Taas viikko vierähtänyt, yksin.. Olen parisuhteessa, ja jokainen varmaan miettii minulla olevan sillon kaikki mitä toivoa voi, mutta ei se poista kaipuuta omasta ystävästä.. Kaipaan ystävää, jonka kanssa viettää aikaa ja jakaa asioita. Mennä erilaisiin paikkoihin ja tapahtumiin. Olen vain niin estoinen, että tokkopa tuosta haavessta tulee koskaan totta. Ystävystymisyrityksiä on takana monia, mutta aina ne johonkin kariutuvat. En tiedä edes mihin. Ehkä omaan huonouteeni. Olen hiljainen, en hirveästi anna itsestäni ulospäin. Jospa se saa muut kyllästymään. Oudoksikin minua on "haukuttu".
Pelkään kaikkea. Elämää. Yksin kulkeminen on vaikeaa, joka rajoittaa todella paljon elämääni ja olemistani. Tämäkin viikko mennyt pääasiassa kotona neljän seinän sisällä. Puoliso käy töissä, eikä aikaa aina riitä muuhun. Enkä tiedä mihin pyrin tälläkään kirjoituksella, mutta ehkä se helpottaa kun kirjoittaa yksinäisyytensä sanoiksi.
Pelkään kaikkea. Elämää. Yksin kulkeminen on vaikeaa, joka rajoittaa todella paljon elämääni ja olemistani. Tämäkin viikko mennyt pääasiassa kotona neljän seinän sisällä. Puoliso käy töissä, eikä aikaa aina riitä muuhun. Enkä tiedä mihin pyrin tälläkään kirjoituksella, mutta ehkä se helpottaa kun kirjoittaa yksinäisyytensä sanoiksi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
On se totta että vaikka on kumppani niin kaipaa muitakin ihmissuhteita. On keventävää ja rentouttavaa jutella samaa sukupuolta olevan ystävän kanssa. Aika harvalla se siippa jaksaa kuunnella naistenjuttuja ja uskon että miehilläkin on ne omansa, joita ei vaimon kanssa kehtaa jakaa ja kaipaa miehistä näkemystä.
Kiva että kirjottelet täällä.
Joo kirjoittaminen auttaa itsessään pistämään tunteitaan vähän parempaan järjestykseen ja mittakaavaan. Keissa tiivisti hyvin. Itse hiljasena miehenä voisin sanoa, että ystävyyden ei oo aina pakko alkaa kasvotusten tietenkään. Joltain keskustelupalstalta tai chatistakin voi löytyä. Tietty sit myös on nää kaikki harrastukset. Jos tykkää esim musisoinnista, niin on monia muitakin jotka tykkää samasta asiasta. Ite oon huomannu, että hiljaselle tyypille on kiva kun on jokin aihe jonka ympärillä pyöritään, on se sitten opiskelu, urheilu, musiikki tai jokin muu. On myös paljon sun kaltaisia ihmisiä ja niitä jotka ymmärtää, että kaikki ei oo niin puheiliaita ja näin. Onnea ystävän etsintään!
Olen tavannut ihmisiä, että tykkäävät olla porukoissa vaikka eivät puhu vaan nauttivat toisten jutusteluista ja läsnäolosta. Kannattaisi keksiä harrastus, jossa tehdään yhdessä mutta ei välttämättä puhuta paljoa.
Miten sitten olet puolison löytänyt jos ystävien löytäminen on noin vaikeaa. Luulis asian olevan juuri toisinpäin että ystäviä löytäis helpommin mutta ei puolisoa. Anna kun arvaan olet nainen ja joku mies on tullut iskemään sinut.
Minulla ainakin olis asiat silloin paremmin kuin hyvin jos saisin tyttöystävän.
Ja anteeks nyt vaan jos loukkasin mutta tämä yksinäisyys on tehnyt minusta vähän epäsosiaalisen ja ilkeän ihmisen varsinkin kun olen huomannut ettei kiinnostusta naisten taholta ole pätkääkään meikäläistä kohtaan.