika on koirassa
      Kannattaa viedä lapsi lähimpään sairaalaan tutkittavaksi. Koiran puremasta voi seurata sokki tila. Lapselle sokki tila voi olla vaarallista. Kannattaa kouluttaa koira. Sun kannattaa ostaa koiran koulutus kirja. Siinä kerrotaan koiran koulutuksesta. Yritä pärjäillä näillä ohjeilla. Terveisin Tatu Juntunen

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Haluaisitko nähdä

      Hänet alastomana?
      Ikävä
      90
      4776

    2. Nainen lopeta pakoon luikkiminen?

      Elämä ei oo peli 😔😟
      Ikävä
      29
      3404

    3. Hilirimpsistä

      Hyvää huomenta ja kivaa päivää. Ilmat viilenee. Niin myös tunteet. 🧊☕✨🍁❤️
      Ikävä
      201
      3192

    4. Älä elättele

      Toiveita enää. Ihan turhaa. Sotku mikä sotku.
      Ikävä
      51
      3037

    5. Olet täällä. Mutta ei minulle.

      Nyt olen tästä 100% varma. Satuttaa. T: V
      Ikävä
      24
      2965

    6. Miten hitsissä ulosoton asiakas?

      On tää maailma kumma, tässä haisee suuri kusetus ja ennennäkemättömän törkeä *huijaus*! Miten to.monen kieroilu on edez
      Kotimaiset julkkisjuorut
      321
      2836

    7. Kuule rakas...

      Kerrohan minulle lempivärisi niin osaan jatkaa yhtä projektia? Arvaan jo melkein kyllä toki. Olethan sinä aina niin tyyl
      Ikävä
      44
      2717

    8. Kela valvoo lasten tilejä.

      Tämä isoveli Kela kyttää jopa lasten yli 200,- euron rahat jotka on melko varmasti lahjaksi saatu. Se vaikuttaa perheen
      Yhteiskunta
      235
      2518

    9. Vieläkö sä

      Rakastat mua?❤️😔
      Ikävä
      53
      2296

    10. Törmättiin tänään

      enkä taaskaan osannut reagoida fiksusti. Menen aina lukkoon. Yksi asia on varma: tunteeni sinua kohtaan ovat edelleen v
      Ikävä
      25
      2296
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt