On ilmeisen selvää, ettei kenelläkään ollut täyttä kuvaa tilanteesta Thaimaassa tapaninpäivän aikana. Tiedot oli ristiriitaisia. Jos olisi ollut olemassa sovittu kansainvälinen organisatio, joka antaisi uskottavan sekä pitävän selvityksen sekä pyytäisi apua, niin ehkä kaikkein vaikeimmiltä tilanteilta olisi säästytty. Se ei voi tarkoittaa sitä, että kuolemantapaukset tai vammautumiset olisi voitu estää. Näyttäisi myös siltä ettei nopeammin olisi paikalle saatu lääkintähenkilöstöä ja sekin arvio ettei lähetetty FRF-ryhmää saattoi olla oikea.
Huomioitava on kuitenkin se seikka, että sisäministeri Rajamies oli varsin varhaisessa vaiheessa esittänyt FRF-rymän hälyttämistä.
Ministeriöiden valmiuspäälliköt olivat olleet kuitenkin toista mieltä.
Miksi tapaninpäivän ja sen jälkeisen maanantain tapahtumat eivät kulkeneet siten kuin jälkeenpäin arvioiden olisi pitänyt.
Kiistatta lienee niin, että pääministeri Vanhanen sai tiedon Intian valtameren rantavaltioita kohdanneesta onnettomuudesta virallisia teitä myöten, mutta myös sen informaatiotulvan välityksellä, jonka kansalaiset yleensä. Ja on selvää, että valtiosihteeri Risto Volanen tiedotti asiasta hänelle tehtävänsäkin mukaisesti. Mikäli olen oikein ymmärtänyt valtiosihteeri Volanen vastaa myös kriisitilanteisiin liittyvistä toimistaa.
Iltasanomat kertoo sen mitä itse pidän omituisena. Pääministeri Vanhanen ei ottanut yhteyttä ainoaankaan ministeriin tapaninpäivänä ja ei kutsunut hallitusta hätäkokoukseen, vaikka tiedot olivat jo kammottavia. Koko hallituksen olisi pitänyt kokoontua keskustelemaan tilanteesta ja sen jatkotoimista. Kaikilla ministereillä olisi pitänyt olla oikeus merkityttää valtioneuvoston pöytäkirjoihin omat käsityksensä sekä kannanottonsa. Kaikki ministerit kuitenkin joutuvat jälkeenpäin kantamaan poliittisen vastuun.
Ehkä muutkin ministerit kuin Sinikka Mönkäre voivat kokea turhautumista.
Erkki Tuomiojaa on toistuvasti arvosteltu. Nyt näyttäisi ehkä paremminkin siltä, että hän teki kaiken mikä niissä olosuhteissa oli mahdollista, kun pääministeri valtiosihteerin kanssa vetäytyi.
Pääministeri tehtävänä on johtaa hallitusta ja se on luovuttamaton oikeus ja velvollisuus. Hänen tehtävänsä on valvoa ministeriönsä toimintaa ja erityisesti, kun on kyse kansallisen hätätilan luontoisesta tilanteesta.
Vastaa tähän viestiin
Kerro kaverille tästä viestistä Ilmoita asiattomasta viestistä
Keskustelun kulku:
PÄÄMINISTERI ROOLI / 2 Tapio.Talvi 15:34
Näytä aiheet
--------------------------------------------------------------------------------
Suomi24 on osa Eniroa Etusivu | Mainosta | Palaute | Opastus
Huomioitava on kuitenkin se seikka, että sisäministeri Rajamies oli varsin varhaisessa vaiheessa esittänyt FRF-rymän hälyttämistä.
Ministeriöiden valmiuspäälliköt olivat olleet kuitenkin toista mieltä.
Miksi tapaninpäivän ja sen jälkeisen maanantain tapahtumat eivät kulkeneet siten kuin jälkeenpäin arvioiden olisi pitänyt.
Kiistatta lienee niin, että pääministeri Vanhanen sai tiedon Intian valtameren rantavaltioita kohdanneesta onnettomuudesta virallisia teitä myöten, mutta myös sen informaatiotulvan välityksellä, jonka kansalaiset yleensä. Ja on selvää, että valtiosihteeri Risto Volanen tiedotti asiasta hänelle tehtävänsäkin mukaisesti. Mikäli olen oikein ymmärtänyt valtiosihteeri Volanen vastaa myös kriisitilanteisiin liittyvistä toimistaa.
Iltasanomat kertoo sen mitä itse pidän omituisena. Pääministeri Vanhanen ei ottanut yhteyttä ainoaankaan ministeriin tapaninpäivänä ja ei kutsunut hallitusta hätäkokoukseen, vaikka tiedot olivat jo kammottavia. Koko hallituksen olisi pitänyt kokoontua keskustelemaan tilanteesta ja sen jatkotoimista. Kaikilla ministereillä olisi pitänyt olla oikeus merkityttää valtioneuvoston pöytäkirjoihin omat käsityksensä sekä kannanottonsa. Kaikki ministerit kuitenkin joutuvat jälkeenpäin kantamaan poliittisen vastuun.
Ehkä muutkin ministerit kuin Sinikka Mönkäre voivat kokea turhautumista.
Erkki Tuomiojaa on toistuvasti arvosteltu. Nyt näyttäisi ehkä paremminkin siltä, että hän teki kaiken mikä niissä olosuhteissa oli mahdollista, kun pääministeri valtiosihteerin kanssa vetäytyi.
Pääministeri tehtävänä on johtaa hallitusta ja se on luovuttamaton oikeus ja velvollisuus. Hänen tehtävänsä on valvoa ministeriönsä toimintaa ja erityisesti, kun on kyse kansallisen hätätilan luontoisesta tilanteesta.
Vastaa tähän viestiin
Kerro kaverille tästä viestistä Ilmoita asiattomasta viestistä
Keskustelun kulku:
PÄÄMINISTERI ROOLI / 2 Tapio.Talvi 15:34
Näytä aiheet
--------------------------------------------------------------------------------
Suomi24 on osa Eniroa Etusivu | Mainosta | Palaute | Opastus
Vastaukset 19
Vanhimmat
Örkki munasi pelastustoimet täydellisesti, koneet lähtivät tyhjinä Thaimaaseen ja monta päivää myöhässä. Italiassa sentään otettiin turistikoneet käyttöön pakattiin täyteen pelastushenkilökuntaa ja tarvikkeita. Ensimmäiset 1100 italialaista olivat kotona jo maanantaina.
Kalliomäki täydentää tuhon ryöstämällä lesket ja orvot. Jos joku perheestä kuoli Thaimaassa, muut saivat "lottovoiton" josta Kalliomäen pitää päästä osille. Erityisen irvokasta on se, että kuolleeksijulistamista nopeutetaan että verottaja pääsee nopeammin vainajien omaisuuteen käsiksi.
Mönkäre ei ole yhtä paha kuin nuo edelliset, mutta voisihan joku sille vihjaista mikä on sopivaa käytöstä ministeriltä ja mikä ei.
Kuolleeksi julistamisella on toinenkin puoli: Perinnön jako viivästyy ja muutenkin "vainajan" omaisten asioiden hoito on vaikeampaa. Onhan se vähän liioteltua, että kaikkien perintövero on niin suuri, että omaisuus menee. Verohan on tietty prosentti perittävästä omaisuudesta. Pitää kuitenkin paikkansa, että helpommin selviää, jos perintö olisi palkää rahaa tilillä.
Muuten olen sitä mieltä, että ministerien syyttely ei johda mihinkään muuhun, kuin oman vatsahaavan ärsytykseen.
Useimpien Thaimaassa kuolleitten omaisuus on perheasunnossa, harvalla on isoja pankkitilejä.
Vainajan asioita ei siis erityisesti tarvitse hoitaa, riittää kun jatkaa asumista siinä perheasunnossa. Kuolleeksijulistaminen aiheuttaa ainoastaan sen, että perheasunto pitää laittaa myyntiin verojen maksamiseksi.
Omaisten kannattaisikin valehdella, että kyllä se vainaja yhä reissaa jossain kaukomailla ja on lähettänyt postikortteja. Eipä menisi perheasunto alta.
> Muuten olen sitä mieltä, että ministerien syyttely ei johda mihinkään muuhun, kuin oman vatsahaavan ärsytykseen.
Tässä olet oikeassa, ne ovat paksunahkaisia demareita ja niiden politiikka on sieltä minne Kalliomäen pitäisi tunkea seipäänsä.
välttämättä jakaa pesää. Jos on lapsia, puolet menee toiselta vanhemmalta, jos molemmat, lapset perivät kaiken. Mutta - siltikään ei tarvi pesää jakaa niin holjoojan halutessaan. Ja - eiköhän niillä sinne matkanneilla ollut rahaa riittävästi tileilläkin. Ja tottakai kunnon vakuutukset, eli ei ne nälkään jää ne orvotkaan, toista se on köyhän lapsella.
Verotuksella ei ole mitään tekemistä pesän jakamisen kanssa, se tehdään kuolinhetken mukaan. Jos ruumista ei löydetä, kuolleeksijulistamishetken mukaan.
Jos suku valehtelee vainajan matkailevan kaukomailla, kuolleeksijulistaminen voidaan tehdä silloin kun vainaja olisi ollut 90- tai satavuotias.
Jakamattomia kuolinpesiä voidaan perintöverottaa kuinka monta kertaa tahansa, kun osakkaat vaihtuvat.
Olet lukenut viimeisimmät tiedot ilmeisesti heikosti. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ei ottanut yhteyttä ulkoministeri Erkki Tuomiojaan vaikka kyse oli ilmeisesti kansalliseen hätätilaan verrattavasta tilanteesta. Pääministeri luotti ilmeisesti valtiosihteeri Risto Volasen käsitykseen. Valitetavan usein politiikassa käy näin. Asioita pyritään hoitamaan vain puolueen sisäisinä, vaikka kyse olisikin tärkeästä kaikkia kansalaisia koskettavasta asiasta.
Risto Volanen (kesk.) toimi kriisitoimien hoidosta vastaavan valmiuspäälliköiden johdossa.
Pääministeri Matti Vanhanen piti tarpeettoman kutsua valtioneuvostoa koolle hätäkokoukseen. Vanhasen käsitys näytti olleen se, että ministereiden mielipiteet olivat tarpeettomia ja heille riitti se informaatio, joka välittyi Volasen johtamalta valmiuspäälliköiden kokouksilta.
Kysymys oli kuitenkin kansallisesta hätätilasta ja kaikkilla ministereillä olisi pitänyt olla oikeus kuulla pääministerin selvitys sekä tehdä yhdessä päätöksiä ja edelleen merkityttää valtioneuvoston pöytäkirjaan mielipiteensä.
Tätä taustaa vasten on arvioitava myös se mahdollinen turhautuminen, joka näytti korostuneen ulkoministeri Erkki Tuomiojan kohdalla ja miksi ei myös Sinikka Mönkäreen kohdalla.
Oliko siis kyse puoluepoliittisesta lyhytnäköisyydesta vavassa tilanteessa?
- tiedonhankinta paikanpäältä
- oma tiedottaminen
- FRF:n lähettämispäätös (ainakin asiakirjatitojen perusteella vastuu ko. päätöksestä kuuluu UM:lle.)
- Estonia ja 9/11 tutkimusten suositusten käytäntöönpano omalta osaltaan
Tuomioja on vastuussa organisaationsa (UM) toimintakyvystä ja vastuullaan olevien resurssien käytöstä (ellei tätä päätöstä ohiteta ylempää), osa vastuusta voi olla myös VNK:lla (Volanen/Vanhanen). UM:n tiedottamisesta on vastuussa päävastuussa Länsipuro, osavastuussa Tuomioja (esim. jos Länsipuro on häntä konsultoinut ulosannettavasta tiedotteesta, vastuu viestin sisällöstä on Tuomiojan).
Surkuhupaisaa kun pääministeri anelee pankeilta ja vakuutusyhtiöiltä pitkämielisyyttä katastrofin uhreille, samaan aikaan Kalliomäki aiheuttaa samoille ihmisille no TOSI isot vaikeudet.
Perustan käsitykseni FRF:n lähettämiskysymyksessä tänään Iltasanomissa 11.1.2005 sivulla 16 olleeseen tietoon.
FRF on käsitykseni mukaan sisäasianministetiön alainen organisatio, pelastushenkilöistä muodostettu.
Ratkaisevaa on se, että Rajamäki kävi keskustelun pelastusylijohtaja Pentti Partasen kanssa ennen eri ministeriöiden valmiuspäälliköiden kokousta. Tämä kokous olisi voinut siis tehdä päätöksen FRF ryhmän lähettämisestä.
Valmiuspäälliköt eivät pitäneet tilannetta sen luontoisena, että ryhmä olisi tehokkaasti tarvittu. Tarvittiin lääkintähenkilöstöä.
Ministeriöiden valmiuspäällköiden kokousta ilmeisesti on kuitenkin johtanut suoraan pääministerin alaisuudessa oleva valtiosihteeri Risto Volanen. Käsitykseni on, että pääministeri olisi voinut muuttaa päätöksen toiseksi ja FRF olisi lähetetty. Ehkä niin, että olisi vaatinut asian uudelleen käsittelemista. Myönnän että voi olla väärässä.
Näyttäisi ulkopuoliselta siltä ettei ulkoministeriöllä tai -ministerillä tai muilla ministeriöillä tai -ministereillä olisi ollut oikeus muuttaa Risto Volasen johtaman valmiuspäälliköiden kokouksen päätöstä. Päätöksenteko on siis täytynyt olla alistettu kriisitilanteissa ministeriöiden valmiuspäälliköiden kokoukselle.
TV-uutisissa Rajamäki mainitsi, että myös muiden ministeriöiden valmiuspäälliköt puolsivat Partasen näkemystä. Eli FRF:ää käsiteltiin valmiuspäälliköiden kokouksessa. Siksi mainitsinkin, että tuskin kukaan sellaisen asiantuntemuksen määrää uskaltaa haastaa. Ehkä olisi pitänyt (tuollaisesta jossittelusta tai sen lopputulemasta ei ketään voi syyttää). Ko. kokouksessa suurin vastuu on VNK:lla (Volanen/Vanhanen), kuten mainitsin.
UM:n vastuut mainitsin jo aiemmmin, joten ei niistä sen enempää. SM:ssä on tietysti asiantuntemusta FRF:n resursseista, koska rahoitus on SM:n momentilla, vaikka operatiivinen vastuu onkin UM:ssa.
Kaikkein mielenkiintoisinta on minusta seuraavat seikat:
- FRF päätösprosessi
- Air Finland päätösprosessi
- Syyt UM:n tiedotusturauksiin
- Syyt SM:n tiedotusturauksiin
- Syyt valmiusryhmän tiedotusturauksiin
- Estonia-, Myyrmanni- ja 9/11-suositusten toimeenpano VNK:ssa, UM:ssa, SM:ssa ja valtiontason kriisinjohdossa
Jos yllämainittuja asioita ei käsitellä, on koko tutkimus täysin turha.
Joku puolusteli, joitain virkamiehiä siitä, että tiedotusmokat johtuivat puhumisesta parempaa tietoa vastaan. Voiko korkea valtion virkamies todellakin tehdä niin? Henkilökohtaisesti pidän koko hallituksen kriisiorganisaation pahimpana mokana sitä, että FRF:n lähettämättä jättämistä perusteltiin suomalaisuhrittomuudella. Millaisen kuvan valtion ylin johto haluaa Suomesta ulos antaa? Jos päätös ei ollut hyvö, niin siitä tiedottaminen oli täysi katastrofi.
Tuomioja muuten ylisti Suomen siviilikriisinhalinnan tasoa erittäin korkeatasoisena, mm. viitaten lyhyeen lähtövalmiuteen, eteenkin verrattuna muun EU:n valmiuksiin. Siinä sivussa hän ihan vahingossa kehui FRF:n käyttökelpoisuutta - se kun on ainoa siviilikriisinhallintaan erikoistunut joukko-osasto, jonka lähtövalmius ulkomaankomennukselle lasketaan Tuomiojan mainitsemissa tunneissa. Herääkö kellään muulla kysymyksiä?
En ole asiantuntija kertoakseni ehdottomana käsityksenäni sen, että tiedottamisvelvoite on aina sillä, jolla on vastuu myös toiminnasta. Tässä näyttää olleen toimintavastuu valmiuspäälliköillä. Organisatiossa on järjestelmä virhe, jollei tätä oltu huomioittu myös tiedottamisen osalta. Käytännössä on ilmeisesti niin, että ulkoministeriö joutuu antamaan ulos sillä tavoin tietoa ettei se vaaranna valmiuspäällöiden vastuulla olevaa toimintaa. Se johtaa ympäripyöreisiin lausuntoihin.
Tilanteesta ei kuitenkaan voi ketään syyttää. Se oli ennalta arvaamaton, mutta voidaan oppia. Sitä varten on nyt asiantuntijoista muodostettu lautakunta.
...oli myös se, että UM:n ja kriisiorganisaation tiedotus eivät olleet saman päätäntävallan aikana. Jos UM:n piti olla VNK:n/koko kriisiorganisaation alaisuudessa, voitanee puhua ylempien ohittamisesta. Joka tapauksessa tiedotusstrategiaa ei oltu mietitty, vaan sama organisaatio puhui useammmalla suulla. Paha virhe.
> "Tilanteesta ei kuitenkaan voi ketään syyttää. Se oli ennalta arvaamaton, mutta voidaan oppia."
Vastuulliseen asemaan puolestamme päätöksiä tekemään asetetuilta on voitava odottaa asianmukaista toimintaa kriisitilanteissa, ja heidän asennoitumisensa tehtävään tulee testauttua tositilanteissa. Joku saattaa panikoitua ja tulla kyvyttömäksi tekemään päätöksiä, toinen viittaa kintaalla, saattaapa vaikka töksäyttää, että "minä juon nyt kahvia" tms. Kummankaan tyypin varaan en haluaisi jättää kriisitilanteiden johtamista.
Jos ilmenee, että henkilö ei ollut "tehtävänsä tasolla", niin henkilö on vaihdettava välittömästi, sillä seuraava kriisitilanne saattaa tulla jo tänään. Vielä parempi olisi, että ao. henkilö osaisi vetää itse tarvittavat johtopäätökset, mutta nk. vastuunkanto ei ole tähänkään saakka kuulunut suomalaisten päättäjien hyveisiin.
Tuohon liittyen: Vanhanen lupasi eräässä tiedotustilaisuudessa, että hallitus antaa eduskunnalle selvityksen tapahtumien hoidosta. Jääkö se nyt odottamaan tutkintalautakunnan raporttia? Ja antaako hallitus selvityksen tiedonantona (=luottamusäänestys) vai selontekona (=ei luottamusäänestystä)?
On ilmiselvää, että ainakin sisäasianministeri Kari Rajamäki (sd) menetteli asemansa mukaisesti vakavassa tilanteessa. Pääministerinkanslialta jäi ehkä jotakin havaitsematta tai ainakin valtiosihteeri Risto Volaselta (kesk.). Valmiuspäälliköiden kolleegion päätöksen eräs osa oli se, että valmiuspäälliköt informoivat omia ministeriöitään.
Valtiosihteeri Risto Volanen on pääministeri Matti Vanhasen edustaja kolleegiossa. Miten tieto kulki pääministerille ja mitä se aiheutti.
Nyt näyttäisi siis siltä, että pääministerin olisi pitänyt kutsua valtioneuvosto koolle maanantaiaamuksi. Tilanteesta poliittisen vastuun joutuu kantamaan koko valtioneuvosto. Syyllisiä on etsitty väärältä taholta. Poliittinen tarkoituksenmukaisuus on edellyttänyt median sekä eräiden muiden taholta sitä, että leimataan sosialidemokraatit syyllisiksi.
Korostan kuitenkin edelleenkin sitä siekkaa, että kaikesta huolimatta toimittiin olosuhteisiin nähden kohtuullisesti niiden tietojen varassa joita saatiin eri tahoilta. Eikä siinä suhteessa ole aihetta etsiä syntipukkeja. Organisatiota ei oltu ajateltu toimintaan tällaisen katastrofin yhteydessä.
Esimerkiksi Italiassa toimittiin samaan aikaan kun Suomen hallitus selitteli ettei ole mitään hätää.
Dagens Nyheteristä:
"I Italien reagerade civilförsvarets chef Guido Bertolaso direkt. Han "beslagtog" de turistflighter som var på väg till Sydostasien och lastade dem fulla med medicinsk utrustning och personal i stället. Redan på söndagen var de första två planen på väg ner till katastrofområdet, och redan under måndagen hade drygt 1 100 italienska turister fraktats hem. "
Suomestahan kaiken lisäksi evakuointikoneet lensivät katastrofialueelle tyhjinä.
Kumma ettei Örkki tajua erota, varmasti on saanut palautetta eri suunnilta.
Olen yllättynytt, että JKa:n kanssa voin olla jostain asiasta yhtä mieltä, mutta nyt kyllä täytyy vielä enemmän hämmästellä logiikkaasi, jolla ministerit(sd.) tai heidän johdollaan olleet ministeriöt eivät ole olleet minkäänlaisessa vastuussa, vaan kaikki vastuu on pääministerin(kesk.) ja hänen ministeriönsä (VNK) harteilla. Kuka meistä ulkopuolisista voi sanoa, että juuri tuo tai tuo henkilö, tai edes tietty ministeriö, on syyllinen? Ei kukaan.
