En tiedä minne tämä kuuluu... naisen logikaa, ihastumista vaui mitä.
Olen tuntenut erään ikäiseni naisen jo liki 20v. Hän on entinen työkaveri tai paremmin esimiesasemassa minuun ollut.
Kun tutustuimme kaikki tietenkin oli työpiirissä olevaa... Hän oli silloin seurustelusuhteessa ja itsellä ei ollut mitää ajatuksia ko. ihmiseen... tietnkin kun ekan kerran hänet näin, niin mittailin häntä myös sillee... mut se siitä sitten.
Kun duunit loppui, niin hänellä ei vielä ollut edes kännykkää... sitten joitenkin aikojen päästä sain tekstarin ja hän vaan laittoi kännykkänumeron ja pyysi pitämään yhteyksiä. No aina joskus kirjoiteltiin tekstareita ja se siinä... Sitten kaikki loppui, hän oli löytänyt miehen ja sitä rataa.... Kaikki aikansa.
Sitten myöhemmin tuli FB, en lisännyt tai etsinyt häntä, mutta samassa piirissä olevien kavereitten vuoksi hän tuli kaveriehdotukseksi ja myöhemmin hän itse lisäsi minut kaverikseen... oltiin ihan kavereita.... mutta hän sitten kuitenkin kirjoitti joskus suoraa viestejä, että pitää minua rakkaana... Rakkaana vaikka ei meillä mitää yhteistä ollutkaan... joskus aiemmin hän pahoitteli ett oli unohtanut kertoa että oli joskus miettinyt myös asioita joita olisi pitänyt tehdä...ne asiat ei onnituisi enää koska hän on vaki suhteessa. Hänen avioliittonsa päättyi jne,
No joo... ei olla oltu FB:ssä mitenkää viestinlähettäjiä.... Kun kirjoittaa jotain omalle seinälle hän kyllä suunilleen tykkää kaikesta... Hän varmaa on kiva ja ei mikää huonon näköinenkään... aika timmi... jne.. Joskus kun hän on julkaissut kuvia, nii niitä olen ottanut parempaankin tarkasteluun... ja tuhonut sitten... lähinnä vaan tiettyjä yksityiskohtia on ollut pakko katsella.... Itse en kaikesta huolimatta saa hänestä sellaista voimaa omaan ajatteluun... Tutun kanssa on aina niin vaikea jutella asioista niiden omilla nimillä.... Nyt viime keväänä juteltiin pieni tovi myös ihmissuhteista ja tunnustin hänelle erään salaisuuden johon hän ei liity mitenkään... melkeen samaan hän kuitenkin sanoi ettei tarvitse nyt suhdetta....
No, sitten tapashtui jotain tämän asian ulkopuolista ja hän antoi numeronsa.. Kutsui luokseen kylään ryyppää,ään ja yöksi.... se sama mikä oli jo silloin vuonna fiskarsSakset ja Partekin kiilouhos ja uPM paperi.
Vaihdettiin pari tekstaria ja se oli siinä... Sitä vaan mietin, että hän ei ole mitenkää aloitteellinen antautumaan keskusteluun... ja itse en viitsi tunkea....
Oikee tiedä mitä ajatella. Vai puhuuko naiset vaan lämpimikseen, kannattaisko housuihin kustessa mielummin vaihtaa vaatteet?
Tykkää painikkeet on aika tekopyhiä....
Olen tuntenut erään ikäiseni naisen jo liki 20v. Hän on entinen työkaveri tai paremmin esimiesasemassa minuun ollut.
Kun tutustuimme kaikki tietenkin oli työpiirissä olevaa... Hän oli silloin seurustelusuhteessa ja itsellä ei ollut mitää ajatuksia ko. ihmiseen... tietnkin kun ekan kerran hänet näin, niin mittailin häntä myös sillee... mut se siitä sitten.
Kun duunit loppui, niin hänellä ei vielä ollut edes kännykkää... sitten joitenkin aikojen päästä sain tekstarin ja hän vaan laittoi kännykkänumeron ja pyysi pitämään yhteyksiä. No aina joskus kirjoiteltiin tekstareita ja se siinä... Sitten kaikki loppui, hän oli löytänyt miehen ja sitä rataa.... Kaikki aikansa.
Sitten myöhemmin tuli FB, en lisännyt tai etsinyt häntä, mutta samassa piirissä olevien kavereitten vuoksi hän tuli kaveriehdotukseksi ja myöhemmin hän itse lisäsi minut kaverikseen... oltiin ihan kavereita.... mutta hän sitten kuitenkin kirjoitti joskus suoraa viestejä, että pitää minua rakkaana... Rakkaana vaikka ei meillä mitää yhteistä ollutkaan... joskus aiemmin hän pahoitteli ett oli unohtanut kertoa että oli joskus miettinyt myös asioita joita olisi pitänyt tehdä...ne asiat ei onnituisi enää koska hän on vaki suhteessa. Hänen avioliittonsa päättyi jne,
No joo... ei olla oltu FB:ssä mitenkää viestinlähettäjiä.... Kun kirjoittaa jotain omalle seinälle hän kyllä suunilleen tykkää kaikesta... Hän varmaa on kiva ja ei mikää huonon näköinenkään... aika timmi... jne.. Joskus kun hän on julkaissut kuvia, nii niitä olen ottanut parempaankin tarkasteluun... ja tuhonut sitten... lähinnä vaan tiettyjä yksityiskohtia on ollut pakko katsella.... Itse en kaikesta huolimatta saa hänestä sellaista voimaa omaan ajatteluun... Tutun kanssa on aina niin vaikea jutella asioista niiden omilla nimillä.... Nyt viime keväänä juteltiin pieni tovi myös ihmissuhteista ja tunnustin hänelle erään salaisuuden johon hän ei liity mitenkään... melkeen samaan hän kuitenkin sanoi ettei tarvitse nyt suhdetta....
No, sitten tapashtui jotain tämän asian ulkopuolista ja hän antoi numeronsa.. Kutsui luokseen kylään ryyppää,ään ja yöksi.... se sama mikä oli jo silloin vuonna fiskarsSakset ja Partekin kiilouhos ja uPM paperi.
Vaihdettiin pari tekstaria ja se oli siinä... Sitä vaan mietin, että hän ei ole mitenkää aloitteellinen antautumaan keskusteluun... ja itse en viitsi tunkea....
Oikee tiedä mitä ajatella. Vai puhuuko naiset vaan lämpimikseen, kannattaisko housuihin kustessa mielummin vaihtaa vaatteet?
Tykkää painikkeet on aika tekopyhiä....
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.