eli:
mulla on juttua yhen kundin kanssa ja se tykkää musta tosi, tosi paljon. Me ollaan juteltu mesesssä ihan kaikkee esim. ekasta kerrasta ja se oli sellasta "kultsittelua", sydänmiä ym. Olin siihen yhessä vaiheessa ihan totally rakastunu ja se muhun. sit me ruvettiin meses keskustelee et pitäiskö alkaa julkisesti olemaan yhessä...
Ja nyt tilanne on tämä:
se kysy et haluisinko alkaa olemaan julkisesti et kaikki tietäis et me ollaan yhessä.
mut en tykkää siitä enää niin paljon mut jonkin verran silti. Ja tämäkin vielä:
Me ei olla puhuttu paljoo niinku livenä. me ollana samassa koulussa ja ollaan puhelimessa puhuttu mut face to face vaan "moi" ja jotain tommosta.
Mitä mä teen ): tää ei oo provo tai mikään 10v. lapsen ihastumis -ongelma.
Kiitos asiallisesti vastanneille...
mulla on juttua yhen kundin kanssa ja se tykkää musta tosi, tosi paljon. Me ollaan juteltu mesesssä ihan kaikkee esim. ekasta kerrasta ja se oli sellasta "kultsittelua", sydänmiä ym. Olin siihen yhessä vaiheessa ihan totally rakastunu ja se muhun. sit me ruvettiin meses keskustelee et pitäiskö alkaa julkisesti olemaan yhessä...
Ja nyt tilanne on tämä:
se kysy et haluisinko alkaa olemaan julkisesti et kaikki tietäis et me ollaan yhessä.
mut en tykkää siitä enää niin paljon mut jonkin verran silti. Ja tämäkin vielä:
Me ei olla puhuttu paljoo niinku livenä. me ollana samassa koulussa ja ollaan puhelimessa puhuttu mut face to face vaan "moi" ja jotain tommosta.
Mitä mä teen ): tää ei oo provo tai mikään 10v. lapsen ihastumis -ongelma.
Kiitos asiallisesti vastanneille...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Otat nyt reippaasti sen jätkän hihasta kii ja alat juttelemaan sillä. Mikäli et keksi mitään puheenaihetta, niin ota vaikka tämä sun ongelma puheeksi hänen kanssaan.
jos et kerta tykkää pojasta, niin ei kai tossa ole mitään ongelmaa? ja yleensäkin: jos pitää noin paljon miettiä, että ollako vai eikö olla, niin eihän se juttu voi pitemmän päälle toimia! siitä tulee vaan väkinäistä yrittämistä josta lopulta jää molemmilla vaan paha maku suuhun...
Kymmenvuotiaalla ei pitäisikään olla tuollaisia ongelmia, eikä sinullakaan oikeastaan ole mitään ongelmaa. Jos jotkut on yhdessä, siis seurustelee, niin ne on sitä ihan livenä, eikä sitä tarvitse varsinaisesti julkistaa mitenkään; sen näkee kyllä. Itse jo kerroit, ettei teillä ole livemaailmassa paljon mitään yhteistä, vaikka samassa koulussa olettekin. Voinet kirjata tarinan yhdeksi niistä, jotka kuihtuu pois itsestään. Saattaa se ehkä vähän tuntua jossain, vaikka itsetunnossa, mutta et sinä siihen kuole. Ainut suora neuvoni on, että jätä sätit ja virtuaalitodellisuudet, ja ala etsimään ihmisiä ihan "luonnosta". Katselemaan, vaikka ketä muita koulussa välkällä näkyykään. Todellisessa maailmassa on yllättävän paljon sellaista mitä ei näe tietokoneen päätteeltä.
miksipä et antaisi tilaisuutta? suhdetta koetellaan vasta oikeassa elämässä... julkistaminen ei ole hyvä aloitus, pieni salamyhkäisyys voi vaikka yhdistää aluksi :).. koska kerran sulla on ollu tunteita tätä poikaa kohtaan, mikä estää yrittämistä, voihan ne roihahtaa uudelleen :)
tyttö 21, kumppanuus alkoi netistä...
Voihan sitä yrittää, mutta jos kaveri ei ole oikeassa elämässä edes huomaavinaan, ei ole mitään puhuttavaa, niin jokuhan siinä on pielessä. Netissä on äärettömän helppo rakastua mihin tahansa, paitsi että silloin rakastuu vain niihin fiiliksiin mitä omassa päässään kokee ja ajattelee. Ei välttämättä ole mitään tekoa sen kanssa, miten herkästi samainen ihminen torjutaan nähdessä. Ääneenkin voi ihastua, kirjoitukseen, mutta annas olla kun näet,alkaa vain hävettää, että tuollaselleko minä olen liverrellyt. Tietysti jos tuntee ja tietää näöltä, ei ero virtuaalin ja oikean todellisuuden välillä ole ihan niin hurja. En vaan itse haluaisi ongelmia itselleni siitä, että ensin itse kuvittelee suhteen, ja sitten pohtii ja kipuilee siitä, kun "suhteen" toinen osapuoli ei toimikaan niinkuin pitäisi. Ei elävää elämää rakenneta tietokoneen ääressä, ei edes seurustella Oikeesti.