Sille annetaan joka jaksaa kantaa

Tajusin äsken, että jo lapsesta asti ajattelin itsemurhaa. Menneisyydessäni tapahtuikin traumaattisia asioita, joista kaiketi ongelmani ovat kotoisin(perinnöllistä taipumusta mielenvikaisuuteen unohtamatta).
On ahdistuneisuutta, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, toistuva vaikea-asteinen masennus ja syömishäiriö. Nämä ovat toistensa kanssa syy-seuraussuhteessa ja oravanpyörä on loputon.
Olen avohoidossa, mutta hoito ei kertakaikkiaan auta. Olen jaksanut osittain tämän lauseen inspiroimana; sille annetaan, joka jaksaa kantaa. Mutta tällä hetkellä sekin lause tuntuu kornilta ja jo tehdyt itsemurhat kumoavat tämän väittämän.
Tällä hetkellä tunnen vain syvää katkeruutta ja itsesääliä. Miksi minua koetellaan? Loppujen lopuksi elämäni on ulkopuolisesti kunnossa. Kaikki on hyvin. Olen vain sairas ja nämä sairaudet nakertavat minua pala palalta. Kohta minusta ei ole enää jäljellä mitään.
299
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Rakas aloittaja, mainitsit nämä kaksi petoa: itsesääli ja katkeruus. Ne juuri musertavat voiman sanoiltasi ja totuudelta, sille annetaan, joka jaksaa kantaa.
Ei maallinen elämä useinkaan ole helppoa.

Äänestä

tai tuhoaa muuten, ovat ssri-myrkyt... niitä syömällä (sama minkä nimistä) voi olla aivan varmaa että 22-vuotiaana on jo sairaseläkkeellä. joka toki kirjoitetaan kauniisti "elääkkeellä toistaiseksi"...

Lääkärit Vastuuseen ja heti perkele, Ry

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Palapalalta kirjoitti:

Tajusin äsken, että jo lapsesta asti ajattelin itsemurhaa. Menneisyydessäni tapahtuikin traumaattisia asioita, joista kaiketi ongelmani ovat kotoisin(perinnöllistä taipumusta mielenvikaisuuteen unohtamatta).
On ahdistuneisuutta, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, toistuva vaikea-asteinen masennus ja syömishäiriö. Nämä ovat toistensa kanssa syy-seuraussuhteessa ja oravanpyörä on loputon.
Olen avohoidossa, mutta hoito ei kertakaikkiaan auta. Olen jaksanut osittain tämän lauseen inspiroimana; sille annetaan, joka jaksaa kantaa. Mutta tällä hetkellä sekin lause tuntuu kornilta ja jo tehdyt itsemurhat kumoavat tämän väittämän.
Tällä hetkellä tunnen vain syvää katkeruutta ja itsesääliä. Miksi minua koetellaan? Loppujen lopuksi elämäni on ulkopuolisesti kunnossa. Kaikki on hyvin. Olen vain sairas ja nämä sairaudet nakertavat minua pala palalta. Kohta minusta ei ole enää jäljellä mitään.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu