Taas odotin viestiä/yhteydenottoa.... Nyt tämä loppu ja piste. Saat armonaikaa vielä tämän illan ja sitten stop loppu piste punkt. Ei tässä ole mitään järkeä.
Onneeksi sain tänään kuitenkin positiivisen viesti työrintamalta.
Onneeksi sain tänään kuitenkin positiivisen viesti työrintamalta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Miehelle?
Uhkailu kannattaa aina.
Apua, apua, apua! Kelle tää on?
narsistin kirjotus just tämä
antaa armooo yms
Miksi täällä aina kaikki vedetään uhkaukseksi, psykoosiksi, narsistiseksi jne. Eikö asioista voi enää puhua ja kirjoittaa niiden oikeilla nimillä? Eikö asioista pitäisi kuitenkin ihan niin kuin suoraan puhua? Ketä se hyödyttä nämä "kaartelut ja kiertelyt?" Etenkin tunneasioissa on mielestäni hyvä puhua suoraan ja rehellisesti, mutta pehmeästi, että tulee ymmärretyksi ja ymmärretyksi.
Tarkoitus ei ole ainakaan loukata/uhkailla yms. Miksi olisi? En ole sen tyylinen ihminen. Kyllä se loukkaa paljon enemmän, jos antaa ymmärtää ja roikottaa toista vaikka ei ole edes aikomustakaan mihinkään. Lirkuttelu, jolla halutaan pönkittää vain omaa itsetuntoaan, se jos mikä on loukkaavaa, on myös hyvin itsekeskeistä.
Se voi olla vain henkistä väkivaltaa, jota hän harrastaa sinua kohtaan, mutta älä sinä sorru tällä palstalla samaan. Se on ikävää ettei saa vastausta kysymykseensä, tuntuu, että roikotetaan suhteessa, mutta onko se ihminen arvoisesi, jos tekee noin sinua kohtaan vai onko hän vain niin lukossa henkisesti, ettei osaa tehdä mitään tilanteessanne?
Ei aloitus ole uhkaus, tietenkään. Se on ajatus ja ajatuksen ja tunteen purkaus, nimittäin nyt se on jo jatkunut niin kauan, että oikeasti ei enää jaksa. Tässä on mennyt jo niin paljon aikaa, resursseja ja vaikka mitä. Nyt olisi ollut niin hyviä mahdollisuuksia, mutta ei. Täytynee uskoa, että toinen ei ole oikeasti tosissaan. Koska kyllähän olisi jo ottanut yhteyttä, jos hän OIKEASTI olisi halunnut. Mutta ei mitään, elämä jatkuu. En minä tähän masennu. Jatkan elämää, mutta huomenna en enää edes toivo tai odota. Nyt saa tämä jojoilu riittää.
Hän kyllä tietää tai ainakin pitäisi ymmärtää, että hän on nyt se, jonka kuuluu ottaa yhteyttä, ja jos ei ymmärrä niin ei sitten ymmärrä ja se siitä. Onneksi tilanne on kuitenkin sellainen, että tätä ei tarvitse jäädä selittelemään. Saa vaan jatkaa elämää ja olla niin kuin ei olisikaan. Se, että näkisin yllättäen niin so what? Ei se tilannetta muuta mihinkään, koska ei me pystytä kuitenkaan edes moikkaamaan omassa epävarmuudessamme. Nyt satsaan muihin asioihin. Onneksi tilanne on kuitenkin aivan toisenlainen kuin vaikka vielä puolivuotta sitten tai vuosi sitten. Ei enää mitään suurta rankkuutta, koska suurimmat tunteet jo läpikäyty. Ajattelin vielä antaa mahdollisuuden, jos vaikka "olisi paremmat olosuhteet", mutta taitaapi olla ainoastaa arpomista koko juttu.
Näin oli nähty. Nyt minun täytyy se uskoa. Älä enää edes ota yhteyttä. Nyt ei enää yhtään armonaikaa. Ja nyt en ole suuttunut tai tunnekuohussa vaan kirjoitan ihan "rauhallisesti" tämän teksin.
Kumpi ja Kampi tappelivat, kumpi voitti? :D
*peukku* Kärsin stigmasta ja itsetunnon puutteesta. En pysty kohtaamaan sua. Anteeksi.
On se kumma että nämä roikkujat vaan jaksaa. Päätös on tehty aikaa sitten mikä jäi epäselväksi? Onko taas takarajaa sirretty ja annat tuota harkinta aikaa toiselle. Sitten aina petyt lisää ja lisää? Miksi itseäsi kiusaat? Tämä jossittelu tuo sinulle ainoastaan pahanolon. No jospa se nyt ois todellinen takaraja saavutettu!
On ihan turhaa jaella ukaaseja kenellekkään aikarajoineen, ei tuosta kukaan meistä lukijoista tule hullua hurskaammaksi, eikä osaa arvata kuka olet, ellei muuta keinoa ole pitää antaa olla ja mennä eteenpäin mutta turhaa sitä täällä on kuuluttaa.