Hei te pakko-oireesta kärsivät kohtalotoverit.
Haluaisin kuulla teiltä miten teidän puolisonne kohtelee teitä tämän sairauden takia? Entä perhe ja ystävät? Vai tietääkö he sairaudestanne? Tästä aiheesta en nimittäin ole löytänyt juuri mitään. Kärsin pahasta pakko-oireisuudesta ja vain puolisoni tietää asiasta. Haluaisin kuulla muiden kokemuksista asian suhteen. Ja toivon asiallisia vastauksia.
Haluaisin kuulla teiltä miten teidän puolisonne kohtelee teitä tämän sairauden takia? Entä perhe ja ystävät? Vai tietääkö he sairaudestanne? Tästä aiheesta en nimittäin ole löytänyt juuri mitään. Kärsin pahasta pakko-oireisuudesta ja vain puolisoni tietää asiasta. Haluaisin kuulla muiden kokemuksista asian suhteen. Ja toivon asiallisia vastauksia.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei, minulla on mtös pakkoajattelua ym ikävää. En ole kehdannut kertoa kenellekään, edes lääkäreillekään. Joskus maininnut, mutta en saa siihen mitään hoitoa. Yritän olla näyttämättä muille tätä vaivaani ja aika hyvin olen pystynytkin. Yksi läheinen tietää, eikä oikein ymmärrä tälläistä vaivaa. Miksi ymmärtäisikään, kun en ymmärrä itsekään. Minkälaista sinun oireilu on? Mnulla ahdistuksen aikaan oireet pahentuu ja kun voin paremmin, niin pakkojututkin vähenee.
Ei ole ongelmia. Ex-eukkoni yritti saada minut hullunkirjoihin tuon jutun takia, ja eromme aikoihin puhui ongelmastani naapureilleni, ja kai työpaikallenikin, koska minut erään jutun takia laitettiin kostoksi "mielentilatutkimukseen". Kun paljonvartijanakin minut todettiin täysjärkiseksi, kirjoittelin tapauksesta ylöspäin, ja kaksi esimiestäni siirrettiin muihin hommiin. Jupakka kun oli työpaikkakiusaamista.
Olenkin kahvipöydässä täällä töissä joskus heittänyt että hyvissä käsissä meillä hommat ovat. Minut vain toisinaan käytetään mielentilatutkimuksessa.
Muuan psykiatri sanoi että olen normi-ihmistä paremmin suojassa psykoosilta, koska sisäinen ahdistukseni on jo löytänyt purkautumistien.