Tehdäänkö katto samalla periaattella joka talotyypissä? Oli kyse sitten kerrostalosta,paritalosta tai omakotitalosta. Eli katon rakennustekniikka ei sinällään muutu talosta riippumatta?
Opiskelen alaa ja tämmönen tuli vastaan. Eli katto kun katto? :D
toki isompi ja pienempi kohteesta riippumatta.
kiitän jos joku osaa vastata
vesikatto kerrostalossa
5
1478
Vastaukset
- Rakennus-insinööru
Vesi on huono rakennusmateriaali.
- silmätaukikulkeva
no ei tehdä. kerrostaloissa harvemmin on harjakattoja, vaan siellä lasketaan huopakatetta betonielementin selekään. Olempa nähnyt hallityömaan, tai on parasta aikaa tekeillä Uudessakaupungissa, jossa hallin liimapalkkirunko on pystyssä, katto, tuoleineen, ruoteimineen, räystäslautoineen, ja pellityksineen, on siinä maassa, odottamassa nostoa paikoilleen, joten sekin poikkeaa melkoisesti perinteisestä tyylistä.
- ei_mitään_eroa
Tehdäänhän OK-talojakin elementeistä. Ei perusrakenteet sinällään ihmeesti erilaisia ole, jos tehdään puurunkoinen katto. Riippumatta siitä, kasataanko katto yhtenä tai useampana blokkina maan pinnalla vai palikka kerrallaan suoraan paikoilleen. Kattotuoleja taitaa ani harva enää turata paikan päällä eli vähintäänkin ne tulevat esivalmistettuina.
Ja kyllä kerrostaloihin edelleen tehdään erilaisia harja- ja pulpettikattojakin, mutta yleensä aika loivina. Syystä ettei hirveästi kaivata lumen/jään tippumista katolta. Loiva katto = katemateriaaliksi ei juuri muita vaihtoehtoja kuin bitumikermi.
Yleisin ratkaisu on kuitenkin tasakatto, joka tehdään betoniontelolaattojen päälle. Tämä kyllä kestää - kokemusta on 70-luvun alun taloista, joihin piti tehdä kattoremontti = uusi bitumikermi n. 30 vuoden iässä. Ei voi hirveän heikoksi kestävyyttä haukkua.
Pientaloissa yläpohja on melkein poikkeuksetta puurakenteinen, myös tasakatoissa ja tässä osasyy tasakattojen huonoon maineeseen. Puurakenteet kuitenkin painuvat hieman aina eivät ole asukkaat viitsineet käydä puhdistamassa kattokaivoja -> järvi katolla. Lisäksi tasakatto = ei räystäitä (joita arkkitehdit jostain syystä hyljeksii) -> seinien säärasitus suurempaa = huono idea tästäkin syystä. Onneksi arkkitehdit osaavat suunnitella myös harjakattoja, joissa on ihan olemattomat räystäät ;-D
Niin, ja onhan sitä kyllä joitain suht isojakin rakennuksia tehty harjakatolla. Jopa jyrkkäkulmaisella & tiilipintaisella. Ei hyvä, ei todellakaan. Katolla pitää olla lumiesteet - jostain 8 m korkeudesta tippuva jää tekee muutakin kuin pienen kuhmun otsaan. Mutta kun lunta tulee paljon, niin eihän ne esteet pidä -> tarvitaan lumenpudotusporukka siivoamaan liiat pois. Luonnollisesti näissä lumenpudottajissa on jotain eteläsuomalaisia tms. huippuammattilaisia, jotka siinä sivussa hakkaavat 200 kpl kattotiiliä rikki. Samaa ongelmaa on ollut myös mm. Helsingin keskustan vanhojen kerrostalojen peltikattojen kanssa eli joka kevät löytyy katosta 30 uutta reikää lumenpudottajien jäljiltä.
- lissu1983
Luin "riskirakenteesta" jostain nettisivuilta,jossa oli aiheena home
Riskirakentehin kuului mm
-päiväkodit,vanhat virastotalot
-rivitalot,koska matalat perustukset
-kerrostalon ylin kerros,kattovuodot ja viistosade
-kerrostalon alin kerros,maakosteus
-tasakatot
-betonirakennukset
Ym..
Sitä mietin ,että eikö se ole sama asutko rivitalossa,omakotitalossa tai paritalossa,niissä kaikissa mahdollisuus kattovuotoihin?Miksi kerrostalon ylin kerros mainittu,saati alin kun myös noissa muissa taloissa ollaan "aina alhaalla". Onko jollain tietoa asiasta?- vasara_ja_naula
No esim. wanhoissa kerrostaloissa, joissa on rivi/konesaunapeltikatto, kattovuodot eivät ole mitenkään harvinaisia. Joko tulee jääpato räystäälle ja vesi puskee rivipeltikaton saumoista läpi (ominaisuus) tai sitten nämä eteläsuomalaiset lumenpudottaja hakkaavat katon täyteen reikiä.
Tasakatoissa huonosti tehtyjä läpivientejä ja ylösnostoja kattokaivoja ei pidetä kunnossa. Myös rikkinäisiä alipainetuulettimia näkee tosi usein. Eli kahteen sanaan tiivistettynä: