Veden kokoonpuristuvuus suurissa paineissa

Et ymmärtänyt kysymystä, et osaa käyttää googlea, et edes tiedä mitä googlen "osumien määrä" tarkoittaa. Kokeileppa itse hakea edes yksi oikea osuma, joka vähänkin liittyisi kysymykseen. Et löydä mitään. Eli olet perusidiootti!

Idiootitpoispalstalta kirjoitti:

Et ymmärtänyt kysymystä, et osaa käyttää googlea, et edes tiedä mitä googlen "osumien määrä" tarkoittaa. Kokeileppa itse hakea edes yksi oikea osuma, joka vähänkin liittyisi kysymykseen. Et löydä mitään. Eli olet perusidiootti!

Lue lisää

vau

Et tainnut ymmärtää kysymystä tai koko aihetta. Tuossa on esitetty alkeisfysiikan peruskaavoja, joilla voi laskea jotain joissakin perustilanteissa joihinkin satoihin ilmakehiin asti. Laskeppa noilla jotain 20 000 atm:ssä tai 50 000 atm:ssä. Missä tarvittavat vakiot? Oikeasssa elämässä tarvitaan taulukoita ja käppyröitä, ei lukiotason kaavoja!

Idiootitpoispalstalta kirjoitti:

Et tainnut ymmärtää kysymystä tai koko aihetta. Tuossa on esitetty alkeisfysiikan peruskaavoja, joilla voi laskea jotain joissakin perustilanteissa joihinkin satoihin ilmakehiin asti. Laskeppa noilla jotain 20 000 atm:ssä tai 50 000 atm:ssä. Missä tarvittavat vakiot? Oikeasssa elämässä tarvitaan taulukoita ja käppyröitä, ei lukiotason kaavoja!

Lue lisää

Pistäpä tulemaan esimerkeiksi muutama luotettava taulukko ja käppyrä, jotka ulottuvat tuonne mainitsemiisi lukemiin.

Odotan innolla.

Että_näin kirjoitti:

Pistäpä tulemaan esimerkeiksi muutama luotettava taulukko ja käppyrä, jotka ulottuvat tuonne mainitsemiisi lukemiin.

Odotan innolla.

Lapsiraukalta taisi romahtaa koko luomansa harhainen maailmankuva ja yrittää nyt 'kostaa' haukkumalla kaikki idiooteiksi.
Tällaisia liikkuu aina silloin tällöin palstalla , parhaiten näistä pääsee eroon kun ei noteeraa mitenkään vaan antaa puhista itsekseen.

Että_näin kirjoitti:

Pistäpä tulemaan esimerkeiksi muutama luotettava taulukko ja käppyrä, jotka ulottuvat tuonne mainitsemiisi lukemiin.

Odotan innolla.

Lue se alkuperäinen kysymys ja vastaa siihen, jos pystyt.

Taulukoita löytyy 10 000 bar:iin asti helposti, koska niitä voidaan muodostaa toistettavasti ihan fyysiseti rakennetuilla kaupallisillakin mittalaitteilla. Tuon rajan jälkeen alkaa jossakin kohtaa olla todellisia vaikeuksia ja mittaukset ovat kertaluonteisia, osittain epäsuoria ja ne vaativat tulkintaa, mitä oikein tapahtui mittauksen aikana. Ja näistä tuloksista voidaan erilaisilla laskentamalleilla yrittää ennustaa mitä tapahtuu vieläkin suuremmissa paineissa. Tiedän, että lähes kaikki tuo työ on jo tehty 40- ja 50 luvuilla, eikä sen jälkeen ole kait kovin hirvittävästi uutta saatu aikaan.

Ja nyt on juuri haussa noita taulukoita, joissa esitetään tuloksia 20 000 bar:iin asti ja ennusteita 50 000 bar:iin asti. Sellaisia on! Jokainen alaa tutkinut fyysikko pystyy tuollaisia (valistuneita älykkäitä ennusteita) laatimaan. Eri materiaalit käyttäytyvät suurin piirtein samoin, joten aineistoa riittää.

Ja teille kaikille suutaan soittaville idioteille: Pysykää poissa keskusteluista jos teillä ei mitään ymmärrystä tai tietoa aiheesta. Tai ylipäätään fysiikasta.

Idiootitpoispalstalta kirjoitti:

Lue se alkuperäinen kysymys ja vastaa siihen, jos pystyt.

Taulukoita löytyy 10 000 bar:iin asti helposti, koska niitä voidaan muodostaa toistettavasti ihan fyysiseti rakennetuilla kaupallisillakin mittalaitteilla. Tuon rajan jälkeen alkaa jossakin kohtaa olla todellisia vaikeuksia ja mittaukset ovat kertaluonteisia, osittain epäsuoria ja ne vaativat tulkintaa, mitä oikein tapahtui mittauksen aikana. Ja näistä tuloksista voidaan erilaisilla laskentamalleilla yrittää ennustaa mitä tapahtuu vieläkin suuremmissa paineissa. Tiedän, että lähes kaikki tuo työ on jo tehty 40- ja 50 luvuilla, eikä sen jälkeen ole kait kovin hirvittävästi uutta saatu aikaan.

Ja nyt on juuri haussa noita taulukoita, joissa esitetään tuloksia 20 000 bar:iin asti ja ennusteita 50 000 bar:iin asti. Sellaisia on! Jokainen alaa tutkinut fyysikko pystyy tuollaisia (valistuneita älykkäitä ennusteita) laatimaan. Eri materiaalit käyttäytyvät suurin piirtein samoin, joten aineistoa riittää.

Ja teille kaikille suutaan soittaville idioteille: Pysykää poissa keskusteluista jos teillä ei mitään ymmärrystä tai tietoa aiheesta. Tai ylipäätään fysiikasta.

Lue lisää

Idiootit pois palstalta.
Miksi muuten vielä riehut täällä vaikka olet itsekin sitä mieltä että tapaisesi hyypiöiden pitäisi pysyä poissa ?
Huvittavia nämä hengentuotoksesi, itse kysymykseen et osaa vastata, muita kyllä olet valmis arvostelemaan niitä jotka edes yrittävät ja säälittäväksi lopuksi viikon googlauksen jälkeen löydät hieman asiasta kirjoitettua tekstiä,jonka sitten kopsaat kuin omana tietonasi.

Jospa koettaisit suosiolla kohentaa itsetuntoasi jollain paremmin soveltuvilla saiteilla, täällä käy myös täysi-ikäisiä lukijoita, joiden silmissä herätät enemmän myötähäpeää kuin hyväksyntää.

Kaikki aineet ovat kokoonpuristuvia, kun vain painetta on tarpeeksi. Lisäksi riittävän korkeassa paineessa kiinteätkin aineet alkavat muistuttaa entistä enemmän nesteitä.

Metallimiäs_Mansesta kirjoitti:

Kaikki aineet ovat kokoonpuristuvia, kun vain painetta on tarpeeksi. Lisäksi riittävän korkeassa paineessa kiinteätkin aineet alkavat muistuttaa entistä enemmän nesteitä.

Taisit unohtaa kokonaan lämpötilan vaikutuksen? Valimomiehenä tiedän että metalli pitää sulattaa nestemäiseksi josta se jäähtymisen jälkeen muuttuu kiinteäksi.

Kyllä tämä on ihan tosi juttu manselaisen valimomiehen kertomana.

Paine ei tosiaan ole ainoa tekijä metallin muovauksessa.

myös_Mansesta kirjoitti:

Taisit unohtaa kokonaan lämpötilan vaikutuksen? Valimomiehenä tiedän että metalli pitää sulattaa nestemäiseksi josta se jäähtymisen jälkeen muuttuu kiinteäksi.

Kyllä tämä on ihan tosi juttu manselaisen valimomiehen kertomana.

Paine ei tosiaan ole ainoa tekijä metallin muovauksessa.

Lue lisää

En unohtanut. Kun kylmään metallijöötiin kohdistaa riittävän paineen puristimella tai jollakin muulla keinoin, niin metalli muovautuu virtaamalla. Tosin se samalla lämpeneekin. Sula metalli tietysti virtaa helpommin...

Työnnä sinä hydrauliikkasylinteri hanuriis. Kyllä nesteetkin puristuu kokoon kovassa paineessa. Hydrauliikassa sitä ei tarvi ottaa huomioon kun muutos on aika heikko.

Juu haalariveikko voi pärjätä koko ikänsä helpoilla komennoilla "paina sitä punasta nappia. Syö välillä. Mee neljältä kotiin" mutta fysiikasta kun puhutaan niin nuo edellä mainitut eväät ei kovin syvälliseen fysikaalisten ilmiöiden käsittelyyn nyt vaan riitä, hyvä hydrauliikkalapsi.

Ei ne jarrusylinterit välitä mitään puristumisesta, vain paine vaikuttaa.
Autojen jarrut toimii vaikka ilmalla, joka sentään puristuu eri lailla kuin jarruneste.

jooniinkai kirjoitti:

Ei ne jarrusylinterit välitä mitään puristumisesta, vain paine vaikuttaa.
Autojen jarrut toimii vaikka ilmalla, joka sentään puristuu eri lailla kuin jarruneste.

Ei ne nestehydraulijarrut ilmalla kyllä toimi. Rekkojen ilmajarrut toimii eri periaatteella.

Täsmälleen. Ilma on täysin eri periaate kuin jarruneste.

Jarrusylinteri voi toimia nesteellä tai ilmalla ja joissain tapauksissa niiden yhdistelmälläkin, ei se välittäjä-aineen tilavuuden muutos paineessa vaikuta asiaan.
Kyllä se jarrunestekin kutistuu paineessa, eikä se vaikuta jarrujen toimintaan.
Mikä tässä näille poikasille on epäselvää ?

Ei ole olemassakaan muuta kuin kokoonpuristuvaa materiaalia. Esimerkiksi maapallon sulan rauta-nikkeliytimen tiheys on noin 13000 kg/m^3, kun normaalitilaisen raudan tiheys on 7870 kg/m^3 ja nikkelin 8900 kg/m^3.

Lievää kokoonpuristumista havaittavissa, sanoisin.

Nyt sekoitat kiinteän aineen ja nestemäisen aineen olotilafysiikat. Emme täysin tunne maapallon ytimen materian tilaa huomioiden suuren paineen ja korkean lämpötilan.
Maapallon rautanikkeli ydin ei ole "normaalissa" fysikaalisessa faasissa (olomuodossa) eli sitä ei voi luonnehtia kiinteäksi eikä nestemäiseksi koska sillä on molempia piirteitä ja osa puuttuu kokonaan.
Maanjäristystutkimukset ovat jo tuoneet esille sen, että poikittaiset järistysaallot eivät etene nestemäisessä (sulassa) kerroksessa. Tämä rajapinta on 2900 km syvyydellä.

Meillä ei ole täsmällistä kuvaa maapallon ytimen tilasta. Teorioita kyllä on annettu.
Tosiasia lienee myös se, että atomit ovat suurimmaksi osaksi "tyhjää tilaa" eli kyllä siinä on mahdollisuus tiivistymiseen. Mutta tämä faasi (olomuoto) ei vastaa täysin kiinteän aineen fysiikkaa sellaisena kuin sen tunnemme maanpinnalla.
Parasta on vielä odotella lisää tietoa.

Täysin poikkeava teoria on Kuhnin ja Rittmannin teoria jossa maapallolla ei ole lainkaan puhdasta rautanikkeli ydintä vaan se ydin koostuisi osaksi vedystä eli tarkemmin sanoen "metallisesta vedystä". Tämän mukaan maapallon ydin olisi samanlainen kuin auringon ydin eli koostuisi solaarisesta massasta (aurinkomaisesta massasta). Tämä on siis tutkijoiden valtavirrasta poikkeava teoria.
Teoreettisen fysiikan tutkijat ovat kyllä puhuneet mahdollisesta metallisesta vedystä jota ei kumminkaan ole pystytty tuottamaan laboratorioissa. Tämä olisi vedylle aivan uusi faasi, uusi olomuoto.

Ajatus maapallon rautanikkeli ytimestä on siis vasta teoria jota tutkijat yleisimmin kannattaa, mutta eivät aivan kaikki. Teorioita ei ole syytä pitää todistettuna tosiasiana. Tutkijoilla on vielä tietovaje.

Rautanikkeliydin on ensinnäkin yhdyssana.

Mutta olipa maan ydin rauta-nikkeliä tai sitten vetyä, niin paljon normaalioloja tiheämpää se joka tapauksessa on. Eli jotakin on puristunut melkoisesti kokoon, uskon edelleen.

Et taida ymmärtää faasimuunnoksia? Nesteet ovat kokoonpuristumattomia, mutta äärimmäisen korkeissa paineissa ja lämpötiloissa faasimuunnokset voivat toimia toisellla tavalla.

Tunnemeko kaikki materian olotilat (faasit)? Parilla alkuaineella ei ole varsinaisesti nestemäistä olotilaa (faasia) lainkaan vaan ne voivat "härmistyä" kiinteästä tilasta suoraan kaasumaiseen muotoon tai päinvastoin kaasumaisesta tilasta tiivistyen suoraan kiinteäksi.
Näitä ovat mm. jodi ja bromi. Näiden kemialliset yhdisteet voivat olla nesteitäkin.

Nesteenä pidetään sellaisia aineita jotka noudattavat fysiikan "yleisiä nesteen" tiloja. Ja tähän ei kuulu äärimmäiset paineet ja lämpötilat.
Faasisäännöt on huomioitava "yleisen" fysiikan mukaan. Emme tunne tarkalleen kaikkien materian tiloja äärimmäisissä olosuhteissa.

Vedelläkin on oma "kriittinen pisteensä" (paine ja lämpötila) jossa nesteen ja höyryn tilamuutos tavallaan katoaa.

Hydraulitekniikka perustuu lähinnä vesi- tai öljynpaineen käyttöön. Ja näillä käyttöarvoilla joita tekniikka käyttää vesi ja öljyt ovat kokoonpuristumattomia nesteitä. Kokoonpuristamattomuus aiheuttaa vedessä ja öljyssä "sisäisen kitkan" kasvua eli lämpötila nousee paineen (puristuksen) noustessa.

Vesi on tässä suhteessa ainutlaatuinen aine, sen tilavuuskäyttäytyminen lämpötilan suhteen on poikkevaa. Tämän vuoksi jää kelluu vedessä koska kiinteän olomuodon ominaispaino on kevyempi. Tämä on veden faasimuutokselle ominaista.

Nämä faasi (olotila) muutokset eivät aina ole aivan yksinkertaisia juttuja. Karkea ajattelu "kiinteä-neste-kaasu" välillä ei aina johda oikeaan ajatteluun.
Äärimmäiset paineen ja lämpötilan muutokset voivat tuottaa yllätyksiä. Absoluuttisen lämpötilan ( - 273 C) lähellä monet materiat käyttäytyy nesteinä "oudosti". Samoin toisessa päässä eli korkeissa lämpötiloissa "plasma" saa "uusia käyttätymisiä" verrattuna normaalikaasun tilaan.

Kaikki asiat pitää suhteuttaa ääritilojen ja "normaali" tilojen välillä'. Liika yksinkertaistus "kiinteä-neste-kaasu" tuo vääriä ajatuksia.

Ei vesi ole suinkaan ainoa yhdiste tai alkuaine, jossa kiinteän faasin tiheys on pienempi kuin nestemäisen. Tosin melko harvinainen tällainen ilmiö on.

Sinun pitäisi mennä kertomaan tuo totuutesi vesileikkajille, joiden rajuimmissa värkeissä vesi puristuu kokoon parikymmentä prosenttia.

Takaan, että he tulevat ällikällä lyödyiksi.

Totuus_esiin kirjoitti:

Sinun pitäisi mennä kertomaan tuo totuutesi vesileikkajille, joiden rajuimmissa värkeissä vesi puristuu kokoon parikymmentä prosenttia.

Takaan, että he tulevat ällikällä lyödyiksi.

Lue lisää

Et ymmärrä vesileikkausta lainkaan. Ei siinä vesi puristu. Siinä käytetään hyväksi vain veden korkeaa painetta ja ulosvirtausta pienestä suuttimesta.

Tiedän tämän koska olen itse konepajamiehenä käytellyt vesileikkauslaitettta.
Ei me vettä "puristella" tiiviimmäksi. me nostamme vain veden painetta tarvittavalle tasolle.

Ryhdy sinäkin vesileikkaajaksi. Nyt konepajoille toimitetaan piirustusmittoihin leikattua teräslevy tavaraa jatkuvalla tilausvirralla.
Moni konepaja ei enää itse leikkaa kaikkia teräslevyjä vaan ne tilaavat sen usein valmiiksi tuotettuna mittatarkkana tavarana.

Joissakin dieselmoottoreissa polttoaineensyötössä paine voi olla jopa 2500 baaria.

"Normaali" tekniikan tasolla nesteitä voidaan pitää kokoonpuristumattomina.

Ihan oma lukunsa on se fysiikka jossa materia on äärimmäisten suurten paineiden ja lämpötilojen kanssa tekemisessä. Näiden tilojen käsittely on oma alueensa ja on odotettavissa materian käyttäytymisessä joitain uusia piirteitä.

Esimerkkinä vaikka keinotekoisten timanttien tuottaminen. Hiili, grafiitti, saadaan muuttumaan timantiksi äärimmäisen korkealla paineella. Tällöin hiilen kiderakenne muuttuu eli se kiteytyy uudella tavalla eli timantiksi.
Kiderakenteen muutos on tavallaan faasimuutos, grafiitin kiderakenne järjestäytyy uudestaan timantin kiderakenteeksi paineen vaikutuksesta.
Grafiitin ja timentin kiderakenteet ovat erilaisia vaikka molemmat ovat hiilen kiinteän olotilan muotoja. Myös uudempi keksintö "pallohiili" muodostaa oman rakenteensa hiilen kiinteässä olotilassa.

Näissä voi olla myös tilavuuden muutoksia. Erilaiset kiderakenteet voivat tarvita eri tilavuuksia. Mutta voidaanko tässä tapauksessa puhua kiinteän olotilan "kokoonpuristuvuudesta"? Miettikääpä tätä.
Ja entäs ne amorfiset kiinteät aineen olotilat?

kiderakenteen_luonne kirjoitti:

Joissakin dieselmoottoreissa polttoaineensyötössä paine voi olla jopa 2500 baaria.

"Normaali" tekniikan tasolla nesteitä voidaan pitää kokoonpuristumattomina.

Ihan oma lukunsa on se fysiikka jossa materia on äärimmäisten suurten paineiden ja lämpötilojen kanssa tekemisessä. Näiden tilojen käsittely on oma alueensa ja on odotettavissa materian käyttäytymisessä joitain uusia piirteitä.

Esimerkkinä vaikka keinotekoisten timanttien tuottaminen. Hiili, grafiitti, saadaan muuttumaan timantiksi äärimmäisen korkealla paineella. Tällöin hiilen kiderakenne muuttuu eli se kiteytyy uudella tavalla eli timantiksi.
Kiderakenteen muutos on tavallaan faasimuutos, grafiitin kiderakenne järjestäytyy uudestaan timantin kiderakenteeksi paineen vaikutuksesta.
Grafiitin ja timentin kiderakenteet ovat erilaisia vaikka molemmat ovat hiilen kiinteän olotilan muotoja. Myös uudempi keksintö "pallohiili" muodostaa oman rakenteensa hiilen kiinteässä olotilassa.

Näissä voi olla myös tilavuuden muutoksia. Erilaiset kiderakenteet voivat tarvita eri tilavuuksia. Mutta voidaanko tässä tapauksessa puhua kiinteän olotilan "kokoonpuristuvuudesta"? Miettikääpä tätä.
Ja entäs ne amorfiset kiinteät aineen olotilat?

Lue lisää

Miten hiilen kiderakenne tai korkea lämpötila ja hapettomat erikoisolosuhteet tai ruiskutuspaineet liittyy veden kokoonpuristuvuuteen ?
Eikö ymmärrys riitä niin pitkälle että olipa aine rakenteeltaan tai olomuodoltaan mitä tahansa, se on aina kuitenkin paineessa puristuvaa, mitkään monisanaiset höpötykset asian vierestä eivät sitä muuta.

sekoilusevaanjatkuu kirjoitti:

Miten hiilen kiderakenne tai korkea lämpötila ja hapettomat erikoisolosuhteet tai ruiskutuspaineet liittyy veden kokoonpuristuvuuteen ?
Eikö ymmärrys riitä niin pitkälle että olipa aine rakenteeltaan tai olomuodoltaan mitä tahansa, se on aina kuitenkin paineessa puristuvaa, mitkään monisanaiset höpötykset asian vierestä eivät sitä muuta.

Lue lisää

Käsittääkseni fysiikaan kuuluu faasimuutokset eli olotilamuutokset riippumatta aineesta.
Aineilla on omat olotilansa ja niihin muutoksiin liittyy fysikaalisia tekijöitä kuten lämpötila ja paine.

Vesi käyttää omalla tavallaan ja hiili käyttäytyy omalla tavalla ja rauta käyttäytyy omalla tavalla.

Ei tämä ole "monisanaista höpinää" vaan fysiikan huomioimista eri aineiden käyttätymisessä.
Et taida ymmärtää lainkaan fysiikan yleistä merkitystä kaikkien materiaalien suhteen? Fysiikan lait ovat luonnonlakeja joita materiaalit noudattaa myös näissä faasi- eli olotilamuunnoksissa. Kiderakenteet liityvät kiinteiden aineiden fysiikkaan siinä missä amorfiset tilatkin kiinteilläö aineilla.

Ei tämä ole "monisanaista höpinää" vaan normaalia materiaalifysiikkaa jota olen opiskellut ja nyt olen jo vuosia sitten ko. opinnoista valmistunut.
Aineiden käyttäytyminen paineen alaisena on osa sitä tutkimusaluetta jota materiaalifysiikassa tehdään.

Nämä taitaa olla sinusta vain materiaalifyysikkojen ja insinöörien höpinää.

kelpaako_höpinä kirjoitti:

Käsittääkseni fysiikaan kuuluu faasimuutokset eli olotilamuutokset riippumatta aineesta.
Aineilla on omat olotilansa ja niihin muutoksiin liittyy fysikaalisia tekijöitä kuten lämpötila ja paine.

Vesi käyttää omalla tavallaan ja hiili käyttäytyy omalla tavalla ja rauta käyttäytyy omalla tavalla.

Ei tämä ole "monisanaista höpinää" vaan fysiikan huomioimista eri aineiden käyttätymisessä.
Et taida ymmärtää lainkaan fysiikan yleistä merkitystä kaikkien materiaalien suhteen? Fysiikan lait ovat luonnonlakeja joita materiaalit noudattaa myös näissä faasi- eli olotilamuunnoksissa. Kiderakenteet liityvät kiinteiden aineiden fysiikkaan siinä missä amorfiset tilatkin kiinteilläö aineilla.

Ei tämä ole "monisanaista höpinää" vaan normaalia materiaalifysiikkaa jota olen opiskellut ja nyt olen jo vuosia sitten ko. opinnoista valmistunut.
Aineiden käyttäytyminen paineen alaisena on osa sitä tutkimusaluetta jota materiaalifysiikassa tehdään.

Nämä taitaa olla sinusta vain materiaalifyysikkojen ja insinöörien höpinää.

Lue lisää

Näin ulkopuolilta seurattuna vaikuttaa että perimmäinen tarkoituksesi on ensisijaisesti esiintyä ja tuoda esiin omaa erinomaisuuttasi.
Tavaksesi näyttää muodostuneen että puutut laveasti ei asiaan kuuluviin aiheisiin perustelemalla aiheesta poikkeamistasi sillä että se kuuluu myös fysiikkaan.
Keskustelun tarkoitus ei ole jokaisen aloituksen yhteydessä käsitellä koko fysiikan skaalaa vaan pohtia asia-aihe kerrallaan.
Tässäkin keskustelussa puuttumisesi faasimuutoksiin tai muihin erikoistapauksiin ei liity mitenkään aiheeseen ja jos katsot mielestäsi tarpeelliseksi pohtia niitä niin avaa uusi keskustelu, mutta älä mielellään rupea sotkemaan aiheeseen kuulumattomia aiheita , ellei sinulla ole mitään sanottavaa itse ko. asiaan.

Vesi on materiaa. Ja materiaalifysiikka tutkii materian ominaisuuksia. Mikä tässä on niin vaikeata ymmärtää?

Kirjoitit : " Näin ulkopuolilta seurattuna vaikuttaa että perimmäinen tarkoituksesi on ensisijaisesti esiintyä ja tuoda esiin omaa erinomaisuuttasi."

Ei materiaalifysiikan ymmärtäminen ole mitään "oman erinomaisuuden" esiin tuomista. Jos joku on opiskellut materialaifysiikkaa niin siinä se vaan sitten on.

On omaa tyhmyyttä jos ei ymmärrä sitä, että vesi on materiaa. En minä kiellä enkä rajoita toisten materiaalifysiikan opiskeluja.

Vedellä on ne omanlaiset materiafysikaaliset ominaisuutensa. En minä niitä ole keksinyt "omassa erinomaisuudessani". Näin se vaan on, vesi on tavallisissa paineissa kokoonpuristumaton neste. Tutustu edes käsitteeseen "kriittinen piste" vedellä. (siis tietty paine ja lämpötila)

" Näin se vaan on, vesi on tavallisissa paineissa kokoon puristumaton neste."

Tuo toteamuksesi kuvaa täydellisesti kuinka vähän todellisuudessa olet perillä käsiteltävästä asiasta ja selittää myös miksi kirjoittelet tarinoitasi asian vierestä.
Tässäkin yhteydessä on useaan otteeseen ja mahdollisimman selvästi kerrottu että vesi ei ole kokoon puristumaton neste missään paineessa, jo avaaja kertoi ensimmäisessä lauseessaan että normaalipaineessa tilavuuden muutos on 46 ppm/atm, se tarkoittaa että vesi kutistuu tuon verran jo pelkän normaali ilmanpaineen vuoksi.

Joillekin näköjään mikään ei mene jakeluun, ei niin millään.

Ennen kuin saivartelijat pääsevät ääneen niin lukema ei huomioi mahdollista pinta-alan laajenemista, sen saa jokainen arvioida mieleisekseen.

Sinne hydrauliikkaan pitää päästää vähäsen ilmaa joustimeksi.

Ilma_vanhin_joustimista kirjoitti:

Sinne hydrauliikkaan pitää päästää vähäsen ilmaa joustimeksi.

Trolli mikä trolli, mutta kerrotaan nyt kuitenkin, että vähäinenkin ilmamäärä hydraulijärjestelmässä saattaa liikkeelle lähtiessään aiheuttaa kavitaatioilmiön johdosta vakavat vauriot hydraulijärjestelmän mekaanisille osille, kuten työsylintereille, pumpulle ja venttiileille.

On surkeaa, kun teinejä pitkästyttää jo näin paljon heti loman alussa. Mahtaa pipo puristaa pahasti jo elokuussa?

Voi_voih kirjoitti:

On surkeaa, kun teinejä pitkästyttää jo näin paljon heti loman alussa. Mahtaa pipo puristaa pahasti jo elokuussa?

Te tiedeuskovat ette edes tiedä milloin synnytys useimmin käynnistyy. Synnytyksen alussa useimmin se "lapsivesi" karkaa eli valuu ulos eli kohdussa ei sen jälkeen ole enää vedenpainetta puristamassa syntyvän lapsen kalloa. Kohtu ei ole paineellisen nesteen paikka. (virtsarakossa voi olla jopa nestepainetta eli silloin ihmisellä on pakottava pissahätä)

Tosin sitten ahdas synnytyskanava voi aiheuttaa "puristusta" lapsen päähän. Tämän vuoksi useimmin lapset syntyy pää edellä. (joskus lapset tulevat "perätilassa").
Tämä synnytyskanavan ahtaus on "mekaanista puristusta" jos tälläisestä nyt on pakko puhua. Vauvan kallon laen luut ovat vielä osin joustavia eli "luutumattomia".

Teillä tiedeuskovilla "nestepaine" käsitykset ovat varsin hämäriä. Olisiko syynä nyt se huono luetun ymmärrystaito? Lapsivesi on kokoonpuristumatonta nestettä eli se ei tiivisty normaalitiloissa lainkaan. (en tunne yhtäkään tutkimusta jossa se olisi altistettu äärimmäisen suuriin paineisiin)

Tosin teidän tieduskovien kohdalla tämäkin lapsiveden paineen nousu on EHKÄ huomioitava koska ajatuksenne ovat sitä hörhöluokkaa.

Mitä ihmettä oikein joriset? Olet ihan sekaisin? Taas on uskikselta jääneet aamulääkkeet ottamatta.

Voi_voih kirjoitti:

On surkeaa, kun teinejä pitkästyttää jo näin paljon heti loman alussa. Mahtaa pipo puristaa pahasti jo elokuussa?

Ei se ole teini. Se on pahasti dementoitunut nuoren maan kreationisti, joka horisee tiedepalstoilla päättömyyksiään. Jokin aika sitten sama kaiffari esiintyi evoluutiopalstalla tutkijana, fyysikkona, DI:nä, fysiikan opiskelijana ja laboranttina. Kunnes kävi ilmi, että ammatti olikin peltiseppä.

Vanha-sekava-horisko kirjoitti:

Ei se ole teini. Se on pahasti dementoitunut nuoren maan kreationisti, joka horisee tiedepalstoilla päättömyyksiään. Jokin aika sitten sama kaiffari esiintyi evoluutiopalstalla tutkijana, fyysikkona, DI:nä, fysiikan opiskelijana ja laboranttina. Kunnes kävi ilmi, että ammatti olikin peltiseppä.

Lue lisää

Taas jälleen nähtiin tiedeuskovan rusinan kokoisten aivojen tekstituotosta. Esitäpä yhtälö siitä lapsiveden ylipaineesta joka kutisti aivosi rusinan kokoiseksi?

Mikä niissä peltitöissä noin kovasti sinua häiritsee? Oletko kateellinen jonkun käden taidoille? Miksi et itse voi harjoitella pellin vääntämistä? Ehkä kykysi ei siihen riitä.

Et näytä edelleenkään tajuavan opiskelijan elämää? Joku voi opintojensa aikana tehdä monenlaisia töitä myös peltisepän verstaassa ja laboratorioissa olematta silti fyysikon tai laborantin virassa.

Korkeakouluopiskelijatkin joutuvat opintojensa aikana (alasta riippuen tietysti) tekemään jotkin laboratorioharjoitukset olematta silti virassa tai työsopimussuhteessa korkeakouluun. Ja opintojen loppuvaiheessa jotkin korkeakouluopiskelijat voivat jopa työskennellä eri tehtävissä. Eräskin diplomityötään tekevä toimi jopa eräässä yrityksessä projektinjohto tehtävässä ja opintojen päättyessä sai työkseen ko. osaston johdon eli esimiesaseman.
Yksityisillä toimialoilla ei ole virkasuhteita. (et taida edes tätä tietää?)

Moni opettajajakin toimii epäpätevänä opettajan tehtävissä, et liene ole tästä koskaan kuulutkaan mitään. Eräskin toimii aineopettajana vaikka ei suorittanut loppuun maisterin tutkintoa.

Sinulla ei näytä pöevan minkäänlaisia tietoja käytännön työelämästä. Kirjoittelet sellaista tietämättömyyden roskaa. Sinun järkesi ei liene voi edes ymmärtää sitä miten joku poliisin virasssa olevan pohjakoulutus voi olla esim. maatalousteknikko tai muuta? Et edes tajua sitä miten joku sairaanhoitaja voi olla alan vaihtaja eli nyt oman baarin omistaja. Ja eräskin koneerakennuksen insinööri toimii nyt lihakarjatilan työhön osaa ottavana omistaja-johtajana. Ja eräs teknikko toimii yrityksensä toimitusjohtajana.

Koulutus ja työtehtävät EIVÄT aina vastaa toisiaan. Tätä et vieläkään ole oppinut tajuamaan. Taidat olla vajakki joka ei tajua tosielämää ?
Ja onpa niitäkin jotka ostavat netistä tohtorin titteleitä.

Silmitöntä valehtelua ja typerää trollaamista vastaan minulla on, ei kenenkään ammattia vastaan.
Kyllä vesi riittävän suuressa paineessa puristuu kokoon. Ei siitä ole mitään epäselvyyttä. Pienemmissä paineissa vettä voidaan pitää kokoonpuristumattomana ilman, että oletus aiheuttaisi mitattavissa olevaa virhettä.

"Tuossa eräs kommentoija jo esitti ytimekkään lauseen:
"Koulutus ja työtehtävät EIVÄT aina vastaa toisiaan. "

Se eräs kommentoija olit sinä itse. Taas oman sulan nostoa nolostuttavan lapsellisella valehtelulla. Kuten olivat valheet tutkijan ammatista, DI:stä, fysiikan aopiskelijasta ja monesta muusta. Kouluttamattomuutesi paistaa teksteistäsi kuin Naantalin aurinko.

Ja mitä sinä evoluutiosta möliset fysiikkapalstalla?

onneton-yritys kirjoitti:

Silmitöntä valehtelua ja typerää trollaamista vastaan minulla on, ei kenenkään ammattia vastaan.
Kyllä vesi riittävän suuressa paineessa puristuu kokoon. Ei siitä ole mitään epäselvyyttä. Pienemmissä paineissa vettä voidaan pitää kokoonpuristumattomana ilman, että oletus aiheuttaisi mitattavissa olevaa virhettä.

"Tuossa eräs kommentoija jo esitti ytimekkään lauseen:
"Koulutus ja työtehtävät EIVÄT aina vastaa toisiaan. "

Se eräs kommentoija olit sinä itse. Taas oman sulan nostoa nolostuttavan lapsellisella valehtelulla. Kuten olivat valheet tutkijan ammatista, DI:stä, fysiikan aopiskelijasta ja monesta muusta. Kouluttamattomuutesi paistaa teksteistäsi kuin Naantalin aurinko.

Ja mitä sinä evoluutiosta möliset fysiikkapalstalla?

Lue lisää

Koska sinäkin olet täällä fysiikkapalstalla kirjoittamassa omia hölmöyksiä. Et edes itsekään erota evoluutioteoriaa fysiikasta.

Aloita itsestäsi ja mene oikealle palstalle kirjoittamaan. Tämä pätee tälläkin palstalla:
""Koulutus ja työtehtävät EIVÄT aina vastaa toisiaan. "

Koska sekä teräs että höyhenet puristuvat kokoon, on aivan sama, lyönkö sinua muutaman kilon teräsmurikalla tai samanpainoisella höyhenpussilla, vai?

Eipä ne taida samassa paineessa puristua ihan yhtä paljoa. Vai mitä itse luulet?

Tässä suora linkki mainittuun artikkeliin. http://www.iapws.jp/Proceedings/Symposium04/236Torres.pdf

Varmaan löytyy parempaakin dataa mutta tuo siis nopeahkolla googlauksella.

Linkki hieman rikottuna uudelleen:
htt p:// www.iapws.jp /Proceedings/Symposium04/236Torres.pdf

Ei sisällä suoraan kysyjän etsimää mutta kylläkin tiedon tiheydestä paineen funktiona, jota siis etsittiin.

Kiitos hyvästä tiedosta. Juuri tuo kiinnosti. Helppo muistaa. Nyt vain tarvitsi vielä tietää paljonko lujin saatavilla oleva kiinteä aine kutistuu tuossa 200 000 atm paineessa? Vastannee painetta vajaan 1000 km:n syvyydessä maapallolla.

Compressibility_of_water kirjoitti:

Kiitos hyvästä tiedosta. Juuri tuo kiinnosti. Helppo muistaa. Nyt vain tarvitsi vielä tietää paljonko lujin saatavilla oleva kiinteä aine kutistuu tuossa 200 000 atm paineessa? Vastannee painetta vajaan 1000 km:n syvyydessä maapallolla.

Lue lisää

Timantin bulkkimoduuli on noin kolminkertainen teräkseen verrattuna, eli noin 450 GPa, mikä tarkoittaa 4,5 prosentin tilavuudenmuutosta tuossa paineessa. Tosin tuolla painealueella kokoonpuristumisessa saattaa esiintyä joitakin epälineaarisuuksia.

Puristuskokeissa on menty lähes 8 miljoonan ilmakehän paineeseen asti (770 GPa) käyttäen timanteista koottua puristuslaitetta. Sinulla oli kiinnostusta vain 20 GPa paineisiin asti, joten dataa pitäisi löytyä timantista helpostikin.

http://psroc.org/cjp/download.php?type=paper&vol=53&num=2&page=040807

Tuon kuvista löytyy karkea tieto timantin tiheydestä paineen funktiona välillä 0 - 500 GPa.

Kuten niin monia muitakin keskusteluja, tätäkin aihetta vaivaa "absoluuttisten tietäjien" ongelma.

Alkuperäinen kysymys oli kerrassaan validi mutta kovinkaan moni ei ottanut huomioon kysymyksen asettelua, aineen käyttäytymistä paineessa, joka on koko lailla kaiken jokapäiväisen toisella puolen. Kovin moni vastaajista tukeutui tietoon, joka kenties on pätevää muuten mutta ei kysymyksessä kuvatussa tilanteessa.

Pitäisi ottaa kysymyksen asettelu huomionn, sitä myötä lusikka kauniiseen käteen ja todeta että kyseessä on jokapäiväisten kokemusten ulkopuolelle ulottuva asia, joka ansaitsee aivan oman huomionsa.

Kiinnostavaa keskusteluahan tällaisen kysymyksen tulisi synnyttää eikä erinäisten "absoluuttisten tietäjien" norsunluutorneistaan laukomia totuuksia

Anonyymi kirjoitti:

Kuten niin monia muitakin keskusteluja, tätäkin aihetta vaivaa "absoluuttisten tietäjien" ongelma.

Alkuperäinen kysymys oli kerrassaan validi mutta kovinkaan moni ei ottanut huomioon kysymyksen asettelua, aineen käyttäytymistä paineessa, joka on koko lailla kaiken jokapäiväisen toisella puolen. Kovin moni vastaajista tukeutui tietoon, joka kenties on pätevää muuten mutta ei kysymyksessä kuvatussa tilanteessa.

Pitäisi ottaa kysymyksen asettelu huomionn, sitä myötä lusikka kauniiseen käteen ja todeta että kyseessä on jokapäiväisten kokemusten ulkopuolelle ulottuva asia, joka ansaitsee aivan oman huomionsa.

Kiinnostavaa keskusteluahan tällaisen kysymyksen tulisi synnyttää eikä erinäisten "absoluuttisten tietäjien" norsunluutorneistaan laukomia totuuksia

Lue lisää

Vastauksissa annettiin viitteet tieteellisiin tutkimuksiin, joissa siis oli ihan kokeellisesti mitattu veden käyttäytymistä korkeissa paineissa. Kyseessä on siis käytännön havaintoihin perustuva tieto. Se että havainnot tehtiin laitteistolla jota ei ihan joka autotallista löydy ei muuta asiaa.

Pitäisikö vaieta siitä että asiaa on jo tutkittu ja jättää vastaaminen asioista mitään tietämättömien nojatuoli"tieteilijöiden" tehtäväksi? Jos sellaista kaipaat niin mene filosofiapalstalle, jossa tuota harrastetaan koko ajan.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten niin monia muitakin keskusteluja, tätäkin aihetta vaivaa "absoluuttisten tietäjien" ongelma.

Alkuperäinen kysymys oli kerrassaan validi mutta kovinkaan moni ei ottanut huomioon kysymyksen asettelua, aineen käyttäytymistä paineessa, joka on koko lailla kaiken jokapäiväisen toisella puolen. Kovin moni vastaajista tukeutui tietoon, joka kenties on pätevää muuten mutta ei kysymyksessä kuvatussa tilanteessa.

Pitäisi ottaa kysymyksen asettelu huomionn, sitä myötä lusikka kauniiseen käteen ja todeta että kyseessä on jokapäiväisten kokemusten ulkopuolelle ulottuva asia, joka ansaitsee aivan oman huomionsa.

Kiinnostavaa keskusteluahan tällaisen kysymyksen tulisi synnyttää eikä erinäisten "absoluuttisten tietäjien" norsunluutorneistaan laukomia totuuksia

Lue lisää

Veden (ja muiden nesteiden) kokoonpuristuvuus on ihan jokapäiväinen juttu ja se kaikkeen ihan samalla tavalla kuin vaikka jonkun teräskappaleen kokonpuristuminen. Ei kaikkea silmällä havaitse. Jos joustoa ei oli lainkaan, moni laite hajoaisi.

Metrin pituinen neliösenttimetrin (11,3 mm) reikä täyteen vettä ja siihen 11,3 mm tappi ja reilu tonnin kuorma. Vesi joustaa 5 cm. Itsestään selvää, mutta koska myös reikä ja tappi (ja letkut ja putket yms) joustavat, niin veden osuutta ei aina huomioida. Ja jos tappiin laittaa 10 toniin kuorman tappi menee kasaan ja juuttuu reikään tms.

Anonyymi kirjoitti:

Vastauksissa annettiin viitteet tieteellisiin tutkimuksiin, joissa siis oli ihan kokeellisesti mitattu veden käyttäytymistä korkeissa paineissa. Kyseessä on siis käytännön havaintoihin perustuva tieto. Se että havainnot tehtiin laitteistolla jota ei ihan joka autotallista löydy ei muuta asiaa.

Pitäisikö vaieta siitä että asiaa on jo tutkittu ja jättää vastaaminen asioista mitään tietämättömien nojatuoli"tieteilijöiden" tehtäväksi? Jos sellaista kaipaat niin mene filosofiapalstalle, jossa tuota harrastetaan koko ajan.

Lue lisää

Ja kun terästen ja titaaniseosten yms lujuudet kasvavat, jotain kokeita voidaan tehdä isoillakin nestemäärillä. Vaikkapa 1 litra.

Anonyymi kirjoitti:

Ja kun terästen ja titaaniseosten yms lujuudet kasvavat, jotain kokeita voidaan tehdä isoillakin nestemäärillä. Vaikkapa 1 litra.

Kerropa vielä, mitä hyötyä olisi tehdä kokoonpuristuvuuskokeilta isoilla nestemäärillä. Vain laitteiden järeys, tarvittavat voimat ja laitteistojen hinta kasvaisivat.

Lisäksi on valitettava totuus, että jos teräs- tai titaaniseosten lujuudet kasvavatkin, seosten kimmomoduulit eivät juuri muutu. Näin saadaan vain lujia ja keveitä mutta aiempaa joustavimpia laitteistoja, mikä aiheuttaa mm. ikäviä värähtely- ja epästabiliteetti-ilmiöitä.

Anonyymi kirjoitti:

Kerropa vielä, mitä hyötyä olisi tehdä kokoonpuristuvuuskokeilta isoilla nestemäärillä. Vain laitteiden järeys, tarvittavat voimat ja laitteistojen hinta kasvaisivat.

Lisäksi on valitettava totuus, että jos teräs- tai titaaniseosten lujuudet kasvavatkin, seosten kimmomoduulit eivät juuri muutu. Näin saadaan vain lujia ja keveitä mutta aiempaa joustavimpia laitteistoja, mikä aiheuttaa mm. ikäviä värähtely- ja epästabiliteetti-ilmiöitä.

Lue lisää

Hyöty olisi se, että näkisi mitä tekee. Ja samalla oppisi paljon uutta, vaikkei mikään onnistuisikaan ja kaikki menisi totaalisesti pieleen.

Sinulla ei riitä tieto eikä taito ymmärtää asiasta yhtikäs mitään eikä edes ajatella asiaa. Ei kaiken tarvitse olla helppoa. Sinulta puuttu myös kyky suunnitella mitään alkeellisintakaan koejärjestelyä. Suutasi osaat kyllä soittaa ja tietysti aina asian vierestä.

Esim. pudottamalla pitkä paksu terästanko tylppä pää edellä korkealta isoon (10m x 10m x 10m) vesialtaaseen ja kuvaamalla törmäyskohtaa supernopeilla kameroilla, näkisi varmasti miten vesikin joustaa. Viisaat voivat ennustaa, mitä kaikkea törmäyksessä tapahtuu ensimmäisen ms:n aikana ja mitä tapahtuisi, jos vesi ei joustaisi yhtään.

Anonyymi kirjoitti:

Hyöty olisi se, että näkisi mitä tekee. Ja samalla oppisi paljon uutta, vaikkei mikään onnistuisikaan ja kaikki menisi totaalisesti pieleen.

Sinulla ei riitä tieto eikä taito ymmärtää asiasta yhtikäs mitään eikä edes ajatella asiaa. Ei kaiken tarvitse olla helppoa. Sinulta puuttu myös kyky suunnitella mitään alkeellisintakaan koejärjestelyä. Suutasi osaat kyllä soittaa ja tietysti aina asian vierestä.

Esim. pudottamalla pitkä paksu terästanko tylppä pää edellä korkealta isoon (10m x 10m x 10m) vesialtaaseen ja kuvaamalla törmäyskohtaa supernopeilla kameroilla, näkisi varmasti miten vesikin joustaa. Viisaat voivat ennustaa, mitä kaikkea törmäyksessä tapahtuu ensimmäisen ms:n aikana ja mitä tapahtuisi, jos vesi ei joustaisi yhtään.

Lue lisää

Veden, nesteiden yleensä ja myös metallien käyttäytyminen iskumaisen puristuksen yhteydessä on varsin hyvin tunnettu asia. Sen käytännön sovellukset liittyvät usein räjähdysaineisiin.

Plutoniumista valmistetun ydinpommin laukaiseminen edellyttää, että pallon muotoisen metallikappaleen tiheys nostetaan puristamalla lyhyen hetken ajaksi alkuperäiseen nähden moninkertaiseksi. Tämä tapahtuu räjäyttämällä plutoniumpallon ympärille rakennettu räjähdekuori. Jotta tuo toimisi oikein on aineen käyttäytyminen paineiskun aikana oltava hyvin tunnettua ja laskettavissa. Ja kun ensimmäinen plutoniumiin perustuva ydinase "The Gadget" räjäytettiin heinäkuussa 1945 on tuota ilmiötä käytetty jo 75 vuoden ajan.

Muotoiltujen räjähteiden (shaped charge) käyttö panssarintorjunnassa tapahtuu perustuen samoihin ilmiöihin. Räjähde muotoilee edessään olevan pehmeän metallilevyn ammukseksi, joka osuu panssariin ja tunkeutuu sen lävitse. Jos aihe kiinnostaa niin laita hakusanaksi Voitenko compressor. Siinä saadaan räjähteen avulla kaasukerrosta apuna käyttäen ammuttua pieni metallilevy 40 km/s nopeuteen asti.

Nämä edelleenkin ovat jo pitkään tunnettuja asioita. Näistä pätemiselle ei ole perustetta kun kuka tahansa voi aihetta opiskella kirjastoista ja netistä löytyvien kirjojen avulla ja lukea kokeellisia tutkimuksia. Sama koskee kaikkea muutakin fysiikkaa eli suosittelisin hylkäämään tuon aggressiivisen tavan kirjoittaa palstalla.

Osa täällä kirjoittavista on fysiikan suhteen täysiä maallikoita. Muutamalla harvalla on takanaan pidempi aika käytännön kokemusta kokeellisesta fysiikasta yliopistotasolla. Moni on jostakin siitä väliltä eli itseopiskelleita, kurssit lukeneita, sivuaineen suorittaneita tai muuten vain aiheesta kiinnostuneita. Kun olemme anonyymejä niin et tiedä kenen heistä kanssa keskustelet.

Anonyymi kirjoitti:

Hyöty olisi se, että näkisi mitä tekee. Ja samalla oppisi paljon uutta, vaikkei mikään onnistuisikaan ja kaikki menisi totaalisesti pieleen.

Sinulla ei riitä tieto eikä taito ymmärtää asiasta yhtikäs mitään eikä edes ajatella asiaa. Ei kaiken tarvitse olla helppoa. Sinulta puuttu myös kyky suunnitella mitään alkeellisintakaan koejärjestelyä. Suutasi osaat kyllä soittaa ja tietysti aina asian vierestä.

Esim. pudottamalla pitkä paksu terästanko tylppä pää edellä korkealta isoon (10m x 10m x 10m) vesialtaaseen ja kuvaamalla törmäyskohtaa supernopeilla kameroilla, näkisi varmasti miten vesikin joustaa. Viisaat voivat ennustaa, mitä kaikkea törmäyksessä tapahtuu ensimmäisen ms:n aikana ja mitä tapahtuisi, jos vesi ei joustaisi yhtään.

Lue lisää

Veden, nesteiden yleensä ja myös metallien käyttäytyminen iskumaisen puristuksen yhteydessä on varsin hyvin tunnettu asia. Sen käytännön sovellukset liittyvät usein räjähdysaineisiin.

Plutoniumista valmistetun ydinpommin laukaiseminen edellyttää, että pallon muotoisen metallikappaleen tiheys nostetaan puristamalla lyhyen hetken ajaksi alkuperäiseen nähden moninkertaiseksi. Tämä tapahtuu räjäyttämällä plutoniumpallon ympärille rakennettu räjähdekuori. Jotta tuo toimisi oikein on aineen käyttäytyminen paineiskun aikana oltava hyvin tunnettua ja laskettavissa. Ja kun ensimmäinen plutoniumiin perustuva ydinase "The Gadget" räjäytettiin heinäkuussa 1945 on tuota ilmiötä käytetty jo 75 vuoden ajan.

Muotoiltujen räjähteiden (shaped charge) käyttö panssarintorjunnassa tapahtuu perustuen samoihin ilmiöihin. Räjähde muotoilee edessään olevan pehmeän metallilevyn ammukseksi, joka osuu panssariin ja tunkeutuu sen lävitse. Jos aihe kiinnostaa niin laita hakusanaksi Voitenko compressor. Siinä saadaan räjähteen avulla kaasukerrosta apuna käyttäen ammuttua pieni metallilevy 40 km/s nopeuteen asti.

Nämä edelleenkin ovat jo pitkään tunnettuja asioita. Näistä pätemiselle ei ole perustetta kun kuka tahansa voi aihetta opiskella kirjastoista ja netistä löytyvien kirjojen avulla ja lukea kokeellisia tutkimuksia. Sama koskee kaikkea muutakin fysiikkaa eli suosittelisin hylkäämään tuon aggressiivisen tavan kirjoittaa palstalla.

Osa täällä kirjoittavista on fysiikan suhteen täysiä maallikoita. Muutamalla harvalla on takanaan pidempi aika käytännön kokemusta kokeellisesta fysiikasta yliopistotasolla. Moni on jostakin siitä väliltä eli itseopiskelleita, kurssit lukeneita, sivuaineen suorittaneita tai muuten vain aiheesta kiinnostuneita. Kun olemme anonyymejä niin et tiedä kenen heistä kanssa keskustelet.

Anonyymi kirjoitti:

Veden, nesteiden yleensä ja myös metallien käyttäytyminen iskumaisen puristuksen yhteydessä on varsin hyvin tunnettu asia. Sen käytännön sovellukset liittyvät usein räjähdysaineisiin.

Plutoniumista valmistetun ydinpommin laukaiseminen edellyttää, että pallon muotoisen metallikappaleen tiheys nostetaan puristamalla lyhyen hetken ajaksi alkuperäiseen nähden moninkertaiseksi. Tämä tapahtuu räjäyttämällä plutoniumpallon ympärille rakennettu räjähdekuori. Jotta tuo toimisi oikein on aineen käyttäytyminen paineiskun aikana oltava hyvin tunnettua ja laskettavissa. Ja kun ensimmäinen plutoniumiin perustuva ydinase "The Gadget" räjäytettiin heinäkuussa 1945 on tuota ilmiötä käytetty jo 75 vuoden ajan.

Muotoiltujen räjähteiden (shaped charge) käyttö panssarintorjunnassa tapahtuu perustuen samoihin ilmiöihin. Räjähde muotoilee edessään olevan pehmeän metallilevyn ammukseksi, joka osuu panssariin ja tunkeutuu sen lävitse. Jos aihe kiinnostaa niin laita hakusanaksi Voitenko compressor. Siinä saadaan räjähteen avulla kaasukerrosta apuna käyttäen ammuttua pieni metallilevy 40 km/s nopeuteen asti.

Nämä edelleenkin ovat jo pitkään tunnettuja asioita. Näistä pätemiselle ei ole perustetta kun kuka tahansa voi aihetta opiskella kirjastoista ja netistä löytyvien kirjojen avulla ja lukea kokeellisia tutkimuksia. Sama koskee kaikkea muutakin fysiikkaa eli suosittelisin hylkäämään tuon aggressiivisen tavan kirjoittaa palstalla.

Osa täällä kirjoittavista on fysiikan suhteen täysiä maallikoita. Muutamalla harvalla on takanaan pidempi aika käytännön kokemusta kokeellisesta fysiikasta yliopistotasolla. Moni on jostakin siitä väliltä eli itseopiskelleita, kurssit lukeneita, sivuaineen suorittaneita tai muuten vain aiheesta kiinnostuneita. Kun olemme anonyymejä niin et tiedä kenen heistä kanssa keskustelet.

Lue lisää

Fysiikkapalstalla asustelee lauma trolleja, joiden pitää aggressiivisesti esittää henkilöön käyviä kommenttejaan, vaikka heidän oma tietämyksensä ei näyttäisi olevan edes heidän kommentoimiensa kirjoittajien tasolla. Mutta jos ei pysty asiaa kommentoimaan, pitää esittää kuvittelemansa kirjoittajasta. En tiedä, mitä tyydytystä he toiminnastaan saavat. Fysiikkaa se ei ainakaan ole.