Kesä tuntuu pahalta

Olen tänään itkenyt koko aamun. Ulkona on vihreää, aurinko paistaa,, linnut laulaa. Mua itkettää se, ttä omassa nuoruudessani en saanut koskaan mitään ihania ja kauniita valmistujaisjuhlia joissa koko perhe ja suku ja ystävät oli iloitsemassa ja onnittelemassa sua valmistumisesta ja tutkinnon saamisesta. Ei tullut koskaan lakkia. Amis tuli käytyä ja valmistuin, olipa silloin juhlatkin. Jäin sairauslomalle päivä valmistumisen jälkeen syvän masennuksen ja uupumuksen takia. Sillä tiellä olen edelleen, tosin nyt ollut jo monta vuotta eläkkeellä. Päihteet. Ne vei kaiken. Sieltä suosta pääsin kuiville ja raittiiksi, mutta elämä on ollut tyhjää siitä asti. Ei ole sukua eikä perhettä eikä ystäviä. Mietin kateellisena niitä nuoria, jolla on kauniit juhlavaatteet ja koko elämä edessä ja auki. Ja kaikki juhlii heidän onnistumista. Kaikki on iloisia ja ylpeitä. Meillä suvussa ei sellaista käsitettä tunnettu kuin olla ylpeä toisen onnistumisesta mutta lytätä osattiin ja käyttää aseena toisen heikkouksia ja vajavaisuuksia. Heikkoutta halveksittiin. Niinpä minäkin olin vain halveksittava säälittävä epäonnistuja. tuli jotenkin sellianen taistelutahto, kaikkien psykoosien ja itsemurhayritysten ja manioiden jälkeen, tuli sellianen että minä ostan sellaisen kauniin juhlamekon ja järjestän juhlat jossain puutarhassa. Mulla ei ollut mitään tukea eikä apua silloin kun kaikki romahti. ei ketään. Vittuilijoita riitti. Monta vuotta elin kuolleena yhteiskunnan ulkopuolella. Ei mitään markinaarvoa ei merkitystä kenellekään. Mä haluan elää. Mä haluan kokea sen että mulla on kauniit juhlavaatteet ja ihmiset on ylpeitä ja iloisia ja että mulle on tarjolla jotain muuta kuin psykoosi ja kuolema ja pimeys ja helvetti. Mä haluan kokea sen että on joku muukin vaihtoehto kuin istua yksin himassa miettimässä miksi tuli tuhottua 20 vuotta oko elämästä. Viinaa pilleeitä ja kamaa. Sairaalaa ja putkaa ja kuolemaa. Ei enää ikinä. Mulla on unelma mulla on haave. Mä haluan tihin ja mä haluan tavallisia ihmissuhteita ja mä haluan olla normaali
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Minuntarinani kirjoitti:

Olen tänään itkenyt koko aamun. Ulkona on vihreää, aurinko paistaa,, linnut laulaa. Mua itkettää se, ttä omassa nuoruudessani en saanut koskaan mitään ihania ja kauniita valmistujaisjuhlia joissa koko perhe ja suku ja ystävät oli iloitsemassa ja onnittelemassa sua valmistumisesta ja tutkinnon saamisesta. Ei tullut koskaan lakkia. Amis tuli käytyä ja valmistuin, olipa silloin juhlatkin. Jäin sairauslomalle päivä valmistumisen jälkeen syvän masennuksen ja uupumuksen takia. Sillä tiellä olen edelleen, tosin nyt ollut jo monta vuotta eläkkeellä. Päihteet. Ne vei kaiken. Sieltä suosta pääsin kuiville ja raittiiksi, mutta elämä on ollut tyhjää siitä asti. Ei ole sukua eikä perhettä eikä ystäviä. Mietin kateellisena niitä nuoria, jolla on kauniit juhlavaatteet ja koko elämä edessä ja auki. Ja kaikki juhlii heidän onnistumista. Kaikki on iloisia ja ylpeitä. Meillä suvussa ei sellaista käsitettä tunnettu kuin olla ylpeä toisen onnistumisesta mutta lytätä osattiin ja käyttää aseena toisen heikkouksia ja vajavaisuuksia. Heikkoutta halveksittiin. Niinpä minäkin olin vain halveksittava säälittävä epäonnistuja. tuli jotenkin sellianen taistelutahto, kaikkien psykoosien ja itsemurhayritysten ja manioiden jälkeen, tuli sellianen että minä ostan sellaisen kauniin juhlamekon ja järjestän juhlat jossain puutarhassa. Mulla ei ollut mitään tukea eikä apua silloin kun kaikki romahti. ei ketään. Vittuilijoita riitti. Monta vuotta elin kuolleena yhteiskunnan ulkopuolella. Ei mitään markinaarvoa ei merkitystä kenellekään. Mä haluan elää. Mä haluan kokea sen että mulla on kauniit juhlavaatteet ja ihmiset on ylpeitä ja iloisia ja että mulle on tarjolla jotain muuta kuin psykoosi ja kuolema ja pimeys ja helvetti. Mä haluan kokea sen että on joku muukin vaihtoehto kuin istua yksin himassa miettimässä miksi tuli tuhottua 20 vuotta oko elämästä. Viinaa pilleeitä ja kamaa. Sairaalaa ja putkaa ja kuolemaa. Ei enää ikinä. Mulla on unelma mulla on haave. Mä haluan tihin ja mä haluan tavallisia ihmissuhteita ja mä haluan olla normaali

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu