Kannattavin yritystoiminta on kaikkialla mailmassa keskittynyt suurin asutuskeskuksiin. Ne tarjoavat yrityksille parhaat toimintaedellytykset. Tuotannontekijät ovat asutuskeskuksissa kaikkein optimaalisimmin tarjolla.
Tämä tosiasia, joka pitäisi ymmärtää. Tällaista toimintaympäristöä voisi kuvata sanalla verkosto. Yritykset voivat verkostoitua kaikkeen sellaiseen, joka edesauttaa niiden toimintaa. Haja-asutusalueilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia tällaiseen verkostoitumiseen. Jo yksin ulkomaankaupan käyminen on ollut haja-asutusalueiden yrityksille työlästä, kun ei ole valmiiksi opeteltuja kommunikointikanavia. Kaupunkiyrityksillä on sen sijaan rekrytoitu väkeä yliopistoista ja korkeakouluista, joissa kansainvälistymisvalmiuksia on jo harjoiteltu.
Haja-asutusalueiden yritteliäisyys on enemmän nyrkkipajaluontoista ja sisäänpäin lämpiävää kuin kaupunkiyrittäjyys. Toki poikkeuksiakin on, mutta keskimäärin tämä väitteeni tuskin poikkeaa totuudesta. Kaupunkien paljoudessa voi joustavasti muuntaa toimintakulttuuria, kun on kilpailevia yrityksiä ja alihankintayrityksia jne.
Yksinkertaisesti ilmaistuna yrittäminen kaupungeissa tai niiden välittömässä läheisyydessä on keskimäärin kannattavampaa kuin haja-asutusalueilla. Tästä kannattavuuden näkökulmasta on aivan älytöntä soutaa vastavirtaan ja suosia kannattamatonta taloutta. Jos kannattamatonta taloudellista toimintaa halutaan välttämättä suosia, pitää kertoa ne perusteet, jotka tällaista tukevat. Siihen ei pidä silloin sotkea taloudellisia seikkoja, vaan on rehdisti tunnustettava, että toimitaan muiden kuin taloudellisten etujen vuoksi.
Kaksinaamainen peli olisi syytä lopettaa. Tällaista kaksinaamaisuutta meillä harrastaa nimenomaan Keskusta puolue. Sen tulisi avoimemmin kertoa kansalaisille, että maata halutaan rakentaa muiden kuin taloudellisten perusteiden mukaan. Siis että harrastetaan suunnitelmataloutta markkinatalouden sijaan. Tämän tunnustaminen näyttää olevan todella vaikeaa Keskustalle.
Tämä tosiasia, joka pitäisi ymmärtää. Tällaista toimintaympäristöä voisi kuvata sanalla verkosto. Yritykset voivat verkostoitua kaikkeen sellaiseen, joka edesauttaa niiden toimintaa. Haja-asutusalueilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia tällaiseen verkostoitumiseen. Jo yksin ulkomaankaupan käyminen on ollut haja-asutusalueiden yrityksille työlästä, kun ei ole valmiiksi opeteltuja kommunikointikanavia. Kaupunkiyrityksillä on sen sijaan rekrytoitu väkeä yliopistoista ja korkeakouluista, joissa kansainvälistymisvalmiuksia on jo harjoiteltu.
Haja-asutusalueiden yritteliäisyys on enemmän nyrkkipajaluontoista ja sisäänpäin lämpiävää kuin kaupunkiyrittäjyys. Toki poikkeuksiakin on, mutta keskimäärin tämä väitteeni tuskin poikkeaa totuudesta. Kaupunkien paljoudessa voi joustavasti muuntaa toimintakulttuuria, kun on kilpailevia yrityksiä ja alihankintayrityksia jne.
Yksinkertaisesti ilmaistuna yrittäminen kaupungeissa tai niiden välittömässä läheisyydessä on keskimäärin kannattavampaa kuin haja-asutusalueilla. Tästä kannattavuuden näkökulmasta on aivan älytöntä soutaa vastavirtaan ja suosia kannattamatonta taloutta. Jos kannattamatonta taloudellista toimintaa halutaan välttämättä suosia, pitää kertoa ne perusteet, jotka tällaista tukevat. Siihen ei pidä silloin sotkea taloudellisia seikkoja, vaan on rehdisti tunnustettava, että toimitaan muiden kuin taloudellisten etujen vuoksi.
Kaksinaamainen peli olisi syytä lopettaa. Tällaista kaksinaamaisuutta meillä harrastaa nimenomaan Keskusta puolue. Sen tulisi avoimemmin kertoa kansalaisille, että maata halutaan rakentaa muiden kuin taloudellisten perusteiden mukaan. Siis että harrastetaan suunnitelmataloutta markkinatalouden sijaan. Tämän tunnustaminen näyttää olevan todella vaikeaa Keskustalle.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Eikös kaikkea taloudellista toimintaa harrasteta jonkin muun kuin taloudellisen toiminnan itsensä vuoksi? Pitäisikö taloutta harjoittaa jotenkin talouden itsensä vuoksi? Eikös sulla ole päämäärät ja keinot vähän jäsentämättä?
Siinä sulle tosiasia joka tulisi ymmärtää.
Kommentti saattaa olla turhanaikainen, mutta koska ilmeisesti kirjoitit omasi ihan tosimielellä, nin vastaan.
Ei minulla tässä mikään ole mennyt sekaisin. Taloutta ei tietenkään harjoiteta talouden itsensä vuoksi. Talouden avulla tavoitellaan hyvinvointia ja elintason kasvua. Näiden tavoitteiden saavuttaminen ei onnistu ilman kasvua, kannattavuutta ja jatkuvuutta. Kun tämä pidetään mielessä, taloutta tietyssä mielessä silloin harjoitetaan talouden itsensäkin vuoksi. Siis yksinkertiasesti sanottuna niin, että yritystoimintaa ei harjoiteta vuoden kahden sihdillä, vaan jatkuvasti, lopettamatta. Kannattamattomat yritykset kuolevat siinä menossa luonnollisia kuolemia.
>> Talouden avulla tavoitellaan hyvinvointia ja elintason kasvua.
Valitettavasti rahaohjasteinen markkinatalous ei enää tuota hyvinvointia, vaan pelkästään kiristyvää kilpailua, yhä tuhoisimmiksi käyviä ja yhä varhaisemmin alkavia stressioireita sekä yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Voit toki itse kuvitella talouden tavoitteeksi mitä tahansa, reaalimaailmassa toteutuu vahvimmin mitä synkin kehitys.
>> Näiden tavoitteiden saavuttaminen ei onnistu ilman kasvua, kannattavuutta ja jatkuvuutta.
Rahaohjasteinen talous keskittää rahavirrat ja kasvun sinne mihin raha on kasaantuakseen - ja se kasaantuu yhä voimakkaammin kuten koko ajan kasvavat tuloerot ja pääomavaltaisuus kertovat. Kasvu ja kannattavuus ovat tyypillisesti taloudellisia mittareita, jotka sisältävät vain taloudellisen toimijan näkökulman. Niihin uskominen on taloususkonnon tunnustamista, ja sitähän koko propagandasi pohjimmiltaan on.
Yhteiskunnan sosiaalisesta eheydestä et välitä paskaakaan ja vielä vähimmän köyhimpien elämästä. Kunhan mesoat ihanteellisen markkinaideologian termistöllä ja suljet silmäsi siltä mitä todellisuudessa tapahtuu.
Sinulla ei ole seuraavissa vaaleissa puoluetta jota äänestäisit. Nimittäin maatalouden alas ajo ei kuulu minkään puolueen ohjelmaan.
Maataloutta sinä kuitenkin tarkoitit?
En tarkoittanut maataloutta. Tarkoitus oli vertailla yleisemmin taloudellisin toiminnan edellytyksiä ihmistiheyden mukaan. Maatalous on ihan lukunsa ja siinä panen kokonaan toivoni siihen, että EU:ssa järki otetaan pakon sanelemana jossain vaiheessa käteen. Tai sitten annetaan Euroopan kansainvälisessä kilpailussa taantua ja jäädä jälkeen USAn ja Kaakkois-Aasian maiden mahtiakselista.
että näillä alueilla maataloustuesta luovuttaisi lähiaikoina?
Sinulla ei ole seuraavissa vaaleissa puoluetta jota äänestäisit. Nimittäin maatalouden alas ajo ei kuulu minkään puolueen ohjelmaan.
Maataloutta sinä kuitenkin tarkoitit?
Sinulla ei ole seuraavissa vaaleissa puoluetta jota äänestäisit. Nimittäin maatalouden alas ajo ei kuulu minkään puolueen ohjelmaan.
Maataloutta sinä kuitenkin tarkoitit?
Kaima taas heittäytyi vitsikkääksi
"Kannattavin yritystoiminta on kaikkialla mailmassa keskittynyt suurin asutuskeskuksiin. Ne tarjoavat yrityksille parhaat toimintaedellytykset."
Itseasiassa se on kyllä niin, että asutuskeskukset ovat keskittyneet kannattavimman yritystoiminnan ympärille. Ilman pioneerihenkeä ja uusien näköalojen avaamista ei tuota olisi koskaan tapahtunut. Kehityksen liikkeelle lähdettyä keskittymisestä on kieltämättä hyötyä mainitsemasi verkostoitumisen avulla.
Historiallisesti katsoen kaupungit ovat paikkoja johon on keräännytti myymään ympäröivän maaseudun tuotteita. Noin niinkuin taloudellisessa mielessä siis. Jos kaupungit ovat jotain muutakin, se ei ole taloudellista vaan kulttuurista. Mutta sillähän ei pitänyt perustella kun se on kaksinaamaista.
Taloudellisesti kaupunki, joka katkaisee yhteytensä maaseutuun ja alkutuotantoon, on kuin puu joka nykäisee itsensä juuriltaan. Voi olla vähän aikaa taloudellisesti vapaa olo kun ei ole juuria rasitteina.
Suosittelen että temppu tehdään vasta siinä vaiheessa kun ihminen on oppinut syömään ja saamaan ravintoa jostain muusta kuin eloperäisistä elintarvikkeista. Muuten käy kuin mustalaisen hevoselle. Ei opi elämään syömättä.
-------
Historiallisesti katsoen olet varmaan ihan oikeassa. Sen jälkeen kaupungit kuitenkin teollistumisen myötä erityivät omiksi taloudellisiksi toimijoiksi ja napanuora maaseutuun löystyi. Globaali markkinatalous mahdollisti sitten sen, että se katkesi melkein kokonaan. Lopulta kävi niin, että kaupungit alkoivat elättämään maaseutuakin. Fyysunen kohtalonyhteys katkesi viimeistään silloin, kun rahalla ja muilla maksuvälineillä saattoi ostaa mitä tahansa mistä tahansa. Näin siis historiallisesti.
Suomi sietää kyllä kannattavuusmielessä useita keskittymiä ja niitä voi olla eri puolilla Suomea. Se mitä Suomi ei kannattavuusmielessä siedä on ylenmääräinen hajanaisuus (haulikkokuvio). Se tulee kaikille liian kalliiksi. Miksemme siis olisi luontoystävällisiä ja antaisi karhujen ja susien käyttöön sitä mikä niille parhaiten kuuluu.
ja työttömien armeijaa Helsinkiin! Eikö Kapi-ukolla ole nykyään tarpeeksi NÖYRYYTETTÄVIÄ lähiympäristössään?! :)
--On sinulla hulluja ajatuksia. Eihän noita allekirjoita pahin työväeliikkeen petturikaan!
>> Globaali markkinatalous mahdollisti sitten sen, että se katkesi melkein kokonaan.
Valitettavasti globaalilla markkinataloudella ei ole sitä ominaisuutta että se mahdollistaisi mitään. Taloudella ylipäänsä ei ole sitä ominaisuutta että se muodostaisi jonkin elämänjärjestyksen. Talous on hajautetun tiedon ja hajautetun järjen systeemi, kuten mm. nobelisti Hayek sanoo. Sinun käsityksesi siitä että talouden merkeissä tapahtuisi jokin kokonaiskehitys on täyttä propagandistista paskaa.
Rahalla ja muilla maksuvälineillä ei saata ostaa mitä tahansa mistä tahansa. Niillä ei esim. voi ostaa yhteiskunnallista eheyttä eikä tervettä työelämää. Rahalla voi "ostaa" vain kiristyvää ihmisten välistä kilpailua ja kasvavia tuloeroja. Ja kun rahan varaan lasketaan yhteiskunnallinenkin päätöksenteko, tarvitaan juuri tuollaista täysin narrimaista ja älyllisesti epärehellistä prpagandaa jota sinäkin harrastat jottei totuus paljastuisi.
"Historiallisesti katsoen kaupungit ovat paikkoja johon on keräännytty myymään ympäröivän maaseudun tuotteita."
Aivan - kaupunki on rakentunut kannattavan yritystoiminnan ympärille. Jos yritystoiminta menettää kannattavuutensa, niin kaupunki kuolee. Pelkällä kulttuurilla ei elä.
"Taloudellisesti kaupunki, joka katkaisee yhteytensä maaseutuun ja alkutuotantoon, on kuin puu joka nykäisee itsensä juuriltaan."
Tätähän yksikään kaupunki ei voi tehdä, vaan kyse on siitä, mihin maaseutuun ja alkutuotantoon kaupunki juurensa kasvattaa. Maaseutua on muuallakin kuin kaupungin vieressä ja nykyinen tuotantohyödykkeiden vaihdantamenetelmä mahdollistaa globaalin maaseudun hyödyntämisen.
"Lopulta kävi niin, että kaupungit alkoivat elättää maaseutuakin."
Tämä voi olla vain hetkellinen lokaali tila, sillä jonkun se ruoka on kaikesta huolimatta tuotettava. Onko se naapurin isäntä vai Australian aboriginaali, riippuu hyödykkeen laadusta ja hinnasta.
Kirjoitat asiaa, ei siinä mitään, mutta täydennän tekstiäsi rinnakkaisesta näkökulmasta.
Yritystoiminnan sijoittumiselle on yleensä olennaista jokin tuotannontekijä ja sen saatavuus, ja tietenkin asiakkat. Näin ollen yritykset sijoittuvat yleensä sinne, misä on raaka-ainetta, työntekijöitä, energiaa, asiakkaita ja sinun avauksesi mukan verkostoon sopivia yhteistyökumppaneita, esim. alihankkijoita tms. yrityksiä, joilta voidaan ostaa palveluja ja joille voidaan ulkoistaa niitä toimintoja, joita yritys ei syistä tai toisista itse ajattele hoitaa omin voimin.
Haja-asutusalueilla voi olla edellytyksiä yritystoiminnalle, jos jokin edellä luetelluista asioista toteutuu. Raaka-aineen saatavuus lienee keskeisin edellytys. Energiaakin on aika lailla hyvin saatavissa joka osassa Suomea. Työvoiman kannalta tilanne on jo hankalampi, sillä ihmisten mukavuudenhalu ei välttämättä vedä työnteikjöitä sinne, missä ei ole yhtään mitään muuta kuin työpaikka ja koti.
Alihankintaa ja yritysten tarvitsemia asiantuntijapalveluja on nykyisin aika helppo saada melkein kaikkiin osiin maata, varsinkin nyt kun käytössä on internetin tarjoamat mahdollisuudet. Mitään selkeää tarvetta yritysten kesittymiselle kaupunkeihin ei siis minun mielestäni välttämättä ole olemassa.
Jokin osa kehitystrendeistä voisi jopa kehittyä ihan päinvastaiseen suuntaan. Sikäli kun yritystoiminta ei ole kuluttajien palvelua tms. muuta toimintaa, joka edellyttää fyysistä vuorovaikutusta, niin internetin mahdollistaman verkottumisen kautta hyvin moni voisi tehdä oman työpanoksensa ihan mistä tahansa, josta vain saa yhteyden nettiin.
Verkosto, verkostoituminen ja verkottuminen ovat erinomaisia asioita työllisyyden parantamiseksi. Pidetään tässä suhteessa kaikki mahdollisuudet avoimina.
Nimittäin sitä minkä kuvittelette täältä lähtevän "mukavuuksien" perään pääkaupunkiin. Työvoimaa.
Se että haja-asutusalueilla on korkea työttömyys kumoaa sinun väitteesi siitä että työvoima ei halua asua "mukavuuksien" ulkopuolella. On olemassa ihmisiä jotka ei tarvitse ravintola- ja ryyppyläpalveluja joka päivä. Sellainen työvoima on kaikenlisäksi tervettä ja terveet elämäntavat omaksuneita. Yritystoiminan esteitä on paljon vähemmän kuin siellä ruuhkasuomessa.
Kokemuksesta tiedän että voi hyvinkin tehdä kansainvälistä elinkeinotoimintaa myös maaseudulla. Tietotaito on saatavissa ihan yhtä helposti kuin "yliopistojen" läheisyydessä. Bulkkituotanto ei tietenkään ole niin helppoa kuin päkaupungissa, mutta se onkin niin huonotuottoista puuhaa että siihen nyt ei Suomessa kovin paljon kannata panostaakaan.
Siloin kun Tampella on perustettu ei Tamperetta ole vielä ollut. Tampere on suntynyt Tampellan ansiosta. Tammerkoski on olut sijoituksen kannalta tärkeä. Eli saatavissa oleva yrittämisen resurssi.
Niin se vain on että taajama syntyy yrityksen ympärille, eikä päinvastoin.
Yritysten tarvitsemat liikenneyhteydet tehdään yleensä yhteiskunnan tuella. Paljonkohan Suomessa on sijoitettu liikenneyhteyksiin kaupunkien ulkopuolelle? Joo onhan sitä muutama moottoritie halkomassa maisemaa......
"Niin se vain on että taajama syntyy yrityksen ympärille, eikä päinvastoin."
Hölöhölö... Maalaisliitto/Kepu on kylvänyt satoja miljardeja vuosikymmenten saatossa "taajamiin" että pankolla makoilijat voisivat katsella työntekoa... ja kunnat saada verotuloja.
Roskajoukkio koko Kepu.
Mitenkä sieltä pankolta sitten näkee sitä työtekoa? Meillä muuten rengit oli aikoinaan niitä jotka makaili pankoilla.
Tampellasta viis, sillä Mäntän perusti saksalainen Serlachius ja Kotkassa oli kova sana Gutzeit niminen "maahanmuuttaja" -perhe.
Noista ensimmäinen katsoi energiaa, eli koskivoimaa, ja toinen vientiyhteyksiä, eli satamaa.
Tietotaito muuten on todella saatavissa ihan mihinkä tahansa. Siitä emme ole eri mieltä
Kirjoitat myös asiaa ja kuten tavallisesti asiallisesti. Rinnakkainen näkökulmasi ei ole ehkä niin rinnakkainen, koska itse yritin kyllä tarkoittaa kaikkia yritysten toimintaedellytyksiä kokonaisuutena, mutta ilmaisin varmaan asian huonosti.
Markkinatalouden näkökulmasta kehitys voi kulkea ihan mihin suuntaan tahansa, jos se kulloisenakin aikana on kannattavaa. Siitä näkökulmasta ei pidä suosia keskittämistä minään ideologisena kysymyksenä, koska sehän on vastoin markkinoiden halua, jos ne haluavat hajaantua. Asiaa pitää tarkastella optimaalisen kannattavuuden näkökulmasta, olivatpa kulloisetkin vaatimukset ja suuntaukset mitkä tahansa.
Toinen asia on sitten kokonaan se, kuinka pitkälle asioita pitää katsoa markkinatalouden näkökulmasta. Juuri tässä kysymyksessä näen epärehellisyyttä ja kaksinaamaisuutta, josta paras esimerkki on Keskustan harjoittama muka porvarillinen politiikka. Tosiasiassa se on hyvin suunnitelmataloudellista politiikkaa, mitä ei tahdota myöntää.
Vielä tästäkin on erillään oma näkemykseni markkinatalouden auvoisuudesta. Itse suhtaudun markkinatalouteen kriittisesti, mutta olen toistaiseksi välttänyt tuomasta esiin mitään eityistä kritiikkiä, koska se ei oikeastaan ole tämän palstan keskeinen asia. Mutta ehkä jonain päivänä voin palata tähänkin aiheeseen.
Markkinataloudessa on paljonkin kritisoitavaa, vaikka useimmat kritiikin aiheet eivät olekaan markkinatalouden itsensä aiheuttamia,vaan seurauksia ihan muusta ahneudesta ja voitontavoittelusta, jota ihmisissä esiintyy talousjärjestelmästä riippumatta.
Itse kannatan sellaista markkinataloutta, joka on tehokkaalla kilpailulainsäädännöllä valvottua. Markkinatalous toteutuu ihmiselle hyödyllisenä ainoastaan silloin, kun kilpailun vapauden toteutumisesta pidetään huoli myös käytännön tasolla.
Esim. isojen yritysten harvainvalta ei ole markkinataloutta, vaan tilanne joka on syntynyt siitä syystä, ettei markkinoiden vapaudesta ole pidetty riittävästi huolta.
Ja silloin, kun markkinoilla on harvainvalta - oligopoli - kuluttaja maksaa aina liikaa, koska aito hintakilpailu puuttuu.
Kaupunkisuunnittelun strategisena lähtökohtana on oltava vahvojen työpaikkakeskusten tietoinen luominen. Korkea tuottavuus edellyttää toimintojen vahvaa keskittymistä. Se edellyttää kaupunkikeskustalta korkeaa rakentamistehokkuutta. Vain sen avulla on mahdollista saada korkea työpaikkatiheys.
Muualla kaupungit ovat kasvaneet väestömäärän lisääntyessä tasaisesti ydinkeskustasta ulospäin. Rakentamistehokkuus on varmistettu tiukalla kaavoituspolitiikalla. Helsingistä päätettiin tehdä suurkaupunki 60-luvulla. Suunnitelman toteutus tapahtui täysin päinvastoin muualla tiedostettua lainalaisuutta. Melkein kaikki uusi rakennuskanta sijoittui mahdollisimman epätaloudellisesti laajalle alueelle, jopa kymmeniä kilometrejä Helsingin ydinkeskustasta. Syntyi kaksi uutta epämääräistä kaupunkia Espoo ja Vantaa. Nämä kaupungit koostuvat kuin haulikolla pitkin metsiä ammutuista betonilähiöistä. Ne ovat jopa niin hajanaisia, että niiden keskustoja on vaikea mieltää.
Jos kehitys olisi tapahtunut kuten muualla länsi-Euroopassa, Helsingin ydinkeskusta olisi väestön lisääntymisen myötä tiivistynyt ja tämä tiiviin rakennuskannan täyttämä alue olisi monin verroin laajempi kuin nyt. Nykyisen Vantaan ja Espoon alueet olisi varattu omakotirakentamista varten. Siellä olisi vieläkin yllin kyllin tonttimaata omakotiasumista arvostaville. Muualla maailmassa varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolella, esikaupungeissa, rakennuksien kerrosmäärä on rajoitettu kahteen. Se on viisas rajaus joka edistää kaupungin keskustan tiivistä rakentamista.
Näin ollen, Helsingissä ei voida asutuksen keskittymistä ei voida hyödyntää tuottavuudeksi yhtä hyvin kuin esimerkiksi Tukholmassa. Edullisemman kaupunkirakenteensa vuoksi Tukholma pystyy käyttämään keskustaansa hyväkseen aivan eri tavalla kuin Helsinki. Tukholman keskusta-alueella onkin 140 000 työpaikkaa 5 neliökilometrillä kun vastaavalla alalla Helsingissä on 65 000 työpaikkaa. Helsingin keskustan työpaikkatehokkuus on siis vajaa puolet Tukholman vastaavasta! Suhdeluku on muihin metropoleihin (esim. Lontoo, Pariisi jne.) verrattuna vielä negatiivisempi.
60-luvulla alkanut ihmisten sijoittelu asumaan metsiin rakennettuihin lähiöihin, on siis estänyt Helsingin kehityksen työpaikkatehokkaaksi metropoliksi, jollaisia kilpailijamaiden pääkaupungit poikkeuksetta ovat. Asukkaat maksavat kaupunkinsa epätaloudellisesta rakenteesta ylimääräisten eurojen lisäksi monin muin tavoin.
Mitkä tahot ovat siis vastuussa Helsingin kaupunkirakenteen ikuisesta (näin yhden ihmiselämän perspektiivistä katsoen) pilaamisesta?
Vastaus löytyy tutkimalla mitkä puolueet ovat olleet vallassa Helsingissä viime vuosikymmenten ajan. Ne ovat tietenkin Kokoomus ja SDP. Viime vuosina ne ovat saaneet tehokkaaksi "avukseen" CITY-Vihreät, jotka ovat tehokkaasti jarruttaneet kaupunkirakenteen uudistamista.
Lipposten hallitusten aikana yritettiin saada aikaan muuttoaalto pääkaupunkiseudulle muun Suomen elinolosuhteita kaventamalla. Vanhasen keskustajohtoisen hallituksen myötä on palattu terveelle pohjalle. Helsinki saa kasvaa jos siitä on siihen. Kasvu tulee kuitenkin hoitaa tekemällä Helsingistä niin hyvä kaupunki elää, että ihmiset muuttavat sinne vapaaehtoisesti eikä pakon edessä. Myös ulkomaalaisia Helsingissä asuu huomattavasti vähemmän kuin muiden Euroopan maiden pääkaupungeissa. Miksi on näin?
Kukaan ei ole viemässä haja-asutusalueille muuta yritystoiminta kuin sellaista mikä sinne sopii tai palvelee alueen omia tarpeita. Esimerkiksi siinä kylässä, missä minulla on kesäpaikka, on paljon yritystoiminta, jota usenmiten maanviljelijät tekevät sivutoimintana:
Lähin naapuri on kuorma-autoyrittäjä, pari isoa rekkaa, joilla ajaa valtakunnallisen kuljetusliikkeen laskuun. Seuraava viljelee maata, mutta hän pakkaa omia ja muidenkin tuotteita ja harjoittaa torikauppa ympäristön kaupungeissa. Yhdellä maanviljelijällä on myös soranjalostustoimintaa, toimittaa omilla autoillaan tuotteita ympäröiviin kyliin ja kaupunkeihin. Yhdellä on viljelyn ohella maasrakennukoneyritys. Yksi viljelijä tuottaa hunajaa, jalostaa ja pakka sitä ja myy kauppaketjuille. Eräällä viljelijällä on suuri vuohitarha, josta saadusta maidosta hän valmistaa ja pakkaa juustoa. Eräs on kyläkauppias. Muuan tarjoaa maatilamatkailua.
Lipposen hallituksilla oli unelma, tehdä pääkaupunkiseudusta suuri eurooppalainen metropoli. Niinpä ruvettiin suurella valtion panostuksella toteuttamaan sitä ja keskittämään kaikki toiminta sinne. Se johti maakuntien jo olevien teollista ja korkeaa koulutuksellista pohjaa omaavien keskustenkin surkastumiseen.
Enin yritystoiminta toimii parhaiten keskuksissa, mutta niitä on valmiina tässä maassa pari kymmentä, eikä yksin Helsingin ja Oulun seudut. Maakuntien keskusten yritystoimintaa pitää elvyttää. Ne eivät ole haja-asutusseutuja. Haja-asutusseutua on maaseutu, jossa olevaa yrityspotentiaalia pitää myös rohkaista. Tästä kerroin esimerkin ylempänä.
Enpä ole pitkään aikaan lukenut noin uskomatonta paskaa;-)))
t:jarmo
Ai Sinäkin luit Oiva Härkösen tekstin.
aikoihin selaillut vanhoja tekstejäsi?
Kun yrittää sanoa jotain, mihin ei pysty, jää sekin sanomatta, mihin pystyisi.