millaisia lasikuitu vahvuuksia on peräpeileissä/perän kulmissa noin 50 hv veneissä?
eli miten veneen perän/peräpeilin kestävyys saadaan aikaan n. 50 hv perämoottoreille?
eli miten veneen perän/peräpeilin kestävyys saadaan aikaan n. 50 hv perämoottoreille?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ei välttämättä pelkällä lasikuidulla, yleensä tuon tehoisissa lasikuitua 2 kerrosta ja välissä täyteaine. Avon 5.4 RIBissä alkuperäinen peräpeili 2*5mm kuitu ja välissä n. 30mm vaahtotäyte, max suositus 90hv. Jotain tuotaluokkaa voisi ajatella 50hv koneellekkin, täytteeksi siihen soveltuva vaahto tai vastaava, vaneria yms. ei kannata kostumisvaaran takia ja vaahdon valinnassakin huomiotava ettei ime vettä. Pelkällä kuidulla joutuisi melko paksun tarvittavaan lujuuteen = turhaa painoa.
Kyllä vanerikin sinne käy,tarpeeksi hyvin kun tehdään,niin ei varmasti ime vettä.. ja tulee vahva..
Mikä ihmeen vaahto kestää paremmin kuin veneri??? En ymmärrä???
Sen vaahdon tarkoituksena ei ole olla lujaa vaan "täytteenä" jolla saadaan lujuuden antavat lasikuitukerrokset sopivan etäsyyden päähän toisistaan. Eli 2*5mm lasikuitua 30mm päässä toisistaan on lujempi (vääntöjäykkyyden osalta) kuin 10mm yhtenäinen lasikuitu. En jaksa syitä selittää, selitys löytyy fysiikasta.... vääntömomentteja miettimällä pääsee alkuun. Hieman sama kuin metalliputki on jäykempi (vaikeampi taivuttaa) kuin sama määrä metallia umpitankona.
No ei muuten varmaan oo...........
Miksiköhän sitten esim. meripelastusseuralla yhtenä kriterinä uusien alusten valinnassa oli ettei täytteenä ole vaneri vaan vettäimemätön vaahto ? Vaneri tuo ajanmitaan ongelmia, hyvin tehty on tiivis niinkauan kuin kuituun ei tehdä yhtään reikää josta vesi pääsee kostuttamaan vanerin. Ja valitettavasti noita reikiä tuppaa tulemaan ajanmittaan vaikka alkuun kuinka ajattelisi ettei niitä tarvitse tehdä... "Laitetaampas peräpeiliin kiinni toi uus kaiku, parilla ruuvillahan se pysyy hyvin" ja kummasti unohtuu laittaa ruuvinreikiin tiivistysmassa tms.
unohtaa ja kuka ei,ja nyt ei puhuta mistään viranomaisveneestä käsittääkseni... ja voithan käydä veistämöillä katsomassa mitä sinne laittavat.. eikö?itse ainakin noin tein ja hyvin on kuivana pysynyt,jo 7 vuoden ajan...
Otas vaikka teleskooppinen mato-onki ja ala taivutteleen sieltä ohuemmasta päästä pala kerrallaan paksumpaa kohti. Kerro sitten meille, opitko mitään matkan varrella!
Pääsääntöisesti yksityispuolella tuntuu tuollainen tiiviyden unohtaminen olevan yleisempää, viranomaisveneissä harvemmin törmää pehmenneisiin märkiin vaneritäytteisiin toisin kuin yksityisten veneissä. Valitettavan useassa yksityisen omistamassa veneessä noita täytteeseen vuotavia ruuvinreikiä löytyy, kun asiaa ei muisteta/jakseta ajatella/tiedetä.
12 vuotta veneitä korjanneena jonkunlainen tuntuma asiaan....
huolellisesti. Kirjoittaja sanoi "Hieman sama kuin metalliputki on jäykempi (vaikeampi taivuttaa) kuin sama määrä metallia umpitankona."
Idea on "sama määrä metallia". Toki 10mm umpitanko on jäykempi kuin 10mm ohutseinäinen putki mutta metalliahan onkin moninkertaisesti.
Toki vaneria voi väliaineena käyttää!! Yleensä laminoidaan sen verran hyvin, ettei vaneri jää paistamaan! Lasikuidun päälle sitte vielä epoksiprimeri ja pintamaali niin ei kyllä päästä vettä läpi!
Ne voivat olla vaikka kellukkeena... Kyllä vaneri pirulaita on hyvä vaihtoehto! Monesti 2kuoriset veneet täytetään vaahdolla uppoamattomuuden takia... Isommissakin lasikuituveneissä käytetään balsaa väliaineena! Voihan toki jotain vaahtoja ja uretaaniakin käyttää! tuleehan siitä kevyt ja kestävä, mutta niin myös vaneria käytettäessä!
Siltä vaahdoltakin edellytetään jonkinlaisia lujuusominaisuuksia silloin kun oikein kovin kuormitettu paikka. Etenkin kun kyse ns. paksupintaisesta kerroslevystä, edellytetään ydinaineena käytetyltä vaahdolta melkoista leikkauslujuutta jottei murene sisältä käsin.
Jos välttämättä pitää olla vaahtoa, ( ellei haluta käyttää vaneria, balsaa tai muuta tukevaa ydinainetta) kannattaa ihan kevyimmät 20-50 kg/m3 tiheyksiset vaahdot unohtaa, ja laittaa tilalle tukevampaa 60 - 100 kg/m3 vaahtoa.
Muuten voi käydä että jonkin ajan päästä on kaksi irtonaista laminaattia joiden välissä pehmoista mössöä.
kiitti vinkeistä.
kyse ei ole siis mistään viranomaisveneestä vaan n.5,5 m pitkästä avoveneestä jonka perää vahvistetaan perämoottorikäyttöön (n.50 hv). vahvan tuennan perämoottorille/peräpeilille saan myös nykyisistä sisämoottorin pukeista "metallikehikolla"
Enpä muista koskaan nähneeni venettä, jossa itse perälauta olisi mennyt rikki. Sen sijaan varsin useasti perälauta on kokonaisuutena revennyt osin tai kokonaan irti tuistaan, moottorikaivon kulmista, sivukansista jne. Kannattaa siis kiinnittää huomiota näiden oikeaan muotoiluun ja ainavahvuuksiin.