Miksi ei Suomessa ole mahdollista käyttää kaasua polttoaineena? Kävin Puolassa ja ihmettelin suuresti että mitä niillä asemilla myydään kun 95 bensa oli hinnaltaan noin 0.95 euroa/litra ja sitten oli "Gaz" noin 0.45 euroa.
Sain sitten tietää että on oikeasti kaasua ja moneen autoon on tehty muutos jotta se toimisi kaasulla.
Kuulemma 33 "litralla" kaasua pääsee noin 400km.
Aloin ihmettelemään että miksi ei meillä ole sellaista? Paljon halvempaa ja paljon luontoystävällisempää kun se palaa kuin bensa.
Kertokaa joku?
Sain sitten tietää että on oikeasti kaasua ja moneen autoon on tehty muutos jotta se toimisi kaasulla.
Kuulemma 33 "litralla" kaasua pääsee noin 400km.
Aloin ihmettelemään että miksi ei meillä ole sellaista? Paljon halvempaa ja paljon luontoystävällisempää kun se palaa kuin bensa.
Kertokaa joku?
Vastaukset 10
Vanhimmat
ensinnäkin laske nyt kumpaa menee enemmän ja mikä on säästö.
päästä sin tankkiis 10 ltr kaasua
miten joku voi olla noin hmmmmm
Nesteenähän tuo lienee, nestekaasustahan on kyse? Tankataan muistaakseni kiloina eikä litroina.
Suomessa kaasuauton käyttöä ei suvaita, sillä valtio haluaa kerätä autoilijalta maksimaalisen määrän veroa. Ei täällä ympäristöystävällisyyttä haluta, muutenhan uusien autojen verot olisivat pienet ja vanhojen suuret.
tankata kovin hepposesti.
Lisäksi verotus todella syö täällä kaiken mielenkiinnon tälläiseen toimintaan.
kaasu pysyy nesteenä ainoastaan paineistetussa tilassa. joka tarkoittaa paineastiaa.
ajatus täysin tuhoon tuomittu nykyisillä asetuksilla.
valitan
Siksi kirjoitinkin "litra" enkä litra, koska halusin yksinkertaistaa niin että kaikki tajuavat mistä on kyse :) Eli bensan litraa vastaava määrä.
Täällä on hyvä infoa
http://www.lpga.co.uk/Switch To AutoGas magazine.pdf
Olisihan se pitänyt arvata että sen takia täällä ei ole koska valtio haluaa rahastaa bensalla
Aikoinaan ajelin pari vuotta kaasulla(butaani), oli täysin moitteeton toiminta kaikinpuolin, nykyisinhän on 20-kertainen "Diesselvero", itseasiassa tuli jo silloin(rapeat parivuosikymmentä sitten), mutta jo olevat sai jäädä ennalleen
11 kg pullolla ajoi 200km enimmillään, oli 2 pulloa takakontissa, ja tosiaan piti katsastaa, ja oli veroiltaan kuin Diesselauto
Mutta kaasuissa piilee vaara, koska ilmaa raskaampana, vuotaessaan menee alaspäin kellareihin, kuin pieniin lokeroihin jää, (vrt, bensahöyryihin tovi sitten kun paloi jakeluasemaa osittain, oli siellakin kaasu mennyt mittarin alalokeroihin, ja siellä syttynyt kipinästä palamaan)
Jos näillänäkymin olisi Suomessa yleistä, olisi näitä vaaroja, muistettava meidän kylmä aika, joka tiivisteet sun muut jähmettää, ja sekin aiheutaa sitten vuotoja, ja muistetaan koko talojenkin räjähdysmäisiä paloja, joissa kaasulaitteita
Eli, näillänäkymin ei kokonaisuutena hyvä, yksittäisinä käyttöinä menee moitteetta
http://www.mrsharkey.com/lpg.htm
Olen hakenut tietoa dieselin ja nestekaasun yhteiskäytöstä, esim hakusanoilla diesel lpg. Tässä linkissä kerrotaan, että lisäämällä 2-10% nestekaasua, saadaan alakierroksilla lisää tehoa ja alhaisempi kulutus.
Englannista löytyy pajoja, jotka valmistavat laitteistoja ko. viritykseen. Suomessa ei toistaiseksi ole, niinkuin todettu, ainoatakaan tankkauspistettä ja mitenkähän nestekaasu toimii kovimmilla pakkasilla.
Nyt lienee Butaanista kysymys, autossa täytyy olla höyrystin, laite joka lämmittää nesteen, vastahan sitten muuttu kaasuksi kun tulee ilman kanssa tekemisiin
Tämmöinen höyrystin löytyy, on vanhat kaasulaitteet hyllyllä
Butaani (trukkikaasu) on lähes joka huoltoasemalla, mutta jos kysynys maakaasusta, niitä ei ole Suomessa kuin jollain liikennöitsijöillä(muutama linja-auto liikkuu lähinnä kokeilumielessä)
Jos Butaanista kysymys, -15 pelaa moiteetta käynnistykseen(kylmänä), sitten on tämä lämmitin joka alkaa toimia koneen lämmettyä
Butaani=moottorikaasu, tulee pullosta nestemäisenä, vaatii lämmittämisen ennen käyttöä
Metaani=normaali mm., helloissa oleva, tohottomissa, lämmittimissä jne, tulee pullosta kaasuna
Maakaasu, sitten tarina erikseen kuin muutkin Biokaasut
Nestekaasu kaupassa on joko butaania taikka propaania.
Moottorikaasupulloissa on nousuputki jotta kaasu tulisi nesteytyneenä höyrystimeen, tästä syystä niitten käyttöasento on erittäin tärkeä.
"Tavalliset" pitää käyttää pystyasennossa jotta kaasu tulisi kaasuna pullosta, niissä ei ole nousuputkea.
Lehmän takapuolesta ja kaatopaikoilta saadaan metaania;-))))
Propaanin höyrystymislämpötila on –42 °C ja butaanin vastaavasti –2 °C. Polttoarvoltaan (energiatiheydeltään) jokseenkin samanveroisia. Kaupallisesti myytävä nestekaasu on edellisten sekoitusta tai propaania (butaani ei tulisi edes pikkupakkasilla kaasuna ulos pullosta).
Ajelin joskus reilut 30 vuotta sitten trukkeja Helsingin satamassa. Muuan 6 tonnin nestekaasukäyttöinen Hyster jämähti kerran (kesäaikana) jäähän Päävartion torin tienoilla palatessani sillä Sompasaaresta Pohjoisrantaa pitkin Katajanokalle. Häiriö höyrystimessä (jossa kiertää moottorin jäähdytysvesi). Kaasun lämpötila laskee sen vapautuessa paineenalaisesta pullosta ja moottorissa piti kuulemma olla tämän takia kaasuttimen tilalla höyrystin – mikä se sitten lieneekin ja miten toimineekin. Viisaammat selittäköön.
Pienempiä nestekaasutrukkeja käytettiin mm. laivojen ruumassa työskenneltäessä. Ei niiden pakokaasu sen terveellisempää hengitettävää ollut kuin dieseltrukkienkaan, mutta hajuhaitat olivat vähäisemmät. Bensiinimoottoriin verrattuna nestekaasulla käyvä polttomoottori kuitenkin tuottaa häviävän vähän hiilimonoksidia eli häkää, joka on merkittävin myrkky pakokaasuissa.
Suomessakin alkaa olla nyt mahdollista käyttää biokaasua auton polttoaineena. Rankaisuverot ovat lähteneet pois kaasuautoilta (mm. dieselvero). Ja kohta saa tuoda käytettyjäkin biokaasuautoja ulkomailta. Aikaisemmin ei pystynyt, koska täällä vaadittiin kaasuautoilta aina seuraava voimaantuleva euro päästönormi, jota ei muilta autoilta vaadittu. Eli sai tuoda vaikka millaisen nokivasaran mutta ei saasteetonta versiota.
Nyt kun vielä saataisiin rakennettua nopeasti biokaasun tankkausverkosto tänne. Puuhaavat tänne kotosuomeen maakaasun jakeluverkostoa, joka käy biokaasullekin. Tällä hetkellä biokaasua pystyy tankkaamaan vain meillä.
Biokaasu on halvempaa kuin bensa.
Esimerkiksi Ruotsissa mennään valovuoden päässä edellä kehityksessä. Siellä on mm. tuhansia kaasuautoja ja satoja biokaasun tankkauspisteitä, joista saa kaasua autoonsa luottokortilla.
Eräskin kaupunki Ruotsissa, joka on Jyväskylän kokoinen, pyrkii 0-päästöihin hiilidioksidin osalta. Siellä vain liikenne tuottaa hiilidioksidia enää, sinne onkin rakenteilla vauhdilla biokaasun tankkauspisteitä ja hinnat ovat alussa alhaiset, että kaupunkilaisten kannattaa siirtyä käyttämään biokaasua.
Tukholmassa on louhittu kallioon 40 kilometriä jätevesien ja yhdyskuntajätteen puhdistusaltaita. Siellä on myös biokaasureaktori, jonne altaista saatava eloperäinen aines menee. Ja saatavalla biokaasulla käy yötäpäivää neljä 1000kw agrigaattia, autot liikkuu ja (kerros)taloihin menee kaasulinjat, että voivat ruoan tehdä.
Ruotsin valtio suosii uusiutuvaa energiaa jo vuodesta 1980.
Kävipä jopa eräs VTT:n heppuli haukkumassa ruotsalaiset biokaasun käytöstä, sanoi että alkakaa käyttämään maakaasua biokaasun asemasta.
Vedystä vielä, että jos ajatellaan koko sen elinkaarta niin ellei sitä tehdä uusiutuvasta energiasta tuotetulla sähköllä. Niin se saastuttaa autossa käytettäessä enemmän kuin bensa.