Professori Heikki Hiilamo varoittelee kimppakyydistä.
Olen samaa mieltä. Kouvolan johto on huonoa neuvottelija tasoa. Ovat myös pelanneet itsekkäistä syistä kotikunnan etua vastaan.
Tietty mielenkiintoista että Lammimäki muistaa psykiatrisen sairaalan nyt.
Pihlajalinnaa osti Lähivakuutus jonkin verran. Ilmeisesti saivat äänivaltaa tähän kouvolan suuntaan.
Olen samaa mieltä. Kouvolan johto on huonoa neuvottelija tasoa. Ovat myös pelanneet itsekkäistä syistä kotikunnan etua vastaan.
Tietty mielenkiintoista että Lammimäki muistaa psykiatrisen sairaalan nyt.
Pihlajalinnaa osti Lähivakuutus jonkin verran. Ilmeisesti saivat äänivaltaa tähän kouvolan suuntaan.
Vastaukset 87
Vanhimmat
Kaupunginjohdon suoratamohuuma ja sote-integraatio alkaa päättyä ja pojat palaavat maan pinnalle. Alun alkaen olisi pitänyt keskittyä toiminnallisesti ja investointisuunnitelmien osalta terveyspalveluihin, jotka ovat sote-uudistuksenkin ytimessä.
Pihlajalinna on kiinnostunut terveyspalveluista, jossa heillä on osaamista ja jolla myös tehdään taloudellista tulosta. Eivät vanhusten hoivahoito ja kotihoito ole rahasampoja puhumattakaan vammaispalveluista ja päihdepalveluista.
Mikäli Pihlajalinnan kanssa perustetaan yhteisyritys, se koskee perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa. Lähteekö Pihlajalinnan investoimaan suoratamoon näillä suunnitelmilla? Luulen, ettei lähde. Sitä kiinnostaa puhtaasti terveyspalvelujen käyttöön rakennettu kiinteistö kuivalle ja kantavalle maaperälle.
Uskaltaako Pihlajalinna lähteä mukaan investointeihin ilman STM:n hyväksyntää investoinnille? Tuskin ottaa kymmenien miljoonien eurojen riskiä.
Pihhlajalinna myy jo nyt Kouvolan kaupungille ortopedian lääkäripalveluja PoKS:ssa. Laajeneeko toiminta PoKS:ssa muille erikosssairaanhoidon alueille? Näin voi käydä.
Kyllähän tämä ratamokeskuksen rakennuspaikka viittaa vanhaan rakennusneuvokseen, joka junaili myös kiinalaisten bulvaanien kautta Valkealan sairaalan maat itselleen.
Asuntomessujen järjestäjät tuntevat Pousin taustat eivätkä menneet lankaan, vaikka Kouvolan kaupunki ehdotti Valkealan sairaalan maita asuntomessualueeksi.
Suoratamon tonttiin liittyen on Pousilla sopimus, jossa hänelle annetaan vastineeksi Marjoniemen terveyskeskusalueen maat korvauksetta käytettäväksi asuntorakentamiseen.
Jossakin toisessa kunnassa tämä peli olisi vihellettypoikki aikoja sitten, mutta ei täällä.
Mutta ei Kouvolassa, jossa yksi haluaa rakentaa sairaalan suolle, niin kaikki muutkin ovat menossa vanhan rakennusneuvoksen perässä suolle.
Kyllähän vanhan Kouvolan kuntapolitikot muistavat, kuinka heikoilla jäillä vanhassa Kouvolassa liikuttiin. Kari Soininen kirjoitti Kouvolan Sanomiin joskus vuonna 2007 Kouvolan kokoomuksen mafiasta, jota Pousi silloin johti. Soininen ja Markku Lehtinen erosivat tuolloin kokoomuksen valtuustoryhmästä.
Mikä täällä on muuttunut? Rappari istuu hallituksen puheenjohtajana. Sama meno on jatkunut niin kauan, kuin minä muistan.
Keskustakumppani OP haluaa rakentaa oman terveyshommaketjun ympäri suomea.
Tämä Pihlajalinna voi olla eräs välikappale.
Oli mite oli, soterahaa kaikki kärkkyy. Etenkin kepu joka ajoi omia maakuntien johtoon.
Ei Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wiren niin tyhmä ole, että alkaa rakennuttaa sairaalaa suolle. Kyllä nämä Pikku-Kouvolan kokoomusmafian temput tunnetaan ympäri Suomen.
Mikko Wirenillä ja Tuomas Pöystillä on hallussaan tämä huippusalainen Rambollin maaliskuussa 2012 tekemä suoratamon tontin maaperäselvitys, jossa selvästi sanotaan ja luvuin todistetaan, että kyseessä on suoperäinen tontti, jossa pohjaveden taso on 0,5 m maanpinnasta ja kantavaa maakerrosta löytyy 10 -24 metrin syvyydestä.
Ihme on, mikäli ympäristöministeriö sallii sairaalan rakentamisen kyseiselle tontille.
Ei valtio lähde vuokraamaan sote-palveluihin kiinteistöä, joka on rakennettu suoperäiselle tontille. Eikö Larikan ja kumppaneitten olisi jo korkea aika ilmoittaa julkisesti, että tämä ns. Kotiharjun suotontti on lopullisesti hylätty sairaalan rakennuspaikkana.
Minut on ulostettu nimimerkilläni laittamaan viestiä tänne :DDDD
Tarkoitan jargonjargonjargon. Ketju jari larikka.
palaan asiaan myöhemmin
Meidän kyläparnmeettikoiden päätös on, pienellä harpilla, eroa jari larikka, se vaan on siinä.
Valtakunnassa lääkäripalveluilla tehdään rahaa. Kohta ollaan USA:n mallissa, että pitää olla henkilökohtaiset sairausvakuutukset normaalin yhteiskunnan tarjoaman sairausvakuutuksen lisäksi.
Kouvolan kaupunki on antamassa terveyspalvelut yksityiselle toimijalle 51/49 suhteessa. Kustannukset nousevat, koska yksityisen tulee tehdä voittoa. Asiakasmaksut ovat kuitenkin valtioneuvoston hyväksymät. Eli kunta laittaa yksityisen pussiin bonukset.
Miten sitten, jos valtio alkaa periä suoraan veronmaksajilta sote-veroa ja käyttää ne julkisiin palveluihin. Maksaako Kouvola yksityiselle omistaan. Tämän jälkeen ei jää paljoa koulutukseen, liikuntaan, kirjastoihin ja teknisiin palveluihin.
Onko Larikalla ja Lamminmäellä varmuus tulevista valtakunnallisista linjauksista, kun uskaltavat mennä tässä vaiheessa näinkin heikolle jäälle?
Miten Kouvola on ansainnut nämä päättäjät? Vai onko se niin , ettei täällä piippualueella ole yhtään järkevää päättäjää? Kouvolassa on aina mellastaneet muutamat kokoomusjehut ja rapparit päälle (samoja tyyppejä) ja sama meno näkyy jatkuvan.
Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wiren on jossakin yhteydessä todennut, että Kouvolan kaupungin tulee osoittaa paremmin rakentamiseen soveltuva tontti Ratamokeskukselle, mikäli Pihlajalinna on mukana rakennushankkeessa. Tässä yhteydessä hän on viitannut Rambollin tekemään Ratamokeskuksen tontin rakennettavuusselvitykseen.
Mikko Wiren ja pikku-Kouvolan hyvät veljet Pousin Jussin johdolla ovat suunnitelleet kaikessa hiljaisuudessa suoratamon rakentamista seuraavasti.
Kaupunki ostaa Pihlajalinnan osakkeita 70 milj. eurolla, jotka rahat kaupunki saa ylisuurina sisäisinä vuokrina kertyneestä investointirahastosta.
Tehdään pienet tarkennukset olemassa oleviin ratamosuunnitelmiin Mikon toiveiden mukaisesti. Mikko ja Jussi hakevat sopivat rakentajat hankkeelle. Jussi tuntee rakennusliikkeet ja aliurakoitsijat.
Pihlajalinna ja Kouvolan kaupunki tekevät suoratamosta 30 vuoden vuokrasopimuksen siten, että vuotuinen pääomavuokra on 5 milj. euroa.
Kun suoratamo valmistuu vuoden 2018 lopulla, tehdään maakuntahallinnon kanssa vuokrasopimus toistaiseksi. Vuokraan sisältyy suoratamon ylläpitokulut.
Näin myö pikku-Kouvolan hyvät veljet Jussin johdolla ollaan ajateltu tää Jussin tontin rakennushanke.
Ihme on, mikäli Pihlajalinnan toimitusjohtaja on valmis upottamaan 190 milj. euroa Puosin suotonttiin. Mikäli näin tapahtuisi, ei Mikko Wiren kauaa olisi ko firman toimitusjohtaja. Kyllähän hälytyskellojen pitäisi jo soida, kun vanhan rakennusneuvoksen nimi mainitaan. Sen verran maankuulu veijari Juhani Pousi on ollut. Valtion viranomaisilla on kokemusta Pousista ja esim. asuntomessuja ei haluttu sijoittaa Pousin omistamille Valkealan sairaalan maille. Pousin taktiikkana on ollut hankkia rakennusmaa omistukseensa, jolla on voitu estää muitten rakennusliikkeitten hankkeet ko alueelle.
Pousin kanssa pitää olla varovainen. Ensin kaveri haalii vaikkapa sitten bulvaanien kautta rakennusmaata, kuten kävi Valkealan sairaalan maitten osalta. Sitten Pousi lahjoo luottamusmiehet, jotka hoitelevat virkamiehet kaavoittamaan Pousin maita tämän bisneksiin. Kaikkein varmin maksaja on kunta, kuntayhtymä ja valtio. Näitten hankkeita Pousi haluaa toteuttaa. Ja tietenkin ilman kilpailutusta.
Tämä sabluuna toimi esim. Kouvolan oikeus- ja poliisitalon kohdalla. Nyt tämä vanha kelmi yrittää saada Kouvolan kaupungin tai Pihlalinnan rakennuttamaan ratamokeskuksen aiemmin omistamalleen suotontille. Larikka on Pousin juoksupoika, koska aikoinaan Pousi laittoi kymmeniä tuhansia euroja Larikan eduskuntakampanjaan. Pikku-Kouvolan aivopierut eivät ymmärrä, kuinka tämä vanha rakennusneuvos käyttää heitä hyväkseen ja tietenkin veronmaksajien rahoilla. Eikö olekin kieroon kasvanut kaveri!
Juuri näin. Tämä on poliittisen johdon tiedossa. Ongelma on se, että Pousi on lahjonut lähes koko kunnallispoliittisen johdon Kouvolassa. Virkamiehet katsovat sivusta.
Pihlajalinnan+pörssiarvosta+on+lähtenyt+Kouvolan+Ratamokeskuksen+investointi-ilmoituksen+jälkeen+noin+15+%.+Sijoittajat+vieroksuvat+tällaista+riskisijoitusta,+jossa+suohon+voi+upota+pörssiyhtiöltä+muutama+kymmenen+miljoonaa+euroa.
Joku hyväveli väittää, että Pihlajalinnan osakkeiden pörssikurssin suoranainen romahdus puolentoista viikon ajalta johtuu Britannian erosta EU:sta. Hölöpölö.
Pihlajalinna on kuitenkin niin pieni toimija ja nimenomaan rakkaassa Suomessa, että Britannian mahdollisella erolla EU:sta ei sille ole mitään vaikutusta.
Toinen pikku-Kouvolan hyväveli väittää, että Kati Myllymäki olisi ollut Kouvolan pelastus.
Kati haki Etelä-Savon sairaanhoitopiirin johtajan virkaa, johon häntä ei valittu tietyistä syistä.
Mikkelin keskussairaalassa on mittavat sisäilmaongelmat, koska aikoinaan betonivalujen laudoituksia ei purettu, vaan ne jäivät muhimaan rakenteisiin.
Valistunut arvaus on, että Kati hakeutuu pääkaupunkiseudulle, jossa hänen femalesalarakkaansa toimii lääkärinä.
Pihlajalinnan osakkeiden pörssiarvon romahdus ei johdu EU:n supistumisista. Sille on kotimainen selitys ja se on laiton liiketoiminta sote-palveluissa. Kysykää vaikkapa Juha Sipilältä. Kouvola on nyt hallituksen focuksessa kielteisessä merkityksessä.
Seuraavaksi hallitus leikkaa Kouvolan sote-palvelujen valtionosuuksia. Tämä ei ole leikkiä palomies Larikka.
Kati Myllymäki vaikuttaa juuri Mikkelissä mikä voitti paljon Kouvolaan nähden sote-uudistuksessa tai miksi sen luullaan muodostuvan. Kouvolassa tehtiin kaikki päätökset juuri siten mikä oli esimerkiksi Mikkelin kannalta hyvää. Sitä voi tietysti miettiä kaikki itsekseen miten Myllymäki vaikutti siihen että päätettiin lopettaa nykyinen sairaala ja rakentaan sen tilalle 200 miljoonalla terveyskeskus suolle. Larikka on joskus tuosta päätöksestä puhunut että oli asiantuntija johon luottaa muttei koskaan ei ole paljastunut kuka tuo hänen asiantuntija oli.
Kati Myllymäki oli hyvin selvillä mitä sote-uudistuksessa tulee tapahtumaan tai mitä ainakin suunnitellaa kun oli siinä mukana ainakin uutisoinni ja hänen kommentoinnin mukaan.
Kouvolan päättäjät ovat nyt joka lauseessaan hyvin heikoilla jäillä. Valtuustohan asian aikanaan päätti ja vastuu pitkälti on heidän. Tosin joku on sanonut että valtuustossa on vain näitä dekkarimummoihin verrattavia liikaa jotka ei itse osaa mitään ajatella eikä ymmärrä.
Pousi jallitti Kati Myllymäkeä. Lupasi tälle vaalitukea ja ykkösehdokkaan paikan vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Kouvolan Kokoomuksen listoilla, mikäli Kati hoitelee Ratamo-hankkeen maaliin sovitussa ajassa.
Suoratamon tontilta on mittakepit kerätty pois. Tarkoittaako tämä sitä, että Pihlajalinna ei halua rakentaa vastaanotto- ja sairaalatiloja kosteikkoon? Pihlajalinnan toimitusjohtaja taitaa olla järkimies.
Mikko Wiren ei olisi pitkään Pihlajalinnan toimitusjohtaja, mikäli hän alkaisi rakennuttaa sairaalaa Pousin entiselle suotontille. Tämä Vehkalahden Veikkojen entinen urheilija on ehtinyt kusettaa montaa toimitusjohtajaa tätä ennen.
