Poikien ahdistelu

epätoivonen kirjoitti:

Mä en tosiaan tiedä miks mä tänne aattelin tulla kirjottamaan. Tää jatkuva ahdistava olo on vaa jatkunu niin pitkään enkä läheisillekkään uskalla puhua. Aloin siis tässä paripäivää sitten tosissaan miettimään miks mulla on kokoajan jatkuva ahdistava ja epämukava olo. Joka vaan pahenee kokoajan. Oon siis nyt 16v tyttö jolla on aina ollut melkopaljon poikapuolisia kavereita ja jostainsuunnalta jollakin yleensä ollut muhun kiinnostusta. Olin ehkä 14 kun eri poikien ns "ahdistelu" alkoi. Kaveripojat hinkuttavat käsiään mun reisiin, painaa seinäänvasten väkisin, lähettää avoimia seksipyyntöjä, puristelee perseestä heittää likaista läppää ja kourii. Näitä en edes 14v pikkutyttönä osannut ees kunnolla ahdisteluna ajatella. Nehän oli vain kavereita jotka harmittovasti pelleilee. Välillä kyllä silloinkin iski päälle yhtäkkinen ahdistus tietämättä itse edes syytä. Nämä kuitenkin meni aina ajanmukaan ohi. Siinä sitten sama meno jatkui. Yhtälailla nautin poikien huomiosta vaikka tietenkin vähän aina ärähdin luvattomista kosketuksista ja pyysin lopettamaan. Ikinä en kuitenkaan ole kunnolla kyennyt sanomaan selvästi ei. Vanhentuessani ei tilanne milläänlailla lähtenyt parantumaan. Pojatkin alkoivat haluamaan enemmän. Väkinnäistä suutelua ja nuolemista vaikka en halunnut, joskus jopa koitettu työntää mun kättä jonkun housuihin .raiskattu mua ei kyllä ole ikinä yritetty. Vanhat selvästi täysiikäiset miehet seuraavat ja vaativat mukaan juhlimaan sekä vaatii numeroa melkein pakolla vaikka en sitä haluakkaan antaa. Tässä välissä aloin sitten pyöriä vähän paremmissa porukoissa, joissa valtaosa oli tyttöjä ja pojat olivat puhtaalla kaveruuspohjalla. Siinä sitten alkoi kehittymään yhden normaalin elämäänsäpanostavan pojankanssa kaveruuspohjalta terve "säätö" suhde. Poika ei painostanut mua mihinkään, ja ymmärsi mua sekä arvosti suuresti tyttöjä. Poika aidosti piti musta, ei ulkokuoresta vaan musta. Oon tosi syvällinen ja ns kunnollinen tyttö vaikka multa löytyy villimpikin puoli. Tän pojan kanssa pystyin puhumaan tulevaisuudestakin ja tunsin ensimmäistä kertaa olevani ns turvassa kun tiesin ettei tämä poika tekisi minulle mitään haluamattani. No, tääkin suhde loppui siihen et poika luuli mun pettävän häntä kun yksi kaveripojistani suuteli mua yhtäkkiä kun makoilimme sängyllä viattomasti juttelemassa. Kaikki taas romahti, aloin pyörimään parivuotta vanhempien poikien kanssa ja känniporukoissa vaikka en itse ikinä juonut. Pojat koskettelee jatkuvasti, suutelee kaulalle kun halaan normaalisti,nostaa yhtäkkiä syliin (että jalat ns heidän ympärillä) eikä yksinkertaisesti päästä alas ennenkuin suostun pussaamaan suulle. Tutustun aina mieluusti uusiin poikiin ja saatan hieman kiinnostuakkin, mutta heti kuin pojat alkavat käymään yhtään päälle lopahtaa kiinnostukseni ja mua alkaa melkein oksettaan. Pelkään etten tuu ikinä löytään ketään. Joku pistää mussa nykyään aina heti stoppivaihteen päälle kun pojat alkavat yhtään menemään kaveruussuhteen yli. Entiiä mikä tähän auttais, mulla on kokoajan paska ja ns onneton olo. Nykyään kaikki pojat ns ahdistaa ja suuresti sanottuna pelottaa mua. En oo mikään kurvikas 20v näyttävä seksikisu. Ihan viehättävä kai, hoikka ja ulkonäöstään välittävä. Oonko pojille jotenkin helppo nakki vai mikä mussa on? Oon oikeesti aika epätoivonen, tää ahistava fiilis vaa nii väsyttää mut... Onko kellään samanlaisia kokemuksia? Mikä tähän auttaaa en kuitenkaan haluu heittää mun nuoruutta hukkaan

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä