Otteita lääkäri Antti Heikkilän haastattelusta.
"Ihmisen varjo tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että osaa ottaa vastuun omasta pimeästä puolestaan."
Meillä kaikilla on myös pimeä puolemme, mutta kun osaamme käsitellä sitä rakentavasti ja ikään uin elää se pois tunnekokemuksistamme, voimme vapautua siitä.
"Parhaiten varjonsa tunnistaa siitä, mikä ärsyttää ja saa vihaiseksi. Niinä hetkinä kannattaa heti herkistyä. Silloin on oivallinen hetki tunnistaa esimerkiksi kateutensa."
Kun opimme kuuntelemaan itsemme ja omia tunteita, se auttaa vapauttamaan irti kahleista. Tämä on oma kokemukseni ja kannusta kaikkia siihen, koska se on todella vapauttavaa.
"On turha tuomita niitä, jotka saavat varjomme esiin. Sen sijaan olisi hyvä, jos ymmärtäisimme noiden tunteiden kumpuavan omista mielistämme ja nousevan pintaan toisten heijastamina."
Tämä on niin totta ja kaiken ydin, kun haluamme tervehtyä vanhoista kahleistamme.
"Varjonsa vangit elävät Heikkilän mukaan "jarru päällä. " Ei enää paremmin voi kuvata tilannetta.
"Heikkilä haluaa rohkaista ihmisiä löytämään sisäisen maailmansa. sen myötä elämään tulee kuin tilauksesta ilo. Itse hän kokee pääsevänsä "kenttään", jossa tapahtuu jatkuvasti ihmeellisiä asioita. Elämä yksinkertaisesti helpottuu. Asiat loksahtelevat yllättäen paikoilleen ilman suuria ponnisteluja. Tuntuu kuin sinulle tuotaisiin tarjottimella juuri niitä asioita, joita olet kaivannut ja ajatellutkin."
Tähän on niin hyvä yhtyä. Se on juuri näin. Olen myös itse kokenut tämän pitkän prosessin, joka on kivinen, mutta niin palkitsevaa. Prosessi ei pääty koskaan lopullisesti, mutta se helpottuu koko ajan ja palkitsee koko ajan enemmän ja enemmän ja kauniimmin ja syvällisemmin. Tästä koostuvat onnen ja tasapainon avaimet elämään ja omaan itseensä. Elämä vain alkaa hymyilemään ja onni suorastaan pirskahtelee ihan tavallisissakin pienen arjen asioissa.
Heikkilä puhuu ihan ytimestä, jolla lunastetaan "ikuinen onni" itseensä ja omaan elämään, joka heijastuu kauas. Ei helppo tie, mutta niin palkitseva. Omasta mielestäni tämä on elämän tarkoitus. Kasvaa ja kehittyä ihmisenä mahdollisimman hyväksi ihmiseksi omasta menneisyydestään/historiastaan huolimatta. Näin kasvaa anteeksianto ikään kuin huomaamatta. ja anteeksi anto on oleellinen osa tätä kasvuprosessia. Jokaisen meidän menneisyydessä on näitä pimeitä asioita ja voimia, jotka vaikuttavat meissä ja meihin, mutta niistä voi vapautua.
ps. en oikolukenut, joten on varmaan kirjoitusvirheitä, mutta ehkä se täällä suomi24:lla sallitaan
"Ihmisen varjo tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että osaa ottaa vastuun omasta pimeästä puolestaan."
Meillä kaikilla on myös pimeä puolemme, mutta kun osaamme käsitellä sitä rakentavasti ja ikään uin elää se pois tunnekokemuksistamme, voimme vapautua siitä.
"Parhaiten varjonsa tunnistaa siitä, mikä ärsyttää ja saa vihaiseksi. Niinä hetkinä kannattaa heti herkistyä. Silloin on oivallinen hetki tunnistaa esimerkiksi kateutensa."
Kun opimme kuuntelemaan itsemme ja omia tunteita, se auttaa vapauttamaan irti kahleista. Tämä on oma kokemukseni ja kannusta kaikkia siihen, koska se on todella vapauttavaa.
"On turha tuomita niitä, jotka saavat varjomme esiin. Sen sijaan olisi hyvä, jos ymmärtäisimme noiden tunteiden kumpuavan omista mielistämme ja nousevan pintaan toisten heijastamina."
Tämä on niin totta ja kaiken ydin, kun haluamme tervehtyä vanhoista kahleistamme.
"Varjonsa vangit elävät Heikkilän mukaan "jarru päällä. " Ei enää paremmin voi kuvata tilannetta.
"Heikkilä haluaa rohkaista ihmisiä löytämään sisäisen maailmansa. sen myötä elämään tulee kuin tilauksesta ilo. Itse hän kokee pääsevänsä "kenttään", jossa tapahtuu jatkuvasti ihmeellisiä asioita. Elämä yksinkertaisesti helpottuu. Asiat loksahtelevat yllättäen paikoilleen ilman suuria ponnisteluja. Tuntuu kuin sinulle tuotaisiin tarjottimella juuri niitä asioita, joita olet kaivannut ja ajatellutkin."
Tähän on niin hyvä yhtyä. Se on juuri näin. Olen myös itse kokenut tämän pitkän prosessin, joka on kivinen, mutta niin palkitsevaa. Prosessi ei pääty koskaan lopullisesti, mutta se helpottuu koko ajan ja palkitsee koko ajan enemmän ja enemmän ja kauniimmin ja syvällisemmin. Tästä koostuvat onnen ja tasapainon avaimet elämään ja omaan itseensä. Elämä vain alkaa hymyilemään ja onni suorastaan pirskahtelee ihan tavallisissakin pienen arjen asioissa.
Heikkilä puhuu ihan ytimestä, jolla lunastetaan "ikuinen onni" itseensä ja omaan elämään, joka heijastuu kauas. Ei helppo tie, mutta niin palkitseva. Omasta mielestäni tämä on elämän tarkoitus. Kasvaa ja kehittyä ihmisenä mahdollisimman hyväksi ihmiseksi omasta menneisyydestään/historiastaan huolimatta. Näin kasvaa anteeksianto ikään kuin huomaamatta. ja anteeksi anto on oleellinen osa tätä kasvuprosessia. Jokaisen meidän menneisyydessä on näitä pimeitä asioita ja voimia, jotka vaikuttavat meissä ja meihin, mutta niistä voi vapautua.
ps. en oikolukenut, joten on varmaan kirjoitusvirheitä, mutta ehkä se täällä suomi24:lla sallitaan
Vastaukset 5
Vanhimmat
On ihmisiä, joilla henkisen kasvutien mentyä tukkoon jo varhaislapsuudessa, voi olla hyvin v a h v a pimeä puoli, salattu persoonallisuus.
Minulla sellainen on.
Sen tullut tietoisuuteen itsekasvatusmenetelmien tultua käyttöön päivittäisinä harjoituksina. En häpeä kirjoittaa siitä.
Se on niin iso osa kokonaispersoonallisuutta, että sen teoreettinen repiminen murskaisi sen vähänkin tasapainon, jota on sattunut jäämään jäljelle.
Lähdin itsetutkistelujen myötä kysymään miksi olen niin omasta kuin kanssaihmistenkin mielestä enemmän marginaalitapaus kuin muut tavikset
.
Aspergerin oireyhtymä merkitsee laajaa aivojen kehityksen kehittymishäiriötä. Sen takia itsenikin on vetäydyttävä päivittäin hiljaisuuteen kun mieli toimii miten toimii. Toisten vauhdissa on ollut mahdoton pysyä.
Hiljaisuus ja nyt vuosikymmen rauhoittavia meditaatioharjoituksia antaa tressantuneelle mielelle ja aivoillekin levähtämisaikaa.
Voimia sinulle. Itse varmasti tunnet ja tunnistat itsesi parhaiten. Olet mitä ilmeisemmin onnistunut rakentamaan itsellesi jonkinlaisen varaventtiilin selvitäksesi elämästä. Sekin on tosi iso juttu. Kaikilla ei päde se sama malli ja teoria, joten erinomaista, että olet löytänyt oman selviytymisjuttusi. Tsemppiä ja jaksamista sinulle!
Ei mitään omia ajatuksia sit ollut?
hyvä että sinulla on sitten omia ajatuksia
Miettinyt tuota. Katkeraksi teki se, kun mies veti jatkuvasti turpaan. Nousi lopulta niin katkeria tuntemuksia sisältä itsestäni. loin miettimään, miksi olen niin katkera. Tulin siihen tulokseen, etten koskaannkyseenalaista väkivaltaa kokeneiden katkeruutta, vaan se on heidän oikeutensa.
Lopulta pääsin eroon katkeruudest. antamalla toiselle anteeksi ja ymmärtämällä hänen olevan henkisesti "sairas"