Se taas on päivänselvää, että pahoja virheitä on tehty. Syylliset etsittäkööt organisaatioiden sisältä. Kokonaisvastuu oman organisaation toimintakyvystä on kyseisen ministeriön minsterillä, mutta myös ylimmällä virkajohdolla. Jos ns. "kaikki meni täysin päin persettä", on syytä kysyä, mitä virkaa ko. ministeriön ylimmällä johtajalla, siis ministerillä on. Pienemmissä tapauksissa voi olla riittävä toimenpide, että toimenpiteet kohdistetaan vain virkamiesjohtoon (asteikolla nuhtelu - erottaminen). Pidän erittäin epätodennäköistä, että yhteenkään kriisivastuussa olleeseen organisaatioon ei tule henkilöstövaihdoksia. Mihin organisaatioon muutokset kohdistuvat tai missä muodossa, sitä en osaa sanoa.
"
Jos ilmenee, että henkilö ei ollut "tehtävänsä tasolla", niin henkilö on vaihdettava välittömästi, sillä seuraava kriisitilanne saattaa tulla jo tänään. Vielä parempi olisi, että ao. henkilö osaisi vetää itse tarvittavat johtopäätökset, mutta nk. vastuunkanto ei ole tähänkään saakka kuulunut suomalaisten päättäjien hyveisiin.
"
Kaikki oleellinen on tiivistetty tuohon kappaleeseen.
"
Poliittinen tarkoituksenmukaisuus on edellyttänyt median sekä eräiden muiden taholta sitä, että leimataan sosialidemokraatit syyllisiksi.
"
Median osalta en ole tuota havainnut, mitä nyt Tuomioja otettiin aluksi pilkkatauluksi. Ihan niin suoriksi ei kaikkia mutkia pidä vetää, mutta kyllä eteenkin UM:n toiminta pitää perusteellisesti tutkia. Lähtökohtaisesti suurimmat muutospaineet ovat juuri Ulkoministeriössä, mutta lopputuloksena ei _välttämättä_ ole suurimmat muutokset juuri sen sisällä.
Erikoista on se, että Tuomioja teettää sisäisen tutkimuksen ENNEN onnettomuustutkintalautakunnan jäsenten tutustumista asiaan. Kuulemma sisäinen tutkimusraportti annetaan sitten Ahtisaaren tutkintalautakunnan käyttöön. Toivon, että onnettomuustutkintalautakunta kaikesta huolimatta ristikuulustelee UM:n sisäisen tutkinnan kohteena olleet henkilöt, sillä sen toimenkuvaan se kuuluu ilman sitä UM:n sisäistä tutkimustakin.
Kenellä oli ja on vastuu sisältyy pääministeri Matti Vanhasen sanoihin, että hän valtuutti matalalla profiililla valmiuspäälliköidenkollegion vastuuseen. Sen johdossa on keskustalinen politiikko valtiosihteeri Risto Volanen.
Ei todellekaan mikään kansallinen hätätila!
eihä tällä kukaan uhannut.
Ei sinne taimaaseen ole ketään pakotettu matkustamaan, kyllä ne ovat siellä omien mieltymystensä perässä. kuka minkin.
Kansallinen hätätila luulisi olevan jotain täällä, minkä eteen on jotain tehtävissäkin.
Pääministerin roolista ihan ok. mutta toi media Show meni kyllä ihan yli! Suurelta osalta ihan julkisuus haikuisesti.
Esim. Se KRP:n kaveri, hi. onko siellä kaikki tollasia?
LOPETTAKAA jo lässyttäminen tästä ja jäädään kuuntelemaan Maraa!
Kyseessä oli Suomen rauhanajan suurimmasta onnettomuudesta. Lähes 3000 suomalaista oli tuhoalueella. Näistä lähes 200 jää ilmeisesti kadonneiksi. Useat sadat loukkaantuivat ja saivat pysyvän vamman. Hätätila edellytti kaikkien käytettävissä olevien voimavarojen suuntaamista suomalaisten kotiuttamiseen mahdollisimman pikaisesti erilaisten vaaratekijöiden vuoksi. Vammautuneita uhkaava kuoleman vaara ja
viimeisin tietysti kulkutaudit.
Kansallisella hätätilalla ei voi tarkoittaa vain sotilaallista uhkaa, vaan myös tämän suuruusluokan onnettomuutta.