Kun aihe näyttää aiheuttavan kovasti kritiikkiä, niin sanottakoon asioista muutama asia.
Nykyinen hallitus noudattaa samanlaista talouspolitiikkaa kuin mitä Aho I ja Lipponen I ja II tekivät. Ainoa ero on siinä, että leikkauksia ei enää ole suoritettu. Ehkä niidenkin aika vielä tulee. Talouspolitiikka on myös sellaista, jota Kokoomus vaalien alla vaati.
Haastankin saitin talousasiantuntijat sanomaan mikä talouspolitiikassa mättää ? Mitä hallitus tekee väärin ? Mitä sen pitäisi tehdä ?
Kun saatte listan aikaiseksi kertokaa mikä poliittinen taho näitä muutoksia vastustaa.
Nykyinen hallitus noudattaa samanlaista talouspolitiikkaa kuin mitä Aho I ja Lipponen I ja II tekivät. Ainoa ero on siinä, että leikkauksia ei enää ole suoritettu. Ehkä niidenkin aika vielä tulee. Talouspolitiikka on myös sellaista, jota Kokoomus vaalien alla vaati.
Haastankin saitin talousasiantuntijat sanomaan mikä talouspolitiikassa mättää ? Mitä hallitus tekee väärin ? Mitä sen pitäisi tehdä ?
Kun saatte listan aikaiseksi kertokaa mikä poliittinen taho näitä muutoksia vastustaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
VVM:ssä 1993 Ahon hallituksen aikana käynnistetty ERM-lähestymseen perustuva talouspolitiikka ei huomioinut täysipainoisesti sosiaalimenojen valtavaa kasvua ja niiden rahoitusta.
Kyseessä 1993 oli EMUun valmistuminen ja kuten ope oikein mainitsit, tuota linjaa ovat mainitsemasi hallitukset 1:1 noudattaneet. Lipposen I:lle se tarjottiin lautasella. Nykyisin tuon politiikan nimi on euron vakaussopimus.
-alhainen inflaatio
-alhainen korkotaso
-julkisen sektorin rahoitusvajeen kontrollointi
-4 prosentin keskimääräinen talouskasvu
(keskuspankki säätelee korkotasoa ja setelimäärää) jäsenvaltioiden hallitukset budjettikuria.
Nykyinen euromaiden talous perustuu säätelytalouden teoriaan eikä vapaaseen markkinatalouteen, kilpailuun ja hinnanmuodostukseen.
Eli vielä kerran vastaus - KOKO euroalueelle on tulossa sosiaalitsunami.
t:jarmo
Totta että hallitus tekee samankaltaista talouspolitiikkaa kuin Lipposen hallitukset.
Sen sijaan Ahon tyrimiseen nykyhallitusta ei voi verrata. Silloin vain leikattiin ja supistettiin, nyt elvytetään verokevennyksillä. Lopuksi Aho devalvoi kun ei saanut aikaan tarjottua yhteiskuntasopimusta. Pakkodevalvaatioksi sitä kutsutaan, ja sen pakon aiheutti Aho itse.
Kepu lupasi ennen vaaleja, ettei veroja alenneta.
Kepu lupasi ennen vaaleja että sosiaalietuja lisätään
Kepu lupasi ennen vaaleja että epäoikeudenmukainen verontasaussysteemi korjataan.
Ainakin Anneli J lupasi vaalitilaisuudessa Helsingissä jossa olin kuulolla. AJ:n puheet taisivat jo silloin olla niin totta kuin hän osasi.
Vanhasen hallituksen peruslinja on oikea. Ja se on melkeimpä täsmälleen Kokoomuksen ennen vaaleja ajama linja.
Ihmetyttääkin kuinka Kepu voi pettää äänestäjänsä näin.
Mikäs siinä Ahon linjassa oli vikana?
http://www.etla.fi/suhdanne/Png/y01a.png
Kahteen pakkodevalvaatioon ajauduttiin Holkerin-Liikasen rillumareihallituksen tuhopolitiikan seurauksena.
Markka olisi pitänyt päästää kellumaan jo 80-luvulla, eli samoihin aikoihin kun valuuttamarkkinatkin vapautettiin.
Käsittämätöntä, että tuollainen säännöstelytalouden aikainen kukkanen (= kiinteä valuuttakurssi) jätettiin tekemään vientikilpailukyvyllemme täystuho.
"Kepu lupasi ennen vaaleja, ettei veroja alenneta. "
Ei luvannut. Veronkevennysvaraksi Keskusta ilmoitti 600 - 800 milj.€. Demareilla se oli pienempi.
"Kepu lupasi ennen vaaleja että sosiaalietuja lisätään "
Niitä on lisätty
"Kepu lupasi ennen vaaleja että epäoikeudenmukainen verontasaussysteemi korjataan. "
Tätä ei ole korjattu. Kuntien valtionosuuksia on lisätty.
Kokoomus ei luvannut mitään. 3% vuosittainen talouskasvu koko vaalikauden ajan oli niiden ehtona.
Olen säästänyt sen "läyssäkkeen" joka oli Kepun virallinen vaaliohjelma.
Kaiva hyvä veli se esiin ja lue. Itse olen monet naurut siitä saanut näin jälkikäteen.
Sosiaalietuja luvattiin lisätä yli kahdella miljardilla eurolla.
Jäätteenmäki sanoi vaalikeskusteluissa, ettei Suomella ole varaa veronalennuksiin.
Kokoomus painotti kysynnän turvaamista veroalennuksilla joka oli hyväksi havaittu keino jo edellisessä hallituksessa.
Suomen Keskustan linjaus talouspolitiikan haasteista vaalikaudelle 2003-2007
10.2.2002
Palvelut turvataan paremmalla työllisyydellä
Keskustan tärkein tavoite näissä eduskuntavaaleissa on parantaa terveydenhoitoa, opetusta, vanhustenhuoltoa ja muita ihmisten peruspalveluja. Niiden rahoittaminen kestävästi edellyttää työttömyyden tuntuvaa alentumista. Se on mahdollista, kun veroratkaisutkin ohjataan tukemaan koko voimallaan työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Näin syntyy myös voimavaroja lapsiperheiden ja pienimpien eläkkeiden saajien aseman parantamiseen sekä aluekehityksen tasapainottamiseen.
Keskustan politiikka nojaa tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden arvoihin. Haluamme lievittää sosiaalista ja alueellista eriarvoisuutta. Esitämme uudistuksia, jotka vahvistavat hyvinvointiyhteiskuntaa.
Määrittelemme myös lähivuosien talouspolitiikan tavoitteet näiden arvojen pohjalta.
Alkavalla vaalikaudella Suomen taloutta varjostaa epävarmuus kansainvälisen talouden näkymistä. Kotimaisen talouspolitiikan merkitys korostuu tässä tilanteessa. Työllistävää kasvua on aktiivisesti vauhditettava omilla toimenpiteillä.
Merkittävä osa kasvun tuomasta liikkumavarasta tulee käyttää peruspalveluiden parantamiseen sekä lapsiperheiden ja pientä eläkettä saavien aseman kohentamiseen. Osin on kysymys Lipposen hallitusten virheiden korjaamisesta. Yhteiskunnan eheydestä huolehtiminen turvaa osaltaan myös talouskasvua tulevaisuudessa.
Keksusta on hyväksynyt oman vaaliohjelmansa Hämeenlinnan puoluekokouksessa kesäkuussa 2002. Tässä talous? ja työllisyyslinjauksessa esitämme oman arviomme siitä, missä järjestyksessä ja aikataulussa vaaliohjelmamme tavoitteita voidaan ryhtyä toteuttamaan.
Keskusta arvioi, että palveluihin, lapsiperheiden ja eläkeläisten hyvinvoinnin parantamiseen sekä työllistäviin veroratkaisuihin voidaan käyttää tulevan vaalikauden loppuun mennessä yhteensä 2,2 - 2,4 miljardia euroa vaarantamatta julkisen talouden riittävää ylijäämäisyyttä.
Menonlisäysten painopiste on peruspalveluiden turvaamisessa, lapsiperheiden ja eläkeläisten aseman parantamisessa sekä osaamisen ja alueellisen tasapainon vahvistamisessa.
Hyvinvointiyhteiskunta voidaan pelastaa vain sitä kautta, että työttömille saadaan työtä. Siitä syntyy verotuloja ja säästyy menoja. Vain näin voidaan kestävästi rahoittaa palvelut ja lievittää sosiaalista ja alueellista eriarvoisuutta. Työttömyyden yhden prosenttiyksikön lasku tuo yhteiskunnalle arviolta 700 miljoonaa euroa uutta jakovaraa.
Keskustan mielestä ensi vaalikauden talous- ja veropolitiikan päätavoitteena pitää olla työttömyyden alentaminen ja työllisyysasteen kohottaminen. Hallituksen on omilla toimillaan edistettävä työllistävää talouskasvua niin, että tämä tavoite voi toteutua viime vuosia hitaammankin kasvun oloissa. Yrittäjyyden vahvistaminen on työllistävän kasvun avain.
Työttömyyden alentamiseen tarvitaan monipuolista keinovalikoimaa. Työllistävää kasvua voidaan edistää painottamalla tuloverotuksen kevennykset pienituloisiin sekä käyttämällä merkittävä osa verotuksen liikkumavarasta pienipalkkaisen työn työnantajamaksujen alentamiseen ja yrittäjyyden vahvistamiseen. Sen ohella on muun muassa lisättävä oppisopimuskoulutusta ja parannettava työnantajayhteyksien hoitoa työvoimatoimistoissa sekä edistettävä erityistoimin nuorten ja vaikeimmin työllistettävien työnsaantia.
Kasvun edellytyksiä on vahvistettava myös panostamalla osaamiseen ja parantamalla alueellista tasapainoa. Tarvitsemme kaikkien suomalaisten työpanosta.
Siksi esitämme, että
peruspalveluiden parantamiseen käytetään 500 miljoonaa euroa. On turvattava kansallisen terveysprojektin rahoitus, vanhustenhuollon kehittäminen ja laadukas perusopetus. Samalla on huolehdittava vammaispalveluiden, omaishoidon tuen ja esiopetuksen kuljetusten uudistuksista sekä poliisin voimavaroista.
lapsiperheiden asemaa kohennetaan korottamalla kotihoidon tuki 330 euroon, nostamalla minimiäitiyspäiväraha työttömän perusturvan tasolle ja parantamalla lapsilisiä. Pienintä kansaneläkettä saavien eläkkeisiin ehdotamme tasokorotusta. Näihin tulonsiirtoihin käytämme 200 miljoonaa euroa.
osaamisen vahvistamiseen ja alueellisen tasapainon edistämiseen suunnattaan 200 miljoonaa euroa. Summalla on taattava julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen lisäys ja huolehdittava tarvittavista liikenneinvestoinneista sekä maatalouden kansallisesta rahoituksesta.
vaikeasti työllistettävien erityistoimiin käytetään 100 miljoonaa euroa. Summalla lisätään aikuis? ja oppisopimuskoulutusta, kehitetään työnantajayhteyksiä työvoimatoimistoissa ja uudistetaan sosiaaliturvaa omatoimisuutta rohkaisevaksi.
Osana kasvua ja työllisyyttä vauhdittavaa talouslinjausta esitämme työllisyysveropakettia, jossa
alennetaan pienipalkkaisen työn työnantajamaksuja (500 milj. euroa)
painotetaan tuloveronkevennykset pienituloisiin (500-700 milj. euroa)
vahvistetaan yrittäjyyttä (150-200 milj. euroa) muun muassa täsmähuojentamalla arvonlisäverotusta ja sukupolvenvaihdosten verokohtelua. Pk- ja perheyrittäjien verotusta ei pidä kiristää mahdollisissa verojärjestelmän muutoksissa.
Näillä panostuksilla ei saavuteta kaikkea sitä, mitä Keskusta pitää tärkeänä. Mutta niillä voidaan muuttaa politiikan suuntaa ratkaisevasti kohti parempaa työllisyyttä, parempia palveluita ja eri väestöryhmien ja alueiden oikeudenmukaisempaa kohtelua.
Kokoomuksen ja SDP:n painostuksesta tehty tarkennettu ja konkreettinen versio, jolla Keskusta meni vaaleihin.