Pihlajalinna menettää maineensa, mikäli se rakennuttaa mitään rakennusneuvos Juhani Pousin entiselle suotontille, jossa pohjaveden taso on 0,5 metriä maanpinnasta ja kantavaa maakerrosta löytyy vasta 10 - 22 metrin syvyydestä.
Tontti soveltuu luonnonsuojelualueeksi runsaan ja monipuolisen eläin- ja kasvilajiston takia. Tontti on osa Ruskeasuon kosteikkoa, joka ulottuu Kauppalankadun tasalle ja myös oikeus- ja poliisilaitoksen tontille, jonka Pousi aikoinaan omisti ja jolla perusteella Oka Oy sai oikeus- ja poliisitalon rakennusurakat itselleen. Kyseisen kiinteistön kellareissa vesipumput toimivat ympäri vuoden ja pumppaavat pohjavettä kaupungin verkostoon.
Jari Larikka ei myönnä tekemiään virheitä suoratamon suhteen. Kun nyt näyttää siltä, että Ruskeasuolle ei rakenneta ratamokeskusta, haluaa Larikka kostaa entisten ympäristökuntien asukkaille lakkauttamalla lisää kouluja muka säästösyistä. Kuitenkin pikku-Kouvolan kokkareilla on varaa laittaa muutama milli Manskin täysin turhaan muutostyöhön.
Ennen kuntaliitosta pikku-Kouvola siirsi koulujensa peruskorjausta vuodesta toiseen ja korjausvelkaa syntyi rutkasti. Nyt kuntaliitoksen jälkeen näitä kiinteistöjä on korjattu ja uusia rakennettu. Tätä Larikka ei tahdo muistaa . Joku totesi Larikan edustavan älyllistä epärehellisyyttä. Taitaa kuitenkin mennä patologisen valehtelun puolelle.
Nyt on kahdeksan vuotta hukattu herrojen rahastuspeliin. Lamminmäki ei saanut henkilöstöä tasapainoon. Eipä saannut mitään muutakaan. Toki vikkelästi oli koronkiskuri oksasta puolustamassa.
Sote-investointien rajoittamislaki on tullut voimaan heinäkuun alkupuolella 2016, joten suoratamon investointi vaatii STM:n luvan. Antaako STM rakentaa sairaalan suoperäiselle tontille, kuten Rambollin tekemässä maaperäselvityksessä todetaan?
Ainakin kalliiksi tulee maakuntahallinnolle vuokrata 200 milj. euron tilat, jos Ratamokeskus rakennetaan luonnoskuvien mukaisena suunnitellulle tontille.
Onneksi olkoon! Emme saa näistä mitään! Käymme terveyskeskuksessa tulevaisuudessa Kotkassa tai Lappeenrannassa. :D Hyvin te veditte.
Jokainen ketkä tähän osallistui, pitäisi saattaa nimet tietoon!
Marjoniemessä on terveysasema ja sairaala, joita voidaan peruskorjata ja laajentaa. Ei syytä huoleen. Marjoniemi on myös lähempänä keskustassa asuvia eläkeläisiä ja on muutoinkin hyvien liikenneyhteyksien läheisyydessä.
Ei muuta kuin korjaamaan ja laajentamaan Marjoniemen terveysasemaa ja sairaalaa. Antakaa rakennusurakka Jatke Oy:lle ilman kilpailutusta, niin vanha rakennusneuvos on tyytyväinen ja jättää Ratamokeskuksen ajamisen Ruskeasuolle sikseen.
Ja vanhaa Jussia harmittaa, kun kusetus ei onnistunut. Mutta säästyihän uuden Kymijoen kaupungin veronmaksajien rahat suoinvestoinnilta.
Vanha+Jussi+usutti+Hämeenlinnan+päättäjiä+siirtämään+keskussairaalan+Ahvenistolta+ratapihan+reunaan+1.+luokan+riskialueelle.+Suunnitelmia+tehtiin,+mutta+kukaan+ei+muistanut+kysyä+valtiolta,+myykö+se+puolustusvoimien+varikon+käytössä+olevan+tontin+shp:lle.+
Demarien Antti Koivisto esittää maltillista veronkevennystä Kouvolalle uusien asukkaiden saamiseksi kaupunkiin ja ennen sitä uusien työpaikkojen synnyn toivossa.
Viisasta puhetta ja kirjoitusta.
Ylenmääräinen rakentaminen kaupungin piikkiin vie kaupungin vuosikymmenten kurimukseen etenkin, kun sote-maakuntahallinto siirtää vähintään puolet verotusoikeudesta maakunnalle. Jäljelle jäävällä verotusoikeudella Kouvola ei kykene ylläpitään ylisuurta kiinteistömassaa saatika sen velkoja lyhentämään.
Tämä voidaan tulkita niin, että Kouvolan demarit ja keskusta ovat luopumassa suoratamo-hankkeesta, jonka kokonaiskustannusarvio lähentelee jo 200 milj. euroa.
Timo Oksanen esittää tilaliikelaitoksen johtokunnalle 24.8.2016 Ratamokeskuksen suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen vuodelle 2016 varatun 27 milj. euron määrärahan supistamista 1,5 milj. euroon, koska jatkosuunnittelu ja rakentaminen siirtyvät tuleville vuosille. Kuluvana vuonna suunnitteluun ja muihin toimiin on käytetty noin 1 milj. euroa.
Kun jotkut edelleen haikailevat suoratamomonitoimikeskuksesta Ruskeasuon itäpäähän, on pakko todeta, että se vaihe hankkeesta on jo laitettu pöytälaatikkoon.
Sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Annikki Niiranen tietää suoratamo-hankkeen ongelmat eikä hän halua shp:n maksettavaksi vuokran muodossa 200 milj. euron monipalvelukeskusta. Shp:n edun mukaista on kehittää Pohjois-Kymenlaaksossa Pohjois-Kymen sairaalan aluetta, jossa toimii myös shp:n rakennuttama ja ylläpitämä uudehko 100-paikkainen psykiatrinen sairaala. Shp omistaa maa-alueet lukuunottamatta 1980-luvulla valmistuneen terveydenhoito-oppilaitoksen tonttia, jonka kaupunki omistaa. PoKS käyttää entisen terveydenhoito-oppilaitoksen tiloja nykyisin ja siellä toimii myös sairaalakoulu.
Yksityisen Pihlajalinnan edun mukaista ei myöskään ole rakennuttaa monipalvelukeskusta kosteikkoon. Pihlajalinna haluaa rakennuttaa kompaktin sairaalan hyvälle rakennuspaikalle ja hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tällöin nousee esiin Tervaskankaan alue, jossa löytyy vapaita kaupungin ja rakennusliikkeen omistamia tontteja tähän tarkoitukseen.
No nyt se on sitten nähty, että Kouvolan entinen apulaiskaupunginjohtaja on ajamassa alas Pohjois-Kymenlaakson erikoissairaanhoidon palveluja. Kun suoratamoon yritettiin mahduttaa kaikki perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja osa erikoissairaanhoitoa, niin lopputulos on pannukakku eli tärkein erikoissairaanhoito jää Kouvolassa nykyistäkin vähäisemmäksi. Erikoissairaanhoidon julkisin varoin rahoittamat palvelut pitää hakea Kotkasta.
Palomiehen unelma oli vailla todellisuuspohjaa ja raksaneuvoksen suotontti jää luonnontilaan.
Annikki Niiranen toimii nykyisessä virassaan Kotkan kaupungin etua ajaen. Häntä ei enää kiinnosta Kouvolan asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Säästölaskelmat on vedetty Annikin pöksyistä kuten aikoinaan ratamokeskuksen kustannussäästötkin.
Jos shp saa kuntayhtymäkokouksessa enemmistöpäätöksen KoKS:n laajennuksesta ja peruskorjauksesta ja STM:ltä investointiluvan, ei Niirasta kiinnosta sijoittaa shp:n rahoja Kouvolaan ratamokeskuksen rakentamiseen. PoKS:n peruskorjaus joiltakin osin saattaa tulla kyseeseen.
Se tässä shp:ien johtajien esityksessä vain akuuttilääketieteen jättämisessä PoKS:iin ihmetyttää, että vanhusväestön yleisesti käyttämä sisätautien poliklinikka ja sairaalahoito siirrettäisiin KoKS:iin. Tämä tukehduttaa KoKS:n toimintoja ja suunniteltu KoKS:n laajennus ei riitä potilasmäärän tuplaantuessa sisätautien osalta.
Kouvolan kaupunki on jättänyt julkisten hankintojen rekisteriin HILMA:aan sote-palvelujen hankintailmoituksen, joka on julkaistu 24.8.2016 numerolla 2016-020448. Hankinnasta ja yhteisyrityksen perustamisesta kiinnostuneiden tahojen tulee toimittaa pyydetyt asiakirjat Arja Kumpulle 8.9.2016 mennessä.
Hankinta koskee perusterveydenhuollon, mukaanlukien hammashuolto, palveluja, erikoissairaanhoitoa sekä päihdepalveluja. Optiona hankintaan voidaan ottaa mukaan Ratamokeskuksen rakentaminen.
Hankinnan vuotuiset kulut ilman investointia ovat noin 100 - 110 milj. euroa, joka jää alle 50 prosentin kaikkien sote-palvelujen vuosikuluista.
Onko tämä vastaveto Kotkalle ja Carealle?
Tämän päivän Kouvolan Sanomissa Arja Kumpu kertoi, että tuskin mikään terveysyritys lähtee rakentamaan ratamokeskusta (varsinkaan tuohon kosteikkoon).
Kyseeseen tulee ison rakennusliikkeen gryndaus, jonka rahoittaa rahoitusyhtiö esim. LähiTapiola.
LähiTapiola tekee Kouvolan kaupungin ja terveysalan yrityksen perustaman yhtiön kanssa 20 vuoden vuokrasopimuksen ratamokeskuksesta.
SSR konsernin hallituksen puheenjohtaja Jorma Tamminen on entinen OKA Oy:n toimitusjohtaja, joka oli rakentamassa Kouvolan oikeus- ja poliisitaloa. SRR-konserni on varmaankin kiinnostunut gryndaamaan ratamokeskuksen, kun vaan hinnasta sovitaan. Suotontille rakentaminen tulee kalliiksi, mutta onhan Tammisella täällä Kouvolassa kavereita kuten Juhani Pousi, joka voi puhua päättäjät ympäri suotontin osalta ja siinä ohessa tavallista korkeimmista rakennuskustannuksista, jotka tulevat olemaan noin 4.000 euroa/brneliömetri.
ei vaan homma on junailtu niin että Pihlajalinna tarjoaa yhdessä sovittujen kriteereiden mukaiset palvelut salaa sovituilla hinnoilla.
Kouvolan hyväveli-porukka on varmaankin jo sopinut Jorma Tammisen kartanolla Iitin kirkonkylässä tulevat suoratamon rakentamisen kuviot. Tamminen on Pousin luottomies ja liikekumppani. Pousin suotontti sopii Tammiselle, kun vain hinnasta sovitaan. Oikeus- ja poliisitalon rakentamisessa Tammisella on kokemusta kosteikkorakentamisesta ja vesipumput pumppaavat 24/7 poliisitalon salaojakaivoista vettä kaupungin viemäriverkostoon. Nyt suoratamon tontti on vielä astetta haastavampi, koska pohjaveden taso on 0,5 m maanpinnasta ja saraturvetta ja silttisavea on kuorittava rakennuspaikalta 3 - 5 metrin syvyydeltä. Ja tämän jälkeen paaluja 10 - 25 metrin syvyydelle.
Kaiken hyvän päälle tulee vielä paikoitustalo. Varsinaisen ratamorakennuksen hinta on vähintään 4.000 euroa/brneliömetri ja parkkitalon kaupunki saa 15 - 20 milj. eurolla. Kokonaiskustannukset kiinteine kalusteineen 30.000 brneliön ratamorakennukselle tulevat olemaan vähintään 130 milj.euroa.
Kaiken tämän Tamminen myy hyvällä katteella kiinteistösijoitusyhtiölle, joka vuokraa tilat kaupungin ja Pihlajalinnan yhteisyritykselle hyvällä katteella 30 vuodeksi.
Kun Pihlajalinnan ja kaupungin sopimus on enintään 10 vuotta, kaupunki joutuu etsimään uuden liikekumppanin. Kaikki suoratamokiinteistön rakennuskustannukset peritään vuosivuokrana Kouvolan kaupungilta ja veronmaksajilta, koska Pihlajalinna ei omia rahojaan vuokraan laita.
SSR Groupin kuvioihin kuuluvat myös Arto Merisalo ja Tapani Yli-Saunamäki. SSR Groupin pääomistaja on Mika Wilenius, joka on Yleisradion mukaan sijoitanut varojaan veroparatiisiyhtiöihin. Yleisradion toimittajat ovat tutkineet keskustalaisen Nuorisosäätiön ja SSR Groupin rakennushankkeita Lahdessa, jossa Nuorisosäätiön rahoilla on rakennettu 200 asunnon vapaarahotteinen kerrostalo. Myös valtion viranomaiset ovat kiinnostuneet Nuorisosäätiön toiminnasta, jonka pitäisi toteuttaa sosiaalisista nuorisoasuntotoimintaa.
Aikoinaan vuonna 2009 SSR Groupin johtoporukkaan kuului tennispelaaja Emma Laineen isä Erkki Laine, joka hukkui Ruotsalaiseen hämärissä olosuhteissa.
Kaiken kaikkiaan kukaan ei toivo, että tämä hämärähemmojen rakennusyritysrypäs alkaisi gryndata suoratamoa. Siinä olisi suuren kusetuksen ainekset. Ei rakennusneuvos Jorma Tamminen pysty estämään nuorten kuumapäiden toimia.
Arja Kumpun kannattaa käydä vielä läpi Kouvolan vuoden 2015 tilinpäätös sote-kustannusten osalta. Hallituksen antaman sote-rajoituslain mukaan erikoissairaanhoidon kustannukset shp:lle tulee vähentää sote-menoista ja tämän jälkeen alle 50 prosentin verran euromääräisiä kustannuksia voidaan ottaa ulkoa hankittavaksi. Kouvolan osalta erikoissairaanhoidon kustannukset Carealle vuonna 2015 olivat noin 60 milj. euroa.
Yle uutisoi tänään, että Keski-Suomen keskussairaalan uudisrakennuksen rakennustyöt alkoivat nykyisen keskussairaalan tontilla kallion räjäytystöillä Kypärämäessä.
Miten Kouvolan suoratamokeskuksen rakennustöiden aloittamista Ylen Kymenlaakson toimitus uutisoisi? "Rakennustyöt alkoivat turpeen ja silttisaven poistolla sekä veden pumppaamisella kaivannoista." Näin nämä pikku-Kouvolan älypäät toimivat vanhan raksapierun johdattamina. Suolle pitää mennä hinnalla millä hyvänsä. Täytyy todeta näistä pikku-Kouvolan veljistä, että "idiootit asialla".
Niin kauan kun Larikka ja Lamminmäki ajavat ratamoa suolle, ei hankkeella ole tulevaisuutta. Jossakin vaiheessa kavereitten pitää tajuta, että vanha raksapieru on heitä kusettanut.
Mielenkiintoista+on+nähdä,+näpäyttääkö+Rehula+ja+STM+Kouvolaa+tästä+terveyspalvelujen+yhteisyrityshankkeesta+tavalla+tai+toisella.+Kouvola+pelaa+kaksilla+korteilla.+Kun+maakunta+joka+tapauksessa+ohjaa+60+%+Kouvolan+saamista+ansiotuloveroista+itselleen,+miten+Kouvola+pystyy+pyörittämmään+yhteisyritystä+jäljelle+jäävällä+verokertymällä.+Ei+ole+kirkossa+kuulutettu,+etteikö+hallitus+antaisi+vielä+lakiesitystä,+joka+tekee+tällaisen+kikkailun+aseettomaksi+eli+maakunta+ei+osta+yhteisyrityksen+palveluja.
Tietenkin voi käydä niin, että kepun ja Nova Groupin hovirakentaja Jorma Tamminen saa jälleen kerran kepun ja Rehulan taholta viestin, että rakenna meille hyväveli hyvä pytinki. Osa rakennusrahoista ohjataan Sipilän johtaman puolueen vaalityöhön.
Jorma Tammisen työnantaja Mika Wilenius myi Jalkarannasta Lahdesta omakotitalon virolaiselle rakennusfirmalle 1,5 milj. eurolla. Yleisradion Lahden toimitus uutisoi kaupasta, koska enintään 300.000 euron kiinteistö oli myyty viisinkertaiseen hintaan virolaiselle rakennusfirmalle. Mitä tällä kaupalla itse asiassa ostettiin?
No virolaista halpatyövoimaa SSR Groupille ja anabolisia aineita saleille. Näin luulen.
Kiinteistö myytiin joulukuussa 2015 MorCap Oy:lle, joka oli merkitty kaupparekisteriin 8.12.2015. Yhtiön osakepääoma oli 2.500 euroa. Yhtiön kotimaa on Suomi ja käyntiosoite on Helsingissä. Yhtiössä on mukana kaksi virolaista, joista toinen on rakennusalan yrittäjä. Yhtiön sähköpostiosoite on Markku Määtän nimissä, joka on kuusamolainen matkailualan yrittäjä.
Yleisradion Kymenlaakson toimitus uutisoi, että Kouvolan terveyspalvelujen yhteisyritys rakennuttaisi ratamokeskuksen, jonka se kuolettaisi kymmenessä vuodessa. Kalliita terveyspalveluja tullaan saamaan, mikäli 120 milj. euron rakennuskustannukset jyvitetään 10 vuodelle. Mikäli Ruskeasuolle rakennetaan, tarvitaan paikoitustalo 15 - 20 milj. euroa kaupan päälle.
Suolle ei kannata rakentaa, mikäli halutaan päästä alle 100 milj. euron. Tällöin Tervaskangas nousee vahvasti esille. Silloin puhutaan noin 25.000 brneliön rakennuksesta.
Kymenlaakson keskussairaalan peruskorjaus tarvitaan. Kouvola rakentaa yhdessä Pihlajalinnan kanssa Ratamo-sairaalan Tervaskankaan kallioiseen maastoon Kauppakeskus Veturin länsipuolelle. Kaikkien Kymenlaakson asukkaiden kannalta on parasta olla apu lähellä.
Olennainen kysymys sote-järjestelyissä on, missä erikoissairaanhoitoa järjestetään maakunnan toimesta ja mitä erikoisaloja palvelukokonaisuuteen sisältyy. Sosiaalipalveluista ja sosiaalityöstä ei näytä vääntöä olevan valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti. Toimeentulotuki siirtyy vuoden 2017 alussa Kelan kontolle.
Kymenlaakson maakuntahallinnolla ei ole varaa rakennuttaa uutta psykiatrista sairaalaa Kotkaan, jolloin Sairaalanmäen kiinteistöt tulevat olemaan peruskorjausten ja laajennusten jälkeen Kouvolassa järjestettävän ja maakunnan johtaman sekä rahoittaman erikoissairaanhoidon tuottamispaikkana.
Peruskorjataanko Marjoniemi avohoitotilojen osalta, jää nähtäväksi? Mahdollista on, että perusterveydenhoidon vuodeosastot rakennetaan PoKS:n yhteyteen,koska PoKS:ssa ovat valmiiina radiologian ja laboratoriopalvelujen tilat ja henkilökunta. Siellä on valmiina myös yöaikainen hoitava henkilökunta sekä toivottavasti myös lääkäripäivystys.
Kouvolan Sanomien uutisen mukaan POKSista loppuu erikoissairaanhoito ja sairaalapäivystys. Jäljelle jää vain terveyskeskuspäivystys ja kuntouttava toiminta. POKSin rakennukset on niin huonokuntoisia ettei niitä kannata korjata eikä niitä edes jatkossa tarvita jos toiminnot siirretään Kotkaan.
PoKS:ssa jatkuu perusterveydenhoidon päivystys sekä erikoissairaanhoito sisätautien osalta. Tuleva valtion tilaliikelaitos omistaa PoKS:n, vuonna 2006 käyttöönotetun Kymenlaakson psykiatrisen sairaalan ja tietenkin maa-alueen Sairaalanmäellä. Valtio ei lähde kikkailee Larikan aivoitusten mukaisia monipalvelukeskuksia, vaan pitäytyy olemassa oleviin kiinteistöihin, niiden peruskorjaukseen ja tarvittaessa laajennuksiin. Kouvola saa pitää PoKS:n, vaikka pikku-Kouvolan kokkarit eivät sitä huolisikaan. Kouvola tarvitsee päivystyksen yhteyteen uudet vuodeosastot, jotka rakentuvat Sairaalanmäelle. Näin Annikki Niiranen on asian ajatellut.
Uudessa Kymijoen kaupungissa on sairaanhoitopiirillä myös mittava kiinteistöomaisuus vammaisten palveluissa. Tämä omaisuus siirtyy valtion tilaliikelaitokselle.
Larikan ja Lamminmäen suoratamo-hanke on jo haudattu.
Sote-investoinnit ovat tiukasti STM:n ohjauksessa eikä se salli kikkailua kymmenien miljoonien eurojen rakennushankkeilla. Kymenlaakson psykiatrinen sairaala on rakennettu vuonna 2005 ja otettu käyttöön vuonna 2006. Sen rakennuskustannukset olivat noin 60 milj. euroa. Sairaalan toiminta jatkuu Kuusankosken Sairaalanmäellä.
Sairaalanmäellä jatkuu myös osa maakunnan erikoissairaanhoidosta. Uusien lakiluonnosten mukaan valtion ohjaus sote-palveluissa tulee olemaan vielä kokonaisvaltaisempaa kuin esim. 1980-luvulla. Kuntien epätarkoituksenmukaiset pyrkimykset tulevat todennäköisesti torpedoitua, koska valtion tilaliikelaitos pyrkii minimoimaan kiinteistökulut ja uudet tarpeettomat investoinnit, joita kunnissa ovat ajaneet tietyt gryndereitä lähellä olevat luottamushenkilöt ja virkamiehet. Tämähän on ollut luonteenomaista pikku-Kouvolan kokoomusporukoille.
Jouko Leppänen kehotti Kouvolan kaupunginjohtajaa sekä kh:n puheenjohtajaa ottamaan nyt tässä vaiheessa rauhallisesti, koska ministeri Rehulan provosointi voisi olla se viimeinen naula Kouvolan erikoissairaanhoidon arkkuun. Rehula tuntee Kouvolan kuviot, koska hän on aikoinaan toiminut Valkealan kunnan kamreerina.
Viisasta puhetta Leppäseltä.
Juhani Pousin vanha kaveri Raimo Kinnunen jaksaa jankuttaa suoratamon rakentamisesta Pousin aiemmin omistamalle suotontille Kouvolan Sanomissa 4.10. olleessa mielipidekirjoituksessa. Rambollin maaperäselvitys vuoden 2012 keväällä sen viimeistään selvensi, että Kotiharjun tontin nimellä markkinoitu tontti olikin suotontti.
Nämä suoratamon puuhamiehet ja -naiset ovatkin olleet varsinaisia suhmuroijia, jotka ovat ottaneet ohjeensa vanhalta rakennusneuvokselta. Suolle on pitänyt mennä väkisin ja hakea sillä tavalla vaikeuksia kaupungille taloudellisessa ja toiminnallisessa mielessä.
Nyt pitäisi olla ns. jälkiviisas ja olla tyytyväinen, ettei kaupungin rahoja ole upotettu 200 milj. euron rakennelmaan suotontille.
Erikoissairaanhoidosta on viime aikoina puhuttu. Vanhuspalvelut hoituvat olemassa olevissa tiloissa. Marjoniemen terveysasema voidaan peruskorjata. PoKS:n yhteyteen voidaan rakentaa vuodeoastoja.
Raimo Kinnusen edustama puolue Suomen Keskusta on ajamassa maakuntauudistusta ja sote-palvelujen keskittämistä. Ilman Keskustan ja Sipilän toimia Kouvolan tilanne olisi aivan toinen.
Eikö Raimo Kinnusen kannattaisi vaihtaa puoluetta, kun Keskustan toimet sotivat Kinnusen pyrkimyksiä vastaan?
Pääkaupunkiseudun kunnat ajoivat yhteistä sote-aluetta. Tämän hankkeen hallitus tyrmäsi muutama päivä sitten. Espoon kaupunki joutuu vuodessa maksamaan nykyisen tasoisista sote-palveluista 300 milj. euroa vuositasolla enemmän kuin nyt. Espoon sote-menot ovat kuluvana vuonna noin 700 milj.euroa.
Timo Soinin on vaikea selittää Espoon asukkaille, miten hän Espoon valtuuston jäsenenä on ajamassa näin epäedullista ratkaisua oman kotikaupunkinsa maksettavaksi.
No Suomen Keskusta kuppaa tällä tavalla Etelä-Suomen isoja kaupunkeja. Keskustalle tämä ei ole mitään uutta, kun ajatellaan kuntien valtionosuuksia ja verotulojen tasausta elinkelvottomien kepukuntien hyväksi.
Tähän voisi lisäksi todeta, että Kansallinen Kokoomus ja Petteri Orpo näyttää olevan hallituksessa hinnalla millä hyvänsä. Etelä-Suomen isot kaupungit ovat olleet kokoomuksen vahvimman kannatuksen aluetta. Nyt Sipilä ja Suomen Keskusta vievät näitä kaupunkeja kuin pässiä narussa. Kuinka kauan tämä voi jatkua? Olisiko ennenaikaiset eduskuntavaalit pienempi riesa kokoomukselle?
Ei hyvä heilu jos kikkailemaan lähdetään! Kaupunki ei itse saanut suolle tikkua ristiin, ja nyt ollaan ostamassa kovaa vauhtia kiitävää junaa, jonka kiskoista ei kukaan tiedä minne ne menee ja vauhdinkin sanelee muut!
Onko seuraava ehdokas sairaalan rakennuspaikaksi Tervaskangas vai peräti Sairaalanmäki? Näyttää siltä, että Kotiharjun nimellä markkinoitu suotontti ei kelpaa enää kenelekään muulle kuin Lamminmäelle ja Larikalle. Lamminmäki voisikin antaa Jatkeelle toimeksiantona omakotitalon rakentamisen eläkkeelle jäävälle kaupunginjohtajalle. Siinä olisi Laurilla luonto lähellä ja Manskin palvelut kävelyetäisyydellä. Ruhmasjärven mökin voisikin siinä yhteydessä laittaa myyntiin.
Mikäli tämä rakennusneuvos Juhani Pousin suotontti jää nyt unholaan, on tämä Kouvolan seudulla suuri saavutus. Tämä ymmärtämätön vanha mies on pitänyt pihdeissään monta Kouvolan kaupunginvaltuuston jäsentä lahjomillaan. Myös kaupunginjohtaja sekä eräät johtavat viranhaltijat ovat olleet ns. koukussa.
Uusi aika koittaa uudelle Kymijoen kaupungille, mikäli tämä kaupungin veronmaksajille kalliiksi käynyt kähmintä pikku hiljaa loppuu.
Vai että on Kouvolassa maailman ainoa pehmeäpohjainen alue jolle ei voi rakentaa? Ja kymmenen vuotta on jo ikenet veressä irvistelty tätä asiaa. Arvatkaas "suo-suniset" ja pihlajamaja-larikat ihan silleesti oikeasti jotta mitä? Se terveyspalvelujuna niinku meni jo, m.e.n.i. sillä välin kun työ vaan tappelitte kuin pahaiset kakarat.
Pojat elokuvan loppukohtauksessa ei Kouvolassa kuvattuna kipitä Vesa-Matti Loiri, vaan edellä mainitut suhteellisen kovat suhmuroijat.
Suotontti oli Kouvolan Ratamo-hankkeen kompastus. Eihän mikään rakennusliike ota riskiä elinkaarimallissa, joka liittyy kelvottomaan rakennuspaikkaan.
Ehkä Larikka ja Lamminmäki oppivat tästä, että vanhaan höperöön rakennusinsinööriin ei kannata sokeasti luottaa.
Myös Katjuska taisi sen oppia: Tihrusilmä vanha rakennusneuvos elää ihan omissa mielikuvitusmaailmoissaan.
Jos Katjuskalla olisi pehmeet pöksyssä, mutta kun sen lisäksi näyttää olevan pöksyt märät suovedestä.
Luulisi lääkärin ymmärtävän, että jos Suoratamon suunnitellulla rakennuspaikalla pohjaveden taso on 0,6 metriä maanpinnasta ja jos aluksi on saraturvetta 2-3 metriä ja sen alla silttisavea muutama metri, niin rakennuspaikka on sekä kostea että pehmeä.
Olisiko kaupunginvaltuuston kokouksessaan 10.10.2016 jo vihdoin ja viimein päätettävä, että Kotiharjun viereiselle suotontille ei rakenneta Ratamokeskusta. Kun yksityiset terveysalan toimijat eivät ole kiinnostuneet ko tontista ja kun valtiovalta estää kaupungin oman rakennushankkeen toistaiseksi, olisi kaupungin syytä siirtyä kuivalle maaperälle terveyspalvelujen hankkeissaan. Myöskään Carea ei halua investoida suolle rakennettavaan 150 milj. euron rakennukseen.
Tällöin tulee esille ainakin kallioperäinen Tervaskangas ja tietenkin Sairaalanmäki jo kaikkine kustannuksia alentavine palveluineen. Sairaalanmäen PoKS:ssa palvelut tuotetaan ainakin niin kauan, kun jotakin uutta on saatu rakennettua. Carealle Sairaalanmäki sopii erinomaisesti, kun se omistaa maapohjan ja siellä olevat rakennukset entistä terveydenhoito-oppilaitosta lukuunottamatta, jonka omistaa kaupunki. Entisen oppilaitoksen kiinteistöä kaupunki ja Carea ovat hyödyntäneet. Siinä toimii mm. sairaalakoulu sekä PoKS:n hallinnon ja kuntoutuksen työntekijöitä.
Rambollin keväällä 2012 tekemä Kotiharjun viereisen suotontin rakennettavuusselvitys on STM:n ja Kotipihlajan toimitusjohtajan käytössä.
Mitä tästä seuraa? Aikoinaan Juhani Pousin kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuosina 2009 - 2010 ajama Ratamokeskuksen suotontti on laitettu rakennuskelvottomien tonttien joukkoon. Siihen voidaan perustaa Jussin luontopuisto.
Carean toimitusjohtaja Niiranen on myös kaikilta osin tietoinen suotontin ongelmista ja kalliista liikennejärjestelyistä paikoitustaloineen. Eli tontille ei löydy muuta käyttöä kuin luontoarvot sisältävä virkistyskäyttö.
Jari+Larikalla+askelmerkit+alkavat+seota,+kun+hän+kertoo+Kouvolan+Sanomissa+suoratamohankkeen+sisältävän+vain+20+%+erikoissairaanhoidon+tiloja.+Aikoinaan+ratamokeskukseen+suunniteltiin+7+leikkaussalia+ja+sitä+rataa.+Nyt+ilmeisesti+halutaan+viestittää+STM:n+suuntaan,+että+kyseessä+onkin+terveyskeskus+vuodeosastoineen,+jossa+työskentelee+muutama+sosiaalipuolen+työntekijä+ja+erikoislääkärit+käyvät+tekemässä+vastaanottopalveluja+ja+pieniä+toimenpiteitä.
Aika alkaa loppua suoratamoLarikalta. Vanha rakennusneuvos antoi tehtävän, jota Jari ei pysty toteuttamaan 4 vuodessa. Jari on saanut rakennusneuvokselta kymmeniä tuhansia euroja tukiaisia eduskuntavaaleissa. Yhden kerran Jari on rahan voimalla päässyt eduskuntaan, jossa ei saanut muuta aikaiseksi, kuin että hänet huomattiin itsenäisyyspäivän kutsuilla presidentin linnassa.
Nyt kun vallan vaihtoon kaupunginhallituksessa on puolisen vuotta, alkaa Jarin paineet olla sietämättömät, mikä näkyy päättömänä sekoiluna suoratamohankkeen tiimoilla.
Larikan ja Lamminmäen yksi keskeinen huoli on Annikki Niiranen, joka toimi ennen nykyistä tehtäväänsä Kouvolan apulaiskaupunginjohtajana. Niiranen tuntee läpikotaisin Kouvolan kuviot ja voi tätä tietoa hyödyntää Carean toimitusjohtajana. Hän tietää suoratamohankkeen ns. pimeän puolen ja tahot, jotka tästä kalliista hankkeesta hyötyvät. Hänellä ei ole mihinkään suuntaan ns. kiitollisuuden velkaa. Niirasella on hyvät ja luottamukselliset suhteet STM:ään ja HYKS:n johtoon. Näin ei ole laita Larikan ja Lamminmäen kohdalla: heitä pidetään sote-hankkeen häirikköpoikina.
Suninen alkaa epäillä filunkia suoratamohankkeessa. Vasta nyt?
Juhani Pousi toimi kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuosina 2009 - 2010 ja antoi Kati Myllymälle tehtäväksi laittaa hanke liikkeelle mahdollisimman pian. Kati teki työtä käskettyä ja pyysi Kouvolaan hollantilaisen sairaalajohtajan esittelemään mallia. Valtuustosalissa ei näkynyt kuitenkaan Pousia, mitä Kati ääneen ihmetteli. Kati laittoi kaikkensa peliin ja hän sai niin paljon tunnustusta Pousilta, että tämä olisi lähtenyt tukemaan Katia kokoomuksen listoilla kansanedustajaksi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Kun Katin johtama työryhmä sai valmiiksi hankesuunnitelman, Pousi tarjosi työryhmälle teatteriesityksen ja illallisen Kotkassa vuoden 2011 joulukuussa.
Kun valittiin apulaiskaupunginjohtajaa, oli Pousilla siinäkin vahva ote. Ennen hakijoiden haastatteluja oli Pousin porukoilla jo tiedossa, kuka virkaan valitaan. Annikki Niiranen ei kuitenkaan saanut maaliin Ratamokeskushanketta. Kati Myllymäki jäi maallikon alaiseksi organisaatiouudistuksessa ja lähti Mikkeliin. Tekninen johtaja Hannu Luotonen oli Pousin luottomies, mutta katsoi parhaaksi jäädä eläkkeelle ja muuttaa pääkaupunkiseudulle.
Eräs Pousin pitkäaikainen kaveri, joka oli Kouvolan varavaltuutettu, kyseli kuukausittain, miten Ratamohanke etenee. Hän mainitsi, että saisi apua Jatkeelta omakotitalon rakentamisessa.
Timo Oksasella oli selvä käsitys Ratamokeskuksen rakennustontista jo hyvissä ajoin, ennenkuin hänen johtamansa työryhmä antoi loppuraporttinsa sijaintivaihtoehdoista.
Larikalla ja Lamminäellä on kiitollisuuden velkaa Pousin suuntaan. Ratamokeskuksen rakentaminen Ruskeasuolle olisi poikinut Jatkeelle esim. paikoitustalon rakentamisen sekä vanhusten asuntojen rakentamista Ruskeasuon laidoille.
Liikelaitosten johtokunnan puheenjohtaja Marja Eloranta on Jatke Oy:n johtajan ja osaomistajan Esa Elorannan isän puoliso.
Sehän on yleisesti tiedossa, että Juhani Pousi painosti valtuustoa Kotiharjun suotontin valitsemiseksi monipalvelukeskuksen rakennuspaikaksi.
Pousista voisi todeta, että peräänantamaton huijari. Hämeenlinnassa SCC autotalon rakennushanke meni puihin toisen huijarin eli Ritaluoman kanssa. Kouvolassa Pousi sai valtiota huijattua oikeus- ja poliisitalo-hankkeessa. Suoratamon osalta yritys taitaa jäädä vaiheeseen, joka lopulta kaataa Jatke Oy:n, koska kyseisen rakennusliikkeen maine Kouvolan seudulla on vähintään kyseenalainen. Vanhan rakennusneuvoksen kannattaisi siirtyä lopullisesti oloneuvokseksi. Tosin firman konkurssi voi sitä jouduttaa.
Sami Loimas avasi sanaisen arkkunsa suoratamokeskus-hankkeesta tänään Kouvolan Sanomissa kommentoidessaan Ritva Sorvalin mielipidekirjoitusta. Hyvä, että Pousin ja Larikan ajamaan hankkeeseen saadaan lääkärinäkökulma.
Samin viesti on se, että tällä älyttömällä monipalvelukeskushankkeella saatiin lopulta aikaiseksi Kouvolan terveyspalvelujen alasajo.
Rambollin raportti 19.3.2012 suoratamon tontista on karua luettavaa.
