Laina kaverille 1000e

On mahdollisuus saada vaikka ei ole kuin tiliote.Se riittää.Ota yhteyttä asianajajaan hän selvittää sen sinulle miten toimit.

Omaan tilisiirtoonsa voi kirjoittaa viestiksi mitä tahansa, vaikka "Reiskan laina". Ei siitä silti synny Reiskan maksettavaa velkakirjaa. Jonkinlaista merkitystä tilisiirrolla voi toki olla väitteiden tukena, jos asiasta on muitakin todisteita.

Ei olekaan ikävä juttu nyt on 4ehdokasta niistä voi valita ,tai mennä vaikka joka päivä jonkun luo. Kannatti,........suhde tärkeämpi kuin raha.

Jälkiviisastelijana voin sanoa : kannattaa miettiä etukäteen vaarantaako kaverisuhteensa lainaamalla tälle rahaa, yleensä ei kannata lainata, koska lopputulos on usein kuvatunlainen.

Sinulle selvisi, että 'kaverisi' on valmis myymään kaverisuhteenne 1000 eurolla.
Voit myös ajatella, että halvalla pääsit 'kaverista' eroon.

ilmoita sossuun et kaveri on saanu 1000 pimeenä tulee hälle ainakin joku sanktio

*Käyhän se selville, että eihän 1000 e rahaa VAAN ANNETA ......*

Mistä se käy ilmi ? Miksi ei voi antaa rahaa jollekin 1000 euroa?

Aloittaja on tehnyt juuri näin. Siirtänyt kaverin tilille 1000 euroa. Kaveri voi nyt väittää, että se oli lahjoitus. Ei hän ole mitään velkakirjoja allekirjoittanut tai tehnyt suullista sopimusta todistajien läsnäollessa.

Rahat ovat menneet parempiin suihin. Takaisin eivät tule.

Näinollenjoo kirjoitti:

*Käyhän se selville, että eihän 1000 e rahaa VAAN ANNETA ......*

Mistä se käy ilmi ? Miksi ei voi antaa rahaa jollekin 1000 euroa?

Aloittaja on tehnyt juuri näin. Siirtänyt kaverin tilille 1000 euroa. Kaveri voi nyt väittää, että se oli lahjoitus. Ei hän ole mitään velkakirjoja allekirjoittanut tai tehnyt suullista sopimusta todistajien läsnäollessa.

Rahat ovat menneet parempiin suihin. Takaisin eivät tule.

Mietittääpä vähän tätä juttua.
Kyse on suullisesta sopimuksesta jonka seurauksena tilisiirto.
Suullinen sopimus on tasan yhtä pätevä kuin kirjallinen.
Kuvaan astuu näyttö, millä todistat että kyseessä on lana / lahja?
Viime kädessä asia ratkaistaan oikeusasteissa.
Mitä luulet kun muuta näyttöä ei ole niin kumpi on todennäköisintä, lahja vai laina tässä tapauksessa?

Tilanne olisi eri jos kyseessä olisi äiti /isä suhde lapseen.
Mutta mikä mahdollisuus lahjaan on ei sukulaisilla?

Ja vielä pikku vinkki, velasta ei tarvitse tehdä mitään virallista dokumenttia, todistajia ei tarvita ollenkaan.

Ihmeellinen_ajatteltapa kirjoitti:

Mietittääpä vähän tätä juttua.
Kyse on suullisesta sopimuksesta jonka seurauksena tilisiirto.
Suullinen sopimus on tasan yhtä pätevä kuin kirjallinen.
Kuvaan astuu näyttö, millä todistat että kyseessä on lana / lahja?
Viime kädessä asia ratkaistaan oikeusasteissa.
Mitä luulet kun muuta näyttöä ei ole niin kumpi on todennäköisintä, lahja vai laina tässä tapauksessa?

Tilanne olisi eri jos kyseessä olisi äiti /isä suhde lapseen.
Mutta mikä mahdollisuus lahjaan on ei sukulaisilla?

Ja vielä pikku vinkki, velasta ei tarvitse tehdä mitään virallista dokumenttia, todistajia ei tarvita ollenkaan.

Näin juuri, velkojan väitteitä oikeudessa tukee ja helposti näytettävää mm. tilisiirto ja velallisen muutto noihin aikoihin (takuuvuokra).

Velasta ei tarvitse olla dokumenttia, mutta ilman velkakirjaa tai todistajia kyseessä on hankala sana sanaa vastaan -tilanne. Tosiaan viime kädessä oikeusistuin ratkaisee, mutta onko aloittajalla varaa siihen lähteä?

Valitettavasti tilanne on juuri niin päin, että velkojan pitää pystyä todistamaan, että kyseessä on laina. Kyllähän kaverit voivat antaa toisilleen lahjojakin, ihan pyyteettömässä avustusmielessä. Tilisiirto tai ajankohta eivät kerro, kumpi on kyseessä.

fsaah kirjoitti:

Velasta ei tarvitse olla dokumenttia, mutta ilman velkakirjaa tai todistajia kyseessä on hankala sana sanaa vastaan -tilanne. Tosiaan viime kädessä oikeusistuin ratkaisee, mutta onko aloittajalla varaa siihen lähteä?

Valitettavasti tilanne on juuri niin päin, että velkojan pitää pystyä todistamaan, että kyseessä on laina. Kyllähän kaverit voivat antaa toisilleen lahjojakin, ihan pyyteettömässä avustusmielessä. Tilisiirto tai ajankohta eivät kerro, kumpi on kyseessä.

Helppo todistaa, että raha on vaihtanut omistajaa, mutta ei sitä onko kyseessä ollut laina vai lahja. Vaikka voisi todistaa kyseessä olevan lainan, mitä on esim. sovittu korosta ja maksuajasta? Rahansaaja voi väittää, että on sovittu 50 vuoden maksuajasta ilman korkoa.

voemähötöntä kirjoitti:

Helppo todistaa, että raha on vaihtanut omistajaa, mutta ei sitä onko kyseessä ollut laina vai lahja. Vaikka voisi todistaa kyseessä olevan lainan, mitä on esim. sovittu korosta ja maksuajasta? Rahansaaja voi väittää, että on sovittu 50 vuoden maksuajasta ilman korkoa.

>> Rahansaaja voi väittää, että on sovittu 50 vuoden maksuajasta ilman korkoa. >>

Voi kun oli taas näppärää. Mutta kun lainsäätäjä on ottanut huomioon, että tuollaisiakin superfiksuja oivaltajia on olemassa. Velkakirjalain mukaan laina on maksettava vaadittaessa, ellei muuta ole sovittu. No niin, mitenkäs velallinen näyttää toteen, että on sovittu 50 vuoden korottomasta lainasta?

Sellainen väite tulee hyvin helposti, jos kantaja väittää, että jonkinlainen lainasopimus on tehty. "Niin on, mutta takaisinmaksu sovittiin kymmenen vuoden päähän ja korko nollaksi."

Väitteitä_voi_esittää kirjoitti:

Sellainen väite tulee hyvin helposti, jos kantaja väittää, että jonkinlainen lainasopimus on tehty. "Niin on, mutta takaisinmaksu sovittiin kymmenen vuoden päähän ja korko nollaksi."

Ei mee verottajalle läpi korko nollalla. Joten se siitä "ideasta".

Jos vastaaja vetoaa lainasopimukseen tällä tavoin "...mutta takaisinmaksu sovittiin kymmenen vuoden päähän ja korko nollaksi.", niin hänellä on taakka näyttää väitteensä toteen. Sillä tavoin toteen, että oikeus pitää asiaa toteen nytettynä. Ei ole muuten ihan helppo rasti.

Aika vaatimaton tuomioistuinkokemus näitä "viisaita" ideoita heittelevillä.

täytyy.ihmetellä kirjoitti:

Ei mee verottajalle läpi korko nollalla. Joten se siitä "ideasta".

Korko nolla ei ole mikään ongelma verottajalle tai millekään muullekaan taholle. Velasta ei ole mikään pakko periä korkoa.