Pakkoruotsi työllisyyden esteenä

– En usko, että potentiaalia täysimääräisesti hyödynnetään, vaikka Saksa on niin lähellä. Sitä kautta avautuvat paitsi Saksan, myös maailmanmarkkinat, toimitusjohtaja Dagmar Ossenbrink sanoo.

Suomalaisten tulisi opetella todellisia maailmankieliä, eikä nurkkakuntaista toista kotimaista. Suomalaiset ovat muutenkin huonoja kielten oppijoita. Ei Suomella ole varaa jäädä tänne pohjolan perukoille svedua tavaamaan.

Jos hallitus haluaisi aidosti nostaa työllisyyttä, niin he poistaisivat pakkoruotsin jokaisesta koulutuksesta. Siitä ei ole kuin harmia ja vastusta opiskelijoille.
Toinen poistettava on virkamiesruotsi. Sitä ei tarvita kun ruotsinkieliset osaavat hyvin suomea. Ja ruotsinkielisille voidaan järjestää omat virkamiehet. Näin tietoyhteiskunnassa se ei ole vaikeaa.

Saksalaiset firmat kiittelevät koulutuksen tasoa ja vahvaa infrastruktuuria Suomessa. Silti kolme neljästä vastaajasta olisi kiinnostuneempi palkkaamaan saksalaisen oppisopimusjärjestelmän mukaan koulutetun ihmisen, kuin suomalaisen koulusysteemin läpikäyneen työntekijän.

Se nyt vielä puuttuisi, että palauttaisimme pitkän saksan kouluihin. Vielä 1960-luvun lopulla oli tapana, että tietty kiintiö (sanotaan neljäsosa) oppikoululun aloittaneista pakotettiin lukemaan saksaa ja englantia he pääsivät lukemaan vasta lukiossa, mikäli sinne jatkoivat.

Käytäntöä perusteltiin juuri tuolla, että tarvitsemme saksan osaajia, koska Länsi-Saksa on meille niin tärkeä kauppakumppani. Kukaan ei kuitenkaan kysynyt lapsilta itseltään, suuntautuvatko nämä kaupalliselle alalle ja töihin ulkomaankaupan alalle. Tosin moni kyllä meni myöhemmin kauppaopistoon, mutta eivät sieltä valmistuneina merkonomeina voineet hyödyntää saksaa millään tavalla, eivätkä edes törmänneet saksaan kouluaikojensa jälkeen. Paljon enemmän hyötyä olisi ollut englannista.

Englanti on ylivoimaisesti monipuolisimmin hyödynnettävä kieli, meni sitten opiskelemaan mitä alaa hyvänsä tai mille alalle tahansa töihin. Sitä osaavat myös saksalaiset.