Nyt tuli muistutus halpuuttamisen todellisesta maksajasta - "Samalla kun kauppa on laskenut kuluttajahintoja näyttävästi..."
Talouselämä 28.6. 21:35
Talouselämä
Jaa artikkeli
AddThis Sharing Buttons
Share to FacebookShare to TwitterShare to LinkedInShare to Google Share to Email
Mistä kauppa repii katteensa ruoan halventamiseen? Tilastokeskuksen Tieto & Trendit -lehti pureutuu kysymykseen tiistaina julkistamassaan artikkelissa.
Kokonaiskuva ei ole maatalouden kannalta hyvä. Maatalouden tuotantokustannukset ovat kallistuneet EU-jäsenyyden aikana miltei 60 prosenttia, kun vastaavasti tuottajahinnat ovat nousseet vain viidenneksen, artikkeli muistuttaa.
Ruoan kuluttajahinta on kääntynyt laskuun. Samaan aikaan myös maanviljelijän tuotto on laskenut.
Suomalaiset maksavat nyt elintarvikkeista kolmisen prosenttia vähemmän kuin kaksi vuotta sitten.
"Samalla kun kauppa on laskenut kuluttajahintoja näyttävästi, maanviljelijä saa tuotteistaan 14 prosenttia pienemmän hinnan", artikkeli toteaa.
"Kauppa selittää tilannetta maailmanmarkkinahintojen laskulla ja kaupan omista katteista tinkimisellä. Viimeaikaisesta halpuutuksesta huolimatta elintarvikkeista maksetaan peräti 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 1995. Elintarvikkeiden kuluttajahintojen nousu on ollut muutaman prosenttiyksikön yleistä inflaatiokehitystä ja 20 prosenttiyksikköä tuottajahintojen nousutahtia suurempi. Erityisesti ovat nousseet sian- ja naudanliha sekä maidon hinta", artiikkeli havaitsee.
Luonnonvarakeskuksen alustavan ennusteen mukaan maatilojen yrittäjätulo supistui edellisvuodesta 40 prosenttia vajaaseen 10 000 euroon tilaa kohti vuonna 2015.
Konkreettisesti ilmaisten tämä tarkoittaa, että maanviljelijän palkkapussiin kertyi keskimäärin vain reilun 3 euron tuntipalkka ja vajaan prosentin korko sijoitetulle pääomalle.
Vertailun vuoksi yksityisen sektorin keskimääräinen tuntipalkka oli reilut 16 euroa vuonna 2014.
"Ei ihme, että EU:n maataloustukien maksatuksen myöhästyminen tänä keväänä sai traktorit liikkeelle", lehti kirjoittaa
Talouselämä 28.6. 21:35
Talouselämä
Jaa artikkeli
AddThis Sharing Buttons
Share to FacebookShare to TwitterShare to LinkedInShare to Google Share to Email
Mistä kauppa repii katteensa ruoan halventamiseen? Tilastokeskuksen Tieto & Trendit -lehti pureutuu kysymykseen tiistaina julkistamassaan artikkelissa.
Kokonaiskuva ei ole maatalouden kannalta hyvä. Maatalouden tuotantokustannukset ovat kallistuneet EU-jäsenyyden aikana miltei 60 prosenttia, kun vastaavasti tuottajahinnat ovat nousseet vain viidenneksen, artikkeli muistuttaa.
Ruoan kuluttajahinta on kääntynyt laskuun. Samaan aikaan myös maanviljelijän tuotto on laskenut.
Suomalaiset maksavat nyt elintarvikkeista kolmisen prosenttia vähemmän kuin kaksi vuotta sitten.
"Samalla kun kauppa on laskenut kuluttajahintoja näyttävästi, maanviljelijä saa tuotteistaan 14 prosenttia pienemmän hinnan", artikkeli toteaa.
"Kauppa selittää tilannetta maailmanmarkkinahintojen laskulla ja kaupan omista katteista tinkimisellä. Viimeaikaisesta halpuutuksesta huolimatta elintarvikkeista maksetaan peräti 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 1995. Elintarvikkeiden kuluttajahintojen nousu on ollut muutaman prosenttiyksikön yleistä inflaatiokehitystä ja 20 prosenttiyksikköä tuottajahintojen nousutahtia suurempi. Erityisesti ovat nousseet sian- ja naudanliha sekä maidon hinta", artiikkeli havaitsee.
Luonnonvarakeskuksen alustavan ennusteen mukaan maatilojen yrittäjätulo supistui edellisvuodesta 40 prosenttia vajaaseen 10 000 euroon tilaa kohti vuonna 2015.
Konkreettisesti ilmaisten tämä tarkoittaa, että maanviljelijän palkkapussiin kertyi keskimäärin vain reilun 3 euron tuntipalkka ja vajaan prosentin korko sijoitetulle pääomalle.
Vertailun vuoksi yksityisen sektorin keskimääräinen tuntipalkka oli reilut 16 euroa vuonna 2014.
"Ei ihme, että EU:n maataloustukien maksatuksen myöhästyminen tänä keväänä sai traktorit liikkeelle", lehti kirjoittaa
Vastaukset 5
Vanhimmat
laskelmassa onko otettu huomioon miljoonavelat ja korot
siis maatalouden harjoitaja joutuu tekemään viikon työt vs palkkalaisen päivää
vain suora myynti kuluttajille korjaa tilanetta
suoraa myyntiä ei voi ennenkuin tilat on puhtaudeltaan puhtaammat kuin Sairaaloittenja se maksaa maltaita, sitten eu koirat käy nuuskimassa ja ainahan se joku pöpö löytyy ja seon siinä
Oleellisin jäi. Muiden maiden viljelijät saavat maantieteellisten olosuhteiden yms. myötä huom. runsaammasti tuottoa esim. viljaa per vuosi vs. suomi minkä ansiosta ulkom. viljelijät saavat paljon enemmän tukea millä laskevat tuotteiden hinnat alas suomen ollessa väliinputoaja. Edelliseen yhtälöön kun lisätään vielä ulkomaalainen ruoka esim. lidl juhannuksena moni kantoi rahansa ulkomaalaisen firman tilille mussuttaen makkataa jonka lihapitoisuus on hyvin kaukana kotimaisista vastaavista yleistyksenä. Esimerkin kautta tottakait ulkom. makkara on halpaa jos sen sisältö on suurinpiirtein jauhettua teurasjätettä ja sitäkin minimaalisesti. Kyse ei ole suoranaisesti katteesta vaan markkinoiden valtaamisesta kilpailukykyisillä tuotteilla suom. tuottajien jäädessä taas nuolemaan näppejään.
Näennäisviljelijöiden tuet OIKEILLE viljelijöille ensiapuna. Toinen tekee pitkää päivää 7 päivää viikossa kolmen euron tuntipalkalla ja toinen makaa sohvalla nostaen tukia sormeaan nostamatta. Loiset pois ja tuet ne ansaitseville.