Nyt alkaa todella ihmetyttämään. Kuinka voi olla niin, että saksankielinen 1530 Augsburgin tunnustus on ihan erilainen kuin latinankielinen, jonka kirkko on suomentanut. Vertailkaa kristityt nyt näitä, Artikla 12 Parannus, kumpi sopii koettelemuksiinne?
Oma (ehkä voi olla virheitä) käännös saksasta 1530:
https://babel.hathitrust.org/cgi/pt?id=chi.090324460;view=1up;seq=45
Parannus.
Parannuksesta opetetaan, että ne jotka ovat kasteen jälkeen tehneet syntiä jatkuvasti, kun he kääntymyksessään kaipaavat syntien anteeksi antamusta, kirkon ei pidä heiltä evätä synninpäästöä.
Todellinen, oikea parannus ei ole mitään muuta kuin katumusta, tuskaa ja kauhistumista synneistä, jonka rinnalla kuitenkin on uskominen evankeliumiin ja synninpäästöön, uskominen että synnit on anteeksi ja sovitettu Kristuksen armon kautta - tämä usko lohduttaa ja tuo jälleen rauhan sydämeen.
Tästä tulee seurata parannusta ja synnistä luopumista, sitä tarkoittaa parannuksen soveliaat hedelmät joista Johannes (Kastaja) mainitsee Matt 3: "Tehkäät siis parannuksen soveliaita hedelmiä."
Tässä yhteydessä hylkäämme ne, jotka opettavat etteivät hurskaaksi tulleet voi koskaan enää langeta. Tuomitsemme myös novatialaiset (?) jotka eväsivät synninpäästön kasteen jälkeen langenneilta.
Hylkäämme myös heidät, jotka opettavat että synnit saadaan anteeksi omin teoin ja rakastamalla, eikä uskon kautta, ilman omia ansioita Kristuksen tähden.
Myös hylkäämme heidät jotka eivät irtisanoudu opetuksesta kanonisoitujen hyvitystekojen välttämättömyydestä, vapautumiseksi ikuisesta (helvetin) piinasta tai kiirastulesta.
------------------------------------
Kirkon käännös, latinasta:
XII Parannus
Parannuksesta seurakuntamme opettavat, että ne, jotka ovat kasteen jälkeen langenneet, voivat saada syntien anteeksiantamuksen milloin tahansa, kun he kääntyvät, ja että kirkon tulee antaa synninpäästö niille, jotka näin palaavat tehdäkseen parannuksen. Parannus näet sisältää varsinaisesti seuraavat kaksi asiaa. Toinen on katumus eli synnintunnosta johtuva pelästyminen, joka ahdistaa omaatuntoa. Toinen on usko, joka syntyy evankeliumista eli synninpäästöstä ja joka luottaa siihen, että synnit annetaan anteeksi Kristuksen tähden, ja antaa omalletunnolle lohdutuksen ja vapauttaa sen pelosta. Tämän jälkeen tulee seurata hyvien tekojen, jotka ovat parannuksen hedelmiä.
Ne tuomitsevat kasteenuusijat, jotka väittävät, että kerran vanhurskautetut eivät voi menettää Pyhää Henkeä, samaten ne, jotka väittävät, että jotkut tässä elämässä saavuttavat sellaisen täydellisyyden, etteivät voi tehdä syntiä.
Edelleen ne tuomitsevat novatianolaiset 12, jotka eivät tahtoneet antaa synninpäästöä kasteen jälkeen langenneille, kun nämä palasivat tehdäkseen parannuksen.
Myös ne hylätään, jotka eivät opeta, että syntien anteeksiantamus saadaan uskon kautta, vaan velvoittavat meidät ansaitsemaan armon omilla hyvitysteoillamme.
Oma (ehkä voi olla virheitä) käännös saksasta 1530:
https://babel.hathitrust.org/cgi/pt?id=chi.090324460;view=1up;seq=45
Parannus.
Parannuksesta opetetaan, että ne jotka ovat kasteen jälkeen tehneet syntiä jatkuvasti, kun he kääntymyksessään kaipaavat syntien anteeksi antamusta, kirkon ei pidä heiltä evätä synninpäästöä.
Todellinen, oikea parannus ei ole mitään muuta kuin katumusta, tuskaa ja kauhistumista synneistä, jonka rinnalla kuitenkin on uskominen evankeliumiin ja synninpäästöön, uskominen että synnit on anteeksi ja sovitettu Kristuksen armon kautta - tämä usko lohduttaa ja tuo jälleen rauhan sydämeen.
Tästä tulee seurata parannusta ja synnistä luopumista, sitä tarkoittaa parannuksen soveliaat hedelmät joista Johannes (Kastaja) mainitsee Matt 3: "Tehkäät siis parannuksen soveliaita hedelmiä."
Tässä yhteydessä hylkäämme ne, jotka opettavat etteivät hurskaaksi tulleet voi koskaan enää langeta. Tuomitsemme myös novatialaiset (?) jotka eväsivät synninpäästön kasteen jälkeen langenneilta.
Hylkäämme myös heidät, jotka opettavat että synnit saadaan anteeksi omin teoin ja rakastamalla, eikä uskon kautta, ilman omia ansioita Kristuksen tähden.
Myös hylkäämme heidät jotka eivät irtisanoudu opetuksesta kanonisoitujen hyvitystekojen välttämättömyydestä, vapautumiseksi ikuisesta (helvetin) piinasta tai kiirastulesta.
------------------------------------
Kirkon käännös, latinasta:
XII Parannus
Parannuksesta seurakuntamme opettavat, että ne, jotka ovat kasteen jälkeen langenneet, voivat saada syntien anteeksiantamuksen milloin tahansa, kun he kääntyvät, ja että kirkon tulee antaa synninpäästö niille, jotka näin palaavat tehdäkseen parannuksen. Parannus näet sisältää varsinaisesti seuraavat kaksi asiaa. Toinen on katumus eli synnintunnosta johtuva pelästyminen, joka ahdistaa omaatuntoa. Toinen on usko, joka syntyy evankeliumista eli synninpäästöstä ja joka luottaa siihen, että synnit annetaan anteeksi Kristuksen tähden, ja antaa omalletunnolle lohdutuksen ja vapauttaa sen pelosta. Tämän jälkeen tulee seurata hyvien tekojen, jotka ovat parannuksen hedelmiä.
Ne tuomitsevat kasteenuusijat, jotka väittävät, että kerran vanhurskautetut eivät voi menettää Pyhää Henkeä, samaten ne, jotka väittävät, että jotkut tässä elämässä saavuttavat sellaisen täydellisyyden, etteivät voi tehdä syntiä.
Edelleen ne tuomitsevat novatianolaiset 12, jotka eivät tahtoneet antaa synninpäästöä kasteen jälkeen langenneille, kun nämä palasivat tehdäkseen parannuksen.
Myös ne hylätään, jotka eivät opeta, että syntien anteeksiantamus saadaan uskon kautta, vaan velvoittavat meidät ansaitsemaan armon omilla hyvitysteoillamme.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kirkon tunnustuskirjassa on parannus kronologinen tapahtumaketju.
kaste - synninteot - pelko - evankeliumi - synninpäästö - usko - hyvät teot.
saksankielinen tunnustuskirja niputtaa kaiken samanaikaiseksi, syntiä tunteva voi uskoa ja saada evankeliumin ja synninpäästön josta seuraa lohtua ja rauhaa ja parannuksen soveliaita hedelmiä. Hyviä töitä ei edes mainita.
Olet "Augustana" tehnyt , erittäin hyvää työtä , vaikka en osaa vielä saksan-
kieltä juuri mitään , ymmärrän siitä jotkin. Mitä kirjoitit , ja linkkisi oli aarre.
.
Kuitenkin minä olen sen ,saksankielisen tunnustus kirjan, kannalla siksi, että
se ei pakota mihinkään tekoihin ,kuten LLL:n ja LV:t oppi hedelmistä. Niin
etä tekojen oppi olisi USKOA isompi . Tätä taas EH aina painotti ,eli USKO
sellaisena kuin olet, niin HERRA sinut hoitaa, Usko Jeesukseen Kristukseen
JA SINÄ PELASTUT: JOKA ON JUMALAN MIELEEN NYT ,JA AINA ,,.
.
SIELLÄ PUHUTTIIN : MDXXX: se oli 1530 vuonna. Ja vaikka se oli jotakin keski
aikaa se oli Uskonpuhdistuksen ALKU-AIKAA. Vaikka aikaisemmin oli jo ollut
useita esipuhdistajia, Occamilainen. >Fykliff. > HUSS. > kukin heistä joutui -
opiskelemaan jostakin saamaansa pumaskaa >ja uskomalla Jumalaan . Hän antoi
kummasti toiselta toiselle kirjoituksia ,. He saivat virikkeitä ,he olivat yleiseti
pappeja mutta joku oli lukenut heistäkin Professoriksi.
.
Heistä piti JUMALA huolen ,että asia meni eteenpäin Hänen painollaan. Kun
HERRA haluasi asian edetä ,se eteni. Kun se oli lähtenyt liikkeelle Kuin pieni
lumipallo se kohta vyöryi suurena ,ja murskasi allen paavin silloisen vallan. .
.
Sitä voisi myös nimittää erään laiseksi EFEKTIKSI. ?
.
Mutta 1992 jälkeen on tullut kovin suuri takaisku tarkemmat huomaa mitä
TARKOITAN , vaikka pahin oli 1996-1998. jolloin kaikki meni satoja vuosia
taakse päin. Eräiden miesten ansiosta , ja nyt he niittää sitä mitä HERRA.
HERRA ON haluamassa ..
.
en voi kirjoittaa nyt enempää. koska toiset on Äidin rinnoilta vieroitettu
eikä ole vielä saaneet vahvaa ruokaa ..RB.
Eikö noista sepustuksista jo järkevä ihminen näe kuinka pihalla nuo kirkkoisänne, joita te seuraatte, olleet ja ovat yhä enemmän!!??
Oikein sanot : kun vain pysyt kotona.
Kuuntele uudestaan Minden eilinen saarna. Siinä hän hiukan yllättäen arvostaa Tunnustuskirjat korkealle vastoin kuin muutamat suomalaiset separatistit