Näkökulma: Keskusta Juha Sipilän varassa
Torstai 9.6.2016 klo 20.48
Sipilä on luotsannut keskustan Väyrysen jälkeiseen aikaan, kirjoittaa Juha Keskinen.
Pääministeri, puheenjohtaja Juha Sipilä kannattelee niin hallitusta kuin keskustaakin.
Pääministeri, puheenjohtaja Juha Sipilä kannattelee niin hallitusta kuin keskustaakin.
Mielenkiintoista miten niinkin suuri kansanliike kuin Suomen Keskusta voi olla yhden miehen varassa. Siltä se kuitenkin nyt näyttää. Juha Sipilä on suurin selittävä tekijä keskustan vaalivoitolle 2015 vaaleissa. Sipilä on myös se koossa pitävä voima, joka painaa keskustan sisällä vellovat ristiriidat pinnan alle. Hallituksen politiikka ei tyydytä kaikkia keskustalaisia.
Sipilä on onnistunut tuomaan keskustan Väyrysen jälkeiseen aikaan. Vaikka kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen onkin ollut puolueensa ulkokehällä jo pitkään, niin vasta Sipilän puheenjohtajakaudella Väyrysen vaikutus on torjuttu tehokkaasti puolueessa. Muistaa sopii, että kun Sipilä tuoreena valittiin keskustan johtoon 2012, niin myös Paavo Väyrynen oli puheenjohtajaehdokkaana tullen kisassa kolmanneksi.
lll
Väyrysen ja keskustan suhde on ollut pitkään Suomen poliittisen historian kummallisimpia asioita. Paavo Väyrynen oli jo ajautunut puolueessaan marginaaliin kun hän, kuin varkain, onnistui pääsemään keskustan presidenttiehdokkaaksi vuoden 2012 vaaleissa. Ja Väyrynen teki kelpo tuloksen sijoittuen kolmanneksi 17,5 prosentin kannatuksella. Vajaat 40 000 ääntä lisää ja Väyrynen olisi ollut finaalissa Sauli Niinistön kanssa.
Väyrysen hyvä vaalitulos nosti keskustan siitä alhosta, johon vaalirahakohun siivittämä tappio eduskuntavaaleissa 2011 puolueen painoi. Keskustan kannatus romahti tuolloin 15,8 prosenttiin ja eduskuntaryhmä harveni reippaasti. Vaalirahakohusta keskusta sai tuoreita terveisiä juuri puoluekokouksensa alla kun keskustavaikuttaja Jukka Vihriälän ehdollista vankeustuomiota pidennettiin korkeimmassa oikeudessa.
Paavo Väyrynen oli pitkään keskustan vahva mies, kuvassa tanhuamassa Tytti Isohookana-Asunmaan kanssa.
Paavo Väyrynen oli pitkään keskustan vahva mies, kuvassa tanhuamassa Tytti Isohookana-Asunmaan kanssa.
lll
Keskustan tilanne näyttää äkkipäätään katsoen vahvalta. Tuoreimmassa Ylen kannatusmittauksessa keskusta nousi tasoihin johtavan oppositiopuolueen SDP:n kanssa. Kovia ratkaisuja tehneen pääministeripuolueen kannatuksen säilyminen 20 prosentin paikkeilla on kunnioitettava saavutus. Epäsuositun hallituksen johtamisen luulisi nakertavan niin Juha Sipilän kuin keskustankin kannatusta. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.
Lähes ainoa selitys asiaan on Juha Sipilän persoona. Sipilää ei koeta poliitikoksi. Suuri yleisö antaa Sipilälle paljon enemmän anteeksi kuin se antaisi jollekulle toiselle poliitikolle. Sipilä saa muuttaa kantojaan ja venyttää määräaikojaan. Sipilä koetaan ammattijohtajaksi, joka johtaa projektia. Tällaisen kuvan hän on antanut, ja se ainakin koetaan aidoksi. Jos keskusta joutuisi selviämään ilman Sipilää, epäilen ettei kenenkään muun johdolla pystyttäisi pitämään yllä nykyisen tasoista kannatusta, eikä puolueen sisäistä yhtenäisyyttä.
JUHA KESKINEN
[email protected]
Torstai 9.6.2016 klo 20.48
Sipilä on luotsannut keskustan Väyrysen jälkeiseen aikaan, kirjoittaa Juha Keskinen.
Pääministeri, puheenjohtaja Juha Sipilä kannattelee niin hallitusta kuin keskustaakin.
Pääministeri, puheenjohtaja Juha Sipilä kannattelee niin hallitusta kuin keskustaakin.
Mielenkiintoista miten niinkin suuri kansanliike kuin Suomen Keskusta voi olla yhden miehen varassa. Siltä se kuitenkin nyt näyttää. Juha Sipilä on suurin selittävä tekijä keskustan vaalivoitolle 2015 vaaleissa. Sipilä on myös se koossa pitävä voima, joka painaa keskustan sisällä vellovat ristiriidat pinnan alle. Hallituksen politiikka ei tyydytä kaikkia keskustalaisia.
