Tämähän ei nyt tule minään yllätyksenä että tulee syyllisyyden tunnetta jos lopettaa rakastetun lemmikki eläimen. Mutta se vaan jää kaivamaan niin pahasti. Hänet lopetettiin tänään päivällä. (1.6.2016) Perus maatiais villi kissa joka eli sit loppujen lopuksi 15 vuotiaaksi. Hiljeni huutokin ku istuttiin hetkeksi siihe eläin lääkärin eteen kattomaan maisemia. Kehräsi viellä sen koko ajan ku hänet nukutettiin ja kaikkea.
Koki kaikkea. Oli mökillä sillonku meillä viellä oli se ja metsästi siellä ja kaikke jännää. Välillä ei tullut edes koko päivään takas ja tuli vasta illalla. toi "saaliita" meille syötäväksi aina siihe oven eteen.
Miksi sitten lopetettiin hänet?
Tämä oli koska kissa oli jo aika pitkäänki pissaillu lattialle. Johon me sitten totuttiin. Koska se oli kuitenki metsä kissa ja kait koitti vain merkata reviiriään.
Mutta sitten se meni käsistä ja alkoi pissailee viime vaiheilla kaikkialle johonka se ei ikinä pissannut. Esim juuri sänkyyn. Se ei halunnut syödä melkein mitään. Lihakset oli aika surkastuneen näköset ja pystyit tuntemaan melkein kaikki luut sen kehossa jos vain silitit sitä. koska se ei kait jaksanut liikkua eikä syönyt. Joi todella paljon. Oli koko ajan ihankuin koomassa ja jähmettyi välillä vain paikoillein seisomaan. Istui ja makoili hiukan oudoissa paikoissa. Sillä oli myös kait jotain sen suussa kun sitäkin piti aristella ja sen takia ei sitten kait syönyt oikein mitään.
Eläin lääkäri sanoi että näillä tiedoilla sillä oli suurimmalla mahdollisuudella munuaisissa vikaa. Ja se sano et jos nyt aletaanki edes hoitaa nii se täytys jättää nyt täks päiväks ainaki tiputukseen. Se ei olisi siis kovin hyvä idea koska tämä kyseinen kissa oli aika arka. Ja sitten loppujen lopuksi se eläin lääkärikin sanoi että te teitte oikean päätöksen kun päätitte lopettaa hänet.
Mutta vaikka kaiken ton päälle. Se musta vaa alko tuntumaan että mitä jos sillä olikin vain jokin tulehdus suussa. Mitä jos se ei ollut mitään niin hirveää ja sen ois voinut parantaa vain jollai antibiootti kuurilla? Koska me ei alettu testaamaan sitä kissaa koska se olisi tullut maksamaan taas jo tuhansia ja eläin lääkärikin vähän suostutteli että kannattaisi lopettaa. En tiedä. Tuntuu vaa hiukan että tuli tehtyä väärä liike.
Koki kaikkea. Oli mökillä sillonku meillä viellä oli se ja metsästi siellä ja kaikke jännää. Välillä ei tullut edes koko päivään takas ja tuli vasta illalla. toi "saaliita" meille syötäväksi aina siihe oven eteen.
Miksi sitten lopetettiin hänet?
Tämä oli koska kissa oli jo aika pitkäänki pissaillu lattialle. Johon me sitten totuttiin. Koska se oli kuitenki metsä kissa ja kait koitti vain merkata reviiriään.
Mutta sitten se meni käsistä ja alkoi pissailee viime vaiheilla kaikkialle johonka se ei ikinä pissannut. Esim juuri sänkyyn. Se ei halunnut syödä melkein mitään. Lihakset oli aika surkastuneen näköset ja pystyit tuntemaan melkein kaikki luut sen kehossa jos vain silitit sitä. koska se ei kait jaksanut liikkua eikä syönyt. Joi todella paljon. Oli koko ajan ihankuin koomassa ja jähmettyi välillä vain paikoillein seisomaan. Istui ja makoili hiukan oudoissa paikoissa. Sillä oli myös kait jotain sen suussa kun sitäkin piti aristella ja sen takia ei sitten kait syönyt oikein mitään.
