Moniko asia täällä menee uhrin mukana hautaan? Ei koskaan kerro siitä tai ei tajua koko asiaa, jos manipulointi ja 'pään sekoitus' on ollut voimakasta. Mikään ei koskaan tule julki ja väärä totuus saa rehottaa. Uhrin voisi kertoa vaikka mitä halveksunnasta mitätöinneistä mutta pitää vain asian salassa ja lopulta vie ne mukanaan tuonpuoleiseen. Kaikkihan on ollut silloin hyvin, mitään narsismia ei ole koskaan ollutkaan...
Sellaisen ohjeen voi antaa että mitä aikaisemmassa vaiheessa katkaisee suhteensa narsistiin sen vähemmällä pääsee.Asia on kuin puu, joka alussa taimena, on vain vähän kallellaan, mutta kasvettuaan täysikokoiseksi, on jo todella pahasti kallistunut. Asiat nimittäin kertautuvat ja uhrillekin kehittyy moniongelmaisuus, joka kallistaa elämän johonkin suuntaan yrittäen kaataa sen.
Sellaisen ohjeen voi antaa että mitä aikaisemmassa vaiheessa katkaisee suhteensa narsistiin sen vähemmällä pääsee.Asia on kuin puu, joka alussa taimena, on vain vähän kallellaan, mutta kasvettuaan täysikokoiseksi, on jo todella pahasti kallistunut. Asiat nimittäin kertautuvat ja uhrillekin kehittyy moniongelmaisuus, joka kallistaa elämän johonkin suuntaan yrittäen kaataa sen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Uskon, että vaikka kuinka paljon oikeaa tietoa menee hyvin usein uhrin mukana hautaan. Minäkin ajattelin melkein 15 vuotta, että en koskaan kerro mitään. Vasta tämän vuoden alussa ajattelin, että muuten valhe jää voimaan ja väärä totuus jää "totuudeksi" jos vain edelleen pidän suuni kiinni.
Sen vuoksi olen ensimmäistä kertaa tästä asiasta vähän kertoillut, mutta eihän tällä palstalla voi kaikkea tietenkään edes kertoa, vaan vähän sinnepäin ja pienissä osissa, ettei narsistia kukaan tunnistaisi. Enemmän olen kertonut vain terapeuteille, joilla on vaitiolovelvollisuus. Jos kaiken kertoisin niin pitäisi kirjoittaa kirja.
Niinpä kirjan kirjoittamalla totuus valkenisi kenties minunkin tapauksessani
Pitäisi puuttua heti, tiedän. Minäkin olen jo vuosia yrittänyt selvittää asiaa, mutta koska narsisti salaa uhrilta kaikki tekonsa eli toimii selän takana, niin eipä ole silloin paljon tehtävissä. Narsisti on kiertänyt ihmiset sormensa ympärille, eikä kukaan saa suutaan auki. Tietenkin se syytöntä vaivaa. Uhrin kannalta on hirveää, jos valheet jäävät selvittämättä. Narsisti taas naureskelee makeasti kun voitti taas kerran.
No tämähän on eräänlaista kirjan kirjoittamista.
Mielestäni narsisti on *aikuiskiusaaja*. Kiusaaminen ja mitätöinti on hänelle elämäntapa (l. luonteenheikkous).
Niitä joita narsisti mahdollisesti pelkää, hän pyrkii mielistelemään ja ne, jotka näkevät narsistin toiminnan *läpi*, ne hän kokee uhkaksi sairaalle ja valheelliselle egolleen, paljastumisen pelossa.
Siksi uhka on pyrittävä mitätöimään hinnalla, millä hyväänsä.
Tämä hänen sairas kiusaamisentarve on saanut jatkua tiettyjen ihmisten (hovin), suosiollisella myötävaikutuksella vuosikausia, jopa vuosikymmeniä. Vaikka hoville tästä tukemisesta ei tunnukkaan olevan mitään näinnäistä hyötyä, paitsi ehkä se, että *kiusaaminen* ei kohdistu heihin itseensä.
et voi tulla rajan taa
Joku syy itsemurhien tekijöilläkin on, maailmassa on niin paljon murhetta ei tule päivänvaloon koskaan kaikki. Maailma on epäoikeudenmukainen mutta juuri siksi pitäisi tuntea myötätuntoa itseä kohtaan.
Jotain varmaankin vien hautaan mukanani, mutta sitä ennen nautin elämästä!
Onneksi pahatkin muistot haalistuvat vuosien varrella ja kaikki menee eteenpäin. Tärkeintä on, että saan itse käsiteltyä kovat koettelemukset. Voin kertoa niistä ihmisille, joita aihe koskettaa. Toivon, että kokemuksistani voisi olla hyötyä tai lohtua muille uhreille. Jos avaudun narsistikokemuksista elämänpiirissäni pyöriville, pahantekijät ehkä tunteville ihmisille, kuulostan vain vanhojen juorujen levittäjältä.
Koska haudoista on puhe, minulla on sellainenkin voimaannuttava ajatus, että tulen käymään jokaisen tai ainakin mahdollisemman monen nassekööriin kuuluneen haudalla. Yhden tällaisen vierailun olen jo tehnytkin. Tuntuu hyvin oudolta katsoa muistokiveä, jossa on nimi, jota on joskus pelännyt.
Emmekö me kaikki mene sinne joskus?
Riippuu vähän asiasta. Ei kannata kertoa, jos asia on yhteisössä muutenkin tabuinen ja pahantekijät edustavat tiettyä kulttuurissa erityisen suojeluksen kohteena olevaa ihmisryhmää. Silloin saattaa käydä lopullisesti tosi huonosti. Jos asiasi taas on helposti ymmärrettävissä niin että voit odottaa ihmisiltä tolkullisia reaktioita niin tietysti kannattaa.
Jos joku varastaa sinulta etkä tee siitä ilmoitusta tai kerro kenellekään. mitään ei silloin ole tapahtunut. Ainoastaan ne tapaukset jotka kerrotaan ovat virallisesti tapahtuneet.
Tekeekö uhri oikein kun ei kerro? joskus tekee ja joskus ei. Jos hän haluaa unohtaa sen kaiken, silloin voi olla parempi ettei asiasta kerro kenellekään. Kerrotuilla asioilla on taipumus muistuttaa itsestään...
Tätä olen jatkuvasti ihmetellyt. Miksi ei voi tehdä rikosilmoitusta? Mitä siinä menettää? Minusta AINA pitäisi tehdä ilmoitus poliisille, että asia tulisi ilmi ja tutkintaan.
Varsinkin silloin jos todelliset rikoksentekijät syyttävät teoistaan syytöntä, ja syytön joutuu mielettömän vainon kohteeksi, kun "kaikki" uskovat syytöntä syylliseksi.
Mutta sehän on tietenkin koko homman tarkoituskin.
Lapsena on aika vaikea ryhtyä virsnomsidprosesseja aloittamaan.
http://www.mll.fi/
Soita 116 111
maanantaista perjantaihin kello 14–20
lauantaisin ja sunnuntaisin kello 17–20
http://www.mll.fi/mll/auttavatpuhelimet/lnpn/
Lasten ja nuorten puhelimeen voi soittaa maksutta koko maassa joka päivä. Puhelimen toisessa päässä on koulutettu vapaaehtoinen aikuinen, jolla on aikaa kuunnella.
Lasten ja nuorten puhelimessa voi kysyä tai keskustella luottamuksellisesti mistä tahansa itseä mietityttävästä asiasta. Puhelimen aikuiset päivystäjät ovat vaitiolovelvollisia. Lasten ja nuorten puhelimen puheluja ei nauhoiteta.
Oikeassa olet. Narsistien lapset ovat kaikkein huonoimmassa asemassa olevia uhreja.