1. Suunniteltu Ratamokeskus sijoittuu suoperäiseen maastoon (sivu 4)
2. Tontin turvekerros vaihtelee 1 - 3,5 metriä maanpinnasta. Sen alla on savikerros, jonka paksuus on 1 - 9,5 metriä. Savikerroksen alla on savinen silttikerros, jonka paksuus on 3 - 11 metriä. Kairaukset ovat päätyneet kantaviin maakerroksiin 24 metriä maanpinnasta. (s. 2)
3. Pohjaveden taso on 0,4 - 0,6 metriä maanpinnasta. (s. 2)
4. Kaikki huonetilat ja kaivannot tulee tehdä vesitiiveiksi nykyisen maanpinnan tason alapuolella. Arvioidut paalupituudet suunnitellulla rakennusalueella maanpinnasta mitattuna ovat 11 - 22 metriä. (s. 3)
5. Kaivutöissä tulee varautua suuriin vesimassoihin ja veden alla suoritettaviin kaivu- ja täyttötöihin. (s. 5)
6. Alueella tulee tehdä selvitys alueen sulamis- ja sadevesien hallinnasta (s. 6)
Raportin ovat Ramboll Finland Oy puolesta allekirjoittaneet projektipäällikkö Ari Taina ja suunnittelija Vesa-Matti Matikainen.
Raportti on toimitettu maaliskuussa 2012 kaupungin toimitilajohtaja Oksaselle, joka ymmärrettävistä syistä on pitänyt sen pienen piirin tiedossa.
Ministerit Soini ja Lindström ovat Kepun talutusnarussa todella tukevasti. Kumpikaan ei uskalla sanoa mitään kriittistä kommenttia sote-sopasta, johon häkäpönttöinsinööri Sipilä ja ketkukepu ovat Suomea viemässä.
Soinin terveys ei ole hääppöinen ja tämä tulee olemaan hänen ensimmäinen ja samalla viimeinen ministeripestinsä, josta täytyy ottaa kaikki irti seurauksista välittämättä.
Jarpan kausi peesaajana päättyy tämän hallituksen myötä. Ei Suomen kansa tarvitse kaveria, jolla ei ole muuta eduntavoittelua hallituksessa kuin ns. omaetu.
Uutena käänteenä on keskustapuolueessa virinnyt ajatus rakentaa uusi Kymenlaakson keskussairaala Kotkan itärajalle moottoritien varteen Otsolaan. Rakennusurakan saisi keskustapuolueen ja Nuorisosäätiön yhteistyökumppani Salpausselän Rakentajat. Valtion kiinteistöyhtiö toimisi rakennuttajana, joka antaisi puolestaan Jatke Oy:lle urakoitavaksi PoKS:n peruskorjauksen ja laajennuksen.
STM ja maan hallitus ovat laatineet sote-palvelujen järjestämislakiin täydentävän pykälän, jonka nojalla Kouvolan ja Forssan sote-yhteisyritysten perustaminen mitätöidään. Näiltä yhteisyrityksiltä valtio ei salli maakuntien ostavan sote-palveluja.
Tämä hallituksen linjaus oli viimeinen niitti Kouvolan sote-sekoiluihin, mikä johti kaupunginjohtaja Lamminmäen ilmoitukseen siirtyä Kuntaliiton palvelukseen vuoden 2017 alusta.
Pikku-Kouvolan Kokoomus on kokenut Larikan johdolla täystyrmäyksen suoratamo-hankkeessaan.
Tämän suotontin ympärille Pousilla oli tarkoitus rakentaa vanhusten palveluasuntoja myös suoperäiseen maastoon.
Vaikuttaa vähän siltä, että Juhani Pousin arviointikyky on jo korkean iän myötä entistä enemmän ruosteessa.
Toivotaan, että Juhani Pousi ei enää sekaannu uuden Kymijoen kaupungin tuleviin henkilöstövalintoihin eikä yleensä mihinkään muuhunkaan merkittävään päätöksentekoon.
Vanhan miehen pitää ymmärtää siirtyä sivuun. Mikäli ei ymmärrä, tulee lähipiirin ohjata Jussi alueelle, jossa hän ei voi enää tehdä vahinkoa uudelle Kymijoen kaupungille.
Kun johtavat viranhaltijat ovat viime vuosina vaihtuneet Kouvolassa, on näillä vaihdoksilla ollut yhteys suoratamohankkeeseen. Lamminmäen valinta kaupunginjohtajaksi oli myös Pousin valinta, joka loi Lamminmäelle kiitollisuuden velkaa Pousin suuntaan.
Juhani Pousi toimi Kouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuosina 2009 - 2010 ja laittoi alulle suoratamokeskuksen rakennushankkeen aiemmin omistamalleen suoperäiselle tontille, jota virheellisesti markkinoitiin Kotiharjun tonttina.
Vetovastuu hankkeesta annettiin Lamminmäen lisäksi Kati Myllymälle ja Timo Oksaselle. Pousi piti tiivistä yhteyttä esim. Kati Myllymäkeen ja halusi tietää hankkeen etenemisestä myös vuoden 2010 jälkeen.
Annikki Niirasen valinta apulaiskaupunginjohtajaksi oli Pousin valinta ja ratamohankkeen vetovastuu siirtyi pitkälti Niiraselle. Myllymäki ymmärsi tästä, että hän oli ainakin osittain epäonnistunut päätehtävässään ja siirtyi Mikkeliin.
Kun hanke ei Pousin mielestä edennyt riittävän ripeästi, loi se paineita Niirasen suuntaan. Niiranen oli jo vuonna 2013 lähdössä takaisin Lahteen, mutta Pousin kehotuksesta johtavat poliitikot saivat Niirasen suostuteltua jäämään Kouvolaan. Kun Carea toimitusjohtajan paikka tuli hakuun, antoi se Niiraselle mahdollisuuden jättää taakseen tukalaksi käynyt Ratamohanke.
Sote-hanke teki suoratamon rakennushankkeen entistä tukalammaksi. Yhteisyritys Kotipihlajan kanssa ammuttiin alas STM:ssä käydyssä palaverissä menneellä viikolla eikä päivystystoimintaa luvattu PoKS:iin. Tämä oli viimeinen niitti Lamminmäelle, joka jo oli varatunut siirtymään helpommiin hommiin Kuntaliittoon. Näin hän myös maksoi kiitollisuudenvelkansa Pousille siirtymällä vapaaehtoisesti syrjään Kouvolan kaupunginjohtajan virasta.
Ratamokeskuksen tontin äänestyksessä Pousi oli antanut ohjeet silloiselle valtuuuston puheenjohtajalle Valto Koskelle, joka otti ohi hallituksen esityksen äänestettäväksi Kasarminmäen tontin, jolla Sairaalanmäki saatiin eliminoitua.
Valto Koskella oli vanhaa kiitollisuuden velkaa Pousille kansanedustajavaalien rahallisesta tukemisesta.
Näin Pousi sai suotonttinsa ajettua läpi valtuustossa. Se johti lopulta siihen, että Kouvola jää sote-kuvioissa vaille omia erikoissairaanhoidon päivystyspalveluja.
Kun ei suoratamoa, niin sitten matkakeskus-monitoimiareena. Ja tämäkin kaupungin veronmaksajien maksettavaksi. Sairasta touhua. On kuin hullua kuristais. Aina se Pousi on kusettamassa joko valtiota tai kuntia. Eikö joku hoitolaitos ottaisi suojiinsa vanhaa sekopäistä rakennusneuvosta?