Sipilä on onnistunut tuomaan keskustan Väyrysen jälkeiseen aikaan. Vaikka kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen onkin ollut puolueensa ulkokehällä jo pitkään, niin vasta Sipilän puheenjohtajakaudella Väyrysen vaikutus on torjuttu tehokkaasti puolueessa. Muistaa sopii, että kun Sipilä tuoreena valittiin keskustan johtoon 2012, niin myös Paavo Väyrynen oli puheenjohtajaehdokkaana tullen kisassa kolmanneksi.
lll
Väyrysen ja keskustan suhde on ollut pitkään Suomen poliittisen historian kummallisimpia asioita. Paavo Väyrynen oli jo ajautunut puolueessaan marginaaliin kun hän, kuin varkain, onnistui pääsemään keskustan presidenttiehdokkaaksi vuoden 2012 vaaleissa. Ja Väyrynen teki kelpo tuloksen sijoittuen kolmanneksi 17,5 prosentin kannatuksella. Vajaat 40 000 ääntä lisää ja Väyrynen olisi ollut finaalissa Sauli Niinistön kanssa.
Väyrysen hyvä vaalitulos nosti keskustan siitä alhosta, johon vaalirahakohun siivittämä tappio eduskuntavaaleissa 2011 puolueen painoi. Keskustan kannatus romahti tuolloin 15,8 prosenttiin ja eduskuntaryhmä harveni reippaasti. Vaalirahakohusta keskusta sai tuoreita terveisiä juuri puoluekokouksensa alla kun keskustavaikuttaja Jukka Vihriälän ehdollista vankeustuomiota pidennettiin korkeimmassa oikeudessa.
Paavo Väyrynen oli pitkään keskustan vahva mies, kuvassa tanhuamassa Tytti Isohookana-Asunmaan kanssa.
Paavo Väyrynen oli pitkään keskustan vahva mies, kuvassa tanhuamassa Tytti Isohookana-Asunmaan kanssa.
lll
Keskustan tilanne näyttää äkkipäätään katsoen vahvalta. Tuoreimmassa Ylen kannatusmittauksessa keskusta nousi tasoihin johtavan oppositiopuolueen SDP:n kanssa. Kovia ratkaisuja tehneen pääministeripuolueen kannatuksen säilyminen 20 prosentin paikkeilla on kunnioitettava saavutus. Epäsuositun hallituksen johtamisen luulisi nakertavan niin Juha Sipilän kuin keskustankin kannatusta. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.
Lähes ainoa selitys asiaan on Juha Sipilän persoona. Sipilää ei koeta poliitikoksi. Suuri yleisö antaa Sipilälle paljon enemmän anteeksi kuin se antaisi jollekulle toiselle poliitikolle. Sipilä saa muuttaa kantojaan ja venyttää määräaikojaan. Sipilä koetaan ammattijohtajaksi, joka johtaa projektia. Tällaisen kuvan hän on antanut, ja se ainakin koetaan aidoksi. Jos keskusta joutuisi selviämään ilman Sipilää, epäilen ettei kenenkään muun johdolla pystyttäisi pitämään yllä nykyisen tasoista kannatusta, eikä puolueen sisäistä yhtenäisyyttä.
JUHA KESKINEN
[email protected]
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tai.
Sipilä tunnusti keskustan synnit
Kepu pettää aina -fraasille on katetta, Juha Sipilä myöntää.
OLLI WARIS, [email protected]
Eli.
Kotimaa 25.10.2014 22:54 | päivitetty 27.10.2014 17:24
STT,
Mainos
Oikaisu STT:n 25.10. politiikan uutiseen otsikolla Sipilä: Virkamiehiä kymmeniätuhansia liikaa. Uutisessa siteerattiin Sipilän sanoneen, että julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta on noussut 58 prosenttiin.
Väite ei Tilastokeskuksen mukaan pidä paikkaansa. Vertailtaessa julkisia menoja ja bruttokansantuotetta vertaillaan kahden eri tunnusluvun välistä suhdetta, ei toisen osuutta toisesta. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen ei myöskään ole vertailukelpoinen eri maiden kesken johtuen mm. erilaisista eläkejärjestelmistä.
Oikeampi luku vertailla julkisen talouden kokoa on julkisen talouden tuottama arvonlisäyksen osuus koko kansantalouden arvonlisäyksestä. Se oli vuonna 2012 Suomessa 20 prosenttia.
Toinen mittari on vertailla julkisen talouden työntekijöiden osuutta kaikista työntekijöistä. Se oli vuonna 2012 Suomessa 24 prosenttia.
Alkuperäinen uutinen alla:
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vaatii kovia toimia Suomen valtiontalouden kohentamiseksi. Valtion ja kuntien virkamiesten määrää pitää Sipilän mukaan vähentää kymmenillätuhansilla.
- Yksityinen sektori ei voi elättää näin suurta julkista puolta. Julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta on noussut 58 prosenttiin. Valtiolla ja kunnilla on töissä yhteensä 530 000 suomalaista, keskustan puheenjohtaja korosti Yrittäjät.fi:n haastattelussa lauantaina.
Sipilän mukaan kymmeniätuhansia virkamiehiä ei tarvitse irtisanoa. Suuri osa vähennyksistä voidaan hoitaa eläköitymisen kautta.
Keskustan luotsin mielestä verohallinto on jo näyttänyt hyvää esimerkkiä.
- Siellä on digitalisoinnin ansiosta henkilöstön määrä vähentynyt ja palvelu parantunut. Nyt meillä on mahdollisuus tehdä sama koko julkisella sektorilla.