Ongelmani on se, että miehet joihin olen ollut ihastunut eivät ihastu minuun. Juttelevat kyllä mukavia kanssani. Sentään jotain positiivista! Sen sijaan miehet, joista en ole kiinnostunut olisivat mielellään tutustumassa minuun. Muutaman kerran olen miettinyt josko antaisin mahdollisuuden, mutta ei. Liian eri tyylisiä persooniltaan. Emme puhuisi "samaa kieltä". Onko kohtalotovereita?
Ei koskaan vastakaikua
enääenihastu
111170
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tässäpä on kohtalotoverisi! Minulle on aika usein sanottu, että "sinä saisit kenet haluaisit..." Joopa joo, en vaan saa sitä/niitä, jotka olen elämässä halunnut. Ja niitä ei ole montaa. Ihailijoita on kyllä aina riittänyt, mutta ovat aika kaukana minun haaveista. Olen toivoni menettänyt! Jatkan elämääni yksin mieluummin kuin sellaisen kanssa, jota kohtaan minulla ei ole riittävästi tunteita.
Tämä, että ei koskaan saa vastakaikua todistaa tasoteorian paikkansapitävyyden.
Ihmiset lokeroi toisensa todella tarkasti eikä hajontaa löydy ollenkaan.
Kauneus/komeus ei näin ollen ole mielipideasia eikä asiat ole "kemioista" kiinni vaan juuri kuten sanottua, kaikki tietää oman tasonsa eikä sen alapuolelle mennä vahingossakaan vaan tavoitellaan pelkästään sitä korkeampitasoisempaa.
Tinder on tästä hyvä osoitus, jos olet mies niin matchejä ja treffejä saat vain itseäsi alempitasoisemmilta naisilta. Edes vahingossa et pääse keskustelemaan tai treffeille samantasoisen naisen kanssa.
Sama juttu.
Vain mökkimöllykät ja pullantuoksuiset piparipömpelöt kiinnostuvat.
Tai näin ainakin kuvittelen.
Ei noissa naisissa mitään vikaa ole, mutta kun ei ole mitään yhteistä ja ei tule minkäänlaista fiilistä naisista. En kaipaa mitään villejä orjattareja, mutta toisaalta nämä viileät uranaisetkaan eivät sytytä joita päivittäin näen.
Eniten kaipaisin naista jolla olisi asennetta ja huumorintajua sekä sitten tietysti fiksuutta. Vartalolta sopusuhtainen riittää hyvin, muulla ei ole niin väliä.
Mut kun juttu vaikka luistaisi niin silti tulee olo että nainen hakee todennäköisesti jotain muuta ja ollaan eri maailmoista.
Elämässäni olen tavannut vain muutaman joiden kanssa on ollut olo aivan kuin olisi telepaattinen yhteys suorastaan, mutta syystä tai toisesta ei ole päädytty yhteen.
Ainakin minulla vain etsikkoaika näille asioille on jo oikeastaan mennyt. Nyt ei jaksa enää panostaa. Lisäksi monista naisista on paljastunut ne ikävät puolet joita valitettavasti en elämääni myöskään halua.
Kyse on ihan sattumasta.
Nyt sitten reilusti päälle kolmekymppisenä ei osaa enää oikeastaan ihastuakkaan naisiin vaikka nuorehkoja naisia tapaa mm. työnmerkeissä päivittäin.
No itse olen aikuisiälläni ihastunut vasta kun olin jo täyttänyt 30.. Vaikka en ole koskaan ollut mikään arka hiirulainen ja naisia on riittänyt joka sormelle ja ylikin.
NO HÄTÄ!
Sinä olet minuun verrattuna vielä nuori, ehdit ja varmasti löydät vielä omanlaisesi kumppanin. Minä olen huomattavasti vanhempi sinua ja näihin saakka olen kyllä miehiä vielä löytänyt, mutta kuten yllä kerroin, huonolla menestyksellä...
Ihan sama minulla! Enkä ihastu ulkonäköön vaan luonteeseen ja siihen miten mies minua kohtelee ja siihen että tunnutaan olevan samalla aaltopituudella. Näille olen kuitenkin järjestään vain hyvä kaveri. :/ Sen sijaan niitä kohtaan en tunne yhtään mitään, jotka minuun ovat olleet ihastuneita.
Olenkin ollut sinkkuna jo kauan ja varmaan tulen olemaan jatkossakin.
En voi sanoa olevani kohtalotoveri. Helppoa kun heti ensi-ihastumiseni nasahti mimmiin salaman lailla ja lähdettiin lentoon.
Niin että vientiä riittäis mutta kukaan ei kelpaa?
Naiset hakee itseään paljon parempitasoisempaa miestä.
Miehet lähinnä tyytyy siihen huonompaankin jonka sattuu saamaan.
mitä ihmeen tasoja?
Ihastun miehessä luonteeseen ja mies ihastuu naisen ulkonäköön.
Yksikään minuun ihastunut mies ei ole aloittanut luonteestani vaan siitä miltä näytän.
Siksi tulee ero, en ole sellainen kuin millaiseksi he kuvittelivat. En ole alistettavissa, minua ei voinutkaan pakottaa lisääntymään, eikä minua kiinnosta miehen rahat.