Olen suhun niin rakastunut että sydämestä ottaa, ja haluan kestää tätä vaiheiluasi. Jospa sun tunteet lämpenisivätkin ajan myötä? Selvästi pidät minusta paljon.
En vaan kestä tätä panetusta enää pitkään. En halua olla sun suuntaan liian päällekäyvä, enkä tule kestämään sitäkään jos me pannaan etkä sitten haluakaan mua. Haluan odottaa niin kauan että olet varma, suuntaan tai toiseen.
Meni pitkään niin, että en voinut kuvitella haluavani ketään muuta, mutta nyt ehkä voisin yhden kanssa kokeilla. Häneen ei varmasti syttyisi mitään tunteita vaan se olisi pelkkää seksiä molemmille.
Miten ihmeessä saan tietää, mitä ajattelisit tästä? Kysyä en voi, koska silloin luulet että painostan sua suhteeseen. Mitään paineita en sulle halua. Enkä halua tehdä tätä jos olisi niin, että se pilaisi meiltä mahdollisuuden.
En vaan kestä tätä panetusta enää pitkään. En halua olla sun suuntaan liian päällekäyvä, enkä tule kestämään sitäkään jos me pannaan etkä sitten haluakaan mua. Haluan odottaa niin kauan että olet varma, suuntaan tai toiseen.
Meni pitkään niin, että en voinut kuvitella haluavani ketään muuta, mutta nyt ehkä voisin yhden kanssa kokeilla. Häneen ei varmasti syttyisi mitään tunteita vaan se olisi pelkkää seksiä molemmille.
Miten ihmeessä saan tietää, mitä ajattelisit tästä? Kysyä en voi, koska silloin luulet että painostan sua suhteeseen. Mitään paineita en sulle halua. Enkä halua tehdä tätä jos olisi niin, että se pilaisi meiltä mahdollisuuden.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Anna palaa! Ei haittaa yhtään, en ole mustis, mut sit se jää tähän.
Ymmärrät ehkä, että on rankkaa odottaa epätietoisena kuukausia. Nyt jo yli puoli vuotta. Haluan sua ja olisin vain sun, jos lopettaisit tuon välttelyn. Jaksaisin varmasti paremmin taas toiset puoli vuotta epämääräisyyttä, jos välillä purkaisin paineita jonkun kanssa.
Oikeasti rakastunut ei edes harkitsisi menemistä toisen kanssa sänkyyn.
Ymmärsinkö oikein että Haaveilija täällä julkisella palstalla anoo lupaa sydämensä valitulta astua samanaikaisesti useampaa?!
Miten olis oma apu paras apu?
Onko tää provo? Pakko olla...
Tämä olisi enemmänkin tietylle henkilölle kohdistettu provo! Joten nyt lopetat sen vieraisii pöytii huutelemisen!!!!
Kukin tekee niin kuin tahtoo. Minua ei sänkyjutut kiinnosta!
Samaa mieltä edellisen kanssa. Jos todella on rakastunut, ei ajattele ketään toista. Entä sitten jos/kun rakastettusi saa tietää. Haluaisiko hän vielä sinut?
En ajattelekaan ketään toista, paitsi sitten kun pakotan itseni siihen päästäkseni etäämmälle tästä ihastuksesta. En voi ajatella edes töitäkään kun ihastus on mielessä koko ajan.
Haaveet ja todellisuus vain ovat kovin kaukana toisistaan. Tapaamme hänen aloitteestaan välillä, mutta tapaamiset ovat lyhyitä ja hän lähtee yöksi kotiin. Mietin, tuhoanko vain sydämeni tässä. Yritän keksiä miten saisin otettua etäisyyttä niin, että tapailua voisi jatkaa rennosti. Tällä hetkellä kun ajatukseni täyttää vain hän, en saa niitä millään tavalla kuriin ja hän näyttää silmissäni jonkinlaiselta jumalolennolta suorastaan.
Minä sanoisin tuohon että aloittaja ei taida tietää oikeasta rakkaudesta yhtään mitään, sen verran epäkypsiä ajatuksia heittelee.
Mitä jos robocop tulee niin mitä sitten?
Ilman muuta saat luvan, haluan että olet hetken onnellinen.
Tuskin oli minulle, mutta enpä tietäisi nytkään jos makaisit muiden kanssa. Emme seurustele tai ole edes suoraan puhuneet asioista joten minulla ei olisi edes oikeutta kieltää sitä häneltä. Ei se tietenkään hyvältä tuntuisi jos asiasta saisi tietää. Monesti olen miettinyt viikonloppusin että mitäköhän mies parhaillaan tekee ja onko hänellä nyt joku toinen nainen seuranaan. Nyt kylläkin vain toivon että mies olisi onnellinen, sillä kovasti näyttää että "meitä" tule.
Oletko ap jutellut tämän henkilön kanssa teistä? Se olisi varmaan ratkaisu asiaan niin ei tarvitsisi epätietoisuudessa velloa.
Jos pitäisin, ottaisin yhteyttä. Oot ok, mutta ei muuta.
Olen siis nainen, joka on ihastunut mieheen, joka puolestaan ei ole ihastunut, vaikka kuitenkin kovasti tykkää. Jollain muulla tavalla siis tykkää. On kehottanut tapailemaan muita miehiä. En ole pystynyt sitä tekemään, vaikka puoli vuotta mennyt jo. Kun näen ja tunnen että hän kuitenkin pitää minusta paljon.
Miten sen osaisi päättää, milloin on syytä lähteä eteenpäin elämässä? En halua kysyä mieheltä uudestaan, onko mitään mahdollisuutta edelleenkään että meistä tulisi jotain, koska hän on herkkä sellaisille asioille ja kokee helposti painostuksena. En tahdo painostaa yhtään. Mutta haluttaa niin älyttömästi, että tunnen olevani tulossa hulluksi, ja sehän se helpoiten johtaa siihenkin, että alan tahtomattanikin tuota miestä painostaa. En silti tiedä pystyisinkö oikeasti toisen miehen kanssa panemaan, vaikka se olisikin pelkkää seksiä ilman tunteita. Oma apu riittää tiettyyn pisteeseen asti ja se on kyllä jo ohitettu. Kärsin tilanteesta ja olen neuvoton.
Nyt kyllä voi todeta, että aivojen paikalla on joku muu elin. Teistä ei todellakaan tule paria, sen tajuaa lapsikin. Älä häntä odottele, äläkä missään tapauksessa ota enää häneen mitään yhteyttä, käännä uusi sivu äläkä roiku.