Eläin lääkäri sanoi että näillä tiedoilla sillä oli suurimmalla mahdollisuudella munuaisissa vikaa. Ja se sano et jos nyt aletaanki edes hoitaa nii se täytys jättää nyt täks päiväks ainaki tiputukseen. Se ei olisi siis kovin hyvä idea koska tämä kyseinen kissa oli aika arka. Ja sitten loppujen lopuksi se eläin lääkärikin sanoi että te teitte oikean päätöksen kun päätitte lopettaa hänet.
Mutta vaikka kaiken ton päälle. Se musta vaa alko tuntumaan että mitä jos sillä olikin vain jokin tulehdus suussa. Mitä jos se ei ollut mitään niin hirveää ja sen ois voinut parantaa vain jollai antibiootti kuurilla? Koska me ei alettu testaamaan sitä kissaa koska se olisi tullut maksamaan taas jo tuhansia ja eläin lääkärikin vähän suostutteli että kannattaisi lopettaa. En tiedä. Tuntuu vaa hiukan että tuli tehtyä väärä liike.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ratkaisu oli varmasti ihan oikea jos eläinlääkärikin suositteli sitä. Omalla kojdalla on käynyt ihan samalla tavalla, olen tuntenut syyllisyyttä siitä, että olen päättänyt toisen elämästä ja miettinyt, olisiko vielä voinut tehdä joitain. Arvokas lähtö iäkkäälle kissalle, jolla oli hyvä elämä takana. Kyllä kissa on sen ansainnut.
Epäilen oireiden perusteella juuri munuaisia ja diabeteskin mahdollinen. Joka tapauksessa vakavasti sairas, eikä antibiootti olisi auttanut, eli ellei olisi ollut valmis aika mittaviin tutkimuksiin, kenties erikoisruokaan, mahdollisesti jopa insuliinipistoksiin, niin ratkaisu oli oikea. Ikääkin kissalla jo oli, joten olisi jäljellä ollut ehkä muutama sairaudentäyteinen vuosi tai kuukausi kuitenkin.
Ihan oikein toimittu, kun jo oli jo noin huonokuntoinen. Ei se enää olisi nauttinut elämästään. Opetuksena kuitenkin kirjoitan, että kissan voisi viedä aikaisemmin eläinlääkäriin, heti kun huomaa, ettei se voi hyvin! Nyt sillä on kaikki hyvin, ja lähtö oli kivuton, otan osaa!
Kissa on mestari peittämään kipunsa. Jo siis pelkkä laihtumimen ja pissausongelma olisi pitänyt kertoa jotain..
Kissa on lähellä kuolemaa, ennenkuin havaitset mitään ongelmaa.
Mutta nyt hän on kissojen taivaassa, onnellisena
Minusta päätös oli oikea eikä tulisi mieleenkään syyllistää sinua. Kissa oli jo vanha ja selkeästi se näkyi, kipujakin saattoi olla mutta vaikea sanoa kun en kissaa nähnyt. Muutenkin mieluummin ajoissa kuin liian myöhään olisi parempi tämä päätös tehdä jottei eläimen tarvitsisi kärsiä.
Oisihan sen voinut tietenki viedä aikasemmin. Mutku toi mun yks toinen perheen jäsen ei vain uskonut minua ja sanoi vain "joo joo". Nyt loppujen lopuksi mua ei edes sinäänsä surettanut niin hirveästi koska kissahan oli periaatteessa ei minun vaan pikemminkin sen minun toisen perheen jäsenen. Minulla on "oma" kissa joka oli sit tämän kyseisen kissan (joka lopetettiin) lapsi. Joten menetys oli hänelle suurempi. Ja sanoi myös minulle että nyt on sit asia opittu kantapään kautta. ois pitäny kuunnella sua.
Miksi tämä? Koska kissa ei sinäänsä ikinä luottanut minuun vain jostain syystä ja kiintyi sitten enemmän häneen kuin minuun.
Varmaan kaikki myös ymmärtää miks en hirveesti halua laittaa mitää nimiä esille.
Ja hitto että osaa olla vaikeeta kirjottaa joistain henkilöistä ja selittää asioita ilman että kertoisi sinäänsä mitään personaalista tietoa heistä.
Tuota on turha miettiä. Kisu on päässyt pois, niin hyvä. Kuitenkin on parhaansa yritetty hoitaa kotona. Toisin on ulkokissat. En ymmärrä, että ihmiset päästää kissojaan ulos.