haluaisin toisten kokemuksia rapu ja kauris pareista... ite oon asunu koht 3kk kauris miehen kans ja tykkään olla sen lähel ihan sika paljon.. se vaan on välillä niin etäinen että meinaa hermot mennä, mut sit ku se sanoo pari kaunista sanaa tai ottaa mut kainaloon ni oon ihan sulaa vahaa... kertokaa kokemuksistanne jotta tietäisin edes vähän mitä tuleman pitää vaikka loppujen lopukshan siitä kuitenkii ollaan vastuussa minä ja kyseinen mies... silti vaan kiinnostaa tietää..
rapu ja kauris... niin kaunis vai niin kauhea pari??
love in kauris.... <3
172516
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Minun näkemykseni on ettei sovi yhteen. Rapu on tunneihminen, herkkä ja lämmin. Rapu kaipaa hellyyttä. Kauris taas on viileä, etäinen ja jäykkä. Kauris ajattelee järjellä, rapu sydämellä. En näkisi kovin pitää tulevaisuutta yhdessä, sillä rapu kaipaa lämmintä syliä ja kauniita sanoja. Kauriille riittää että rapu kokkaa hänelle ja pesee pyykit =)
mutku nii.... meillä se menee silleen että mie pesen pyykit ja mies kokkaa.. ja vaikka sillä onki sellasia helliä päiviä aika harvassa ni sillo ku sellane sattuu olemaan ni se kyllä korvaa täydellisesti ne päivät millon ei oo hellitelty.. onko se oikeest iha toivotonta..? ku minun mielest ei...
Jos se ei kerran mielestäsi ole toivotonta niin miksi kyselet ystävä hyvä =) Toivon teille kaikkea hyvää.
nii... ehkä kun en siltikään ole varma.. tai ku en oikee luota jätkään vaikkei se kyllä oo antanu aihetta olla luottamatta... en mie tiiä.. on nii vaikee olla rakastunu ku pelkää että sattuu.. kokoajan saa olla varuillaan... :(
Jos tuntuu ettet luota niin silloinhan suhde ei ole vakaalla pohjalla. Suhteen a ja o on luottamus, jos sitä ei ole niin ei ole mitään. Toivon teille silti kaikkea hyvää.
onhan se noin, mutta kun tekisi mieli luottaa ja hiljalleen alkaa tuntumaan että uskaltaiskii... mun luottamus kaikkiin ihmisiin on mennyt mutta tähän ihmiseen todella haluasisin luottaa koska välitän.. ja paljon.. ehkä jopa rakastan... ja liikaa... voi julmuus... ei sais olla näin vaikeeta...
Rakkaus voi pelottaa rapua ja ravun on vaikea luottaa sokeasti, etenkin jos joku on aikaisemmin satuttanut pahasti... Rakkaus satuttaa, rakkaus parantaa... Elämä menee eteenpäin. Mielestäni sydäntä voi kyllä suojella tuskalta, mutta se ei onnistu, ellei kiellä itseään rakastamasta ja onko se tosiaan sen arvoista? Täytyy uskaltaa rakastaa ja siinä voi joskus sydän särkyä, mutta elämää pitää jatkaa ja uskaltaa rakastua uudelleen. Luottamus tulee hiljalleen ja ravuille on aika tyypillistä mustasukkaisuus(olen huomannut omalta kohdaltani) mutta siitä pitää päästä. Mustasukkaisuus vain pilaa suhteet ja tuo kantajalleen tuskaa ja murhetta. Uskalla rakastaa ja luottaa! ja jos sattuu niin nouset uudelleen ylös! Sateenkin jälkeen tulee aina aurinko tiesitkö sen?
toi oli se vastaus mitä oon odottanu. kiitos paljon. :)
Sattuipas sopivasti olen itsekkin rapu ja olen seurustellut n.vuoden verran kaurismiehen kanssa!Taitaa olla ihan tyypillistä kauriille olla välillä omissa oloissa ja etäisiä...tuttu juttu!:/ Vaikka minua rapuna ärsyttääkin kovasti kun ei saa aina tarvittavaa läheisyyttä,olen silti tyytyväinen suhteeseemme:hyvät hetket voittavat!!!:)Muuten synkkaa täydellisesti jopa viiden vuoden ikäerosta huolimatta niin mikäs tässä oleskella:)
Ravut eivät ole pettävää tyyppiä. Kun olet päässyt Ravun elämään, siellä pysyt aina. Jollet itse tee jotain PAHASTi väärin.
väittää toista...itse pettäneenä! Enkä ole ainut...
Joo, hyvin varmaan menee Kauriilla, mutta kun hänellä pitää olla enemmän kuin yks, niin ei oikein sovi ravulle tai miten on? Itse olen koukussa naimisissa olevaan kauriiseen ja se on erittäin v..mäistä. Neuvokaa miten siitä pääsee irti?? Kauriita ylistetään kyllä näilläkin palstoilla,mutta miten muka ovat rapuja parempia?? Itsekkäämpiä ja laskemoivempia ovat kuin rapu. Haluan TODELLA päästä irti, mutta miten se voi olla näin vaikeaa!! Miten Kauris reagoi jos teen ns."katoamistempun"?
olen samassa tilanteessa joskus ollut. Kauris rakastaja on mitä ihanin ja vaikea eroon on päästä...mutta pääsee jos itse oikeasti haluaa!!!!
Olen rapu ja mieheni kauris, yhteiseloa yli 20vuotta. Mielestämme tasapainotamme toisiamme, minä toimin tunteella ja mieheni järjellä. Ikuista hellyydenkaipuuta kaurismieheni on pikkuhiljaa alkanut ymmärtää.
Välillä tuntuu että eduksi olisi ajatustenluku, sillä helposti ei kauris ajatuksiaan julki tuo, mutta kyllä sekin onnistuu kun vähän "potkii".
Mielestäni meidän liitto on vahvistunut vuosien myötä ja kestänyt pahemmatkin koettelemukset. Uskon, että yhdessä keinutaan kiikkustuolissa....
olen rapu, ja seurustelin taannoin kaurismiehen kanssa.. kaiki oli kuin seitsemännestä taivaasta niin kauan, kunnes jätkä rupes yhtäkkiä välttelemään minua. hänellä oli aina bänditreenit, tai oli muuten vaan kavereiden kanssa soittelemassa, tai oli koulutehtäviä ja milloin mitä.. ei nähty oikeestaan lainkaan moneen kuukauteen. jätkä ei vaan yksinkertaisesti uskaltanut sanoa minulle suoraan että ei halua enään olla minun kanssa.. riuduin monta kuukautta, ja ajattelin vain, kyllä tää tästä. eräänä iltana jätkä sit otti pilvee ja viinaa (oli tehnyt näin kuulemma joka viikonloppu,kuulin kaveriltani jälkeenpäin) ja jätti mut... kuukauden parin päästä tuli kännissä anelemaan minua takaisin, ja katui sitä että oli jättäny mut. mutta se oli jo myöhäistä.
kokemuksesta tiedän,että rapu ja kauris sopii yhteen,mutta epäkypsät kaurismiehet ovat mustasukkaisia,mutta kypsät ovat aitoja rakkaudessaan,osaavat helliä naistansa,ei puhu pahaa
seläntakana
Itse seurustelin Kauriin kanssa yli vuoden. Poikki meni kun tämä mies vaihtoi toiseen. Luottamus pulaa oli jonkin verran, enkä kestänyt sitä ja riidat oikeastaan siitä sitten aina syntyivät. Puoli vuotta asuttiin yhdessä ja asumisessa ei ollut ongelmia (minä rapuna kun olen huolehtija tyyppi-->hoidin melkein kaiken). Olin täysin murtunut, ja varsinkin siksi, että tiesin tämän uuden olevan täysi lutka (loppujen lopuksi ex-miehenikin sen tajusi kahden viikon jälkeen). Rakastin edelleen kaikesta huolimatta, ja neljän kk:den eron jälkeen palattiin yhteen.
Olihan siinä mielessä, että uskaltautuuko taas heittäytyä suhteeseen, kun ei luottamusta paljon löydy, mutta huomasin että mies oli henkisesti kasvanut sinä aikana ja halusin yrittää.
Rakastan häntä enemmän kuin mitään muuta, ja juuri tänään hän minulle sanoi, että nyt hän on sitoutunut minuun tosissaan (vaikka aiemmin oli jo sellainen olo, nyt se on paljon vahvempi) ja rakastaa minua hyvin paljon. Alan uskoa häntä.
Sitten tuohon kylmyys-asiaan : Kauriit ovat kyllä varautuneempia, mutta jos itse tekee esim. alotteen romanttiseen iltaan on kaurismies otettu. Tämä minun mieheni on ainakin sellainen, ettei osaa näyttää tunteitaan kovin hyvin ja ennen kuin häntä hyvin tunsin, luulin ettei hän välitä tarpeeksi, sitten kuitenkin aloin ymmärtää hänen tapojaan toimia ja millä tavoin hän tunteensa osoittaa ja se on yhtä ihanaa kuin mikä tahansa muu osoitus. Kun esim. suutun hänelle jostain (vaikka olisi aivan turha syy) hän tulee ruusun kanssa luokseni. Siinä ei sanoja tarvita ja tämä tyttö on täysin sulaa vahaa:)
Kaurismies (kun hänet oppii tuntemaan) on aivan ihana ja ymmärtäväinen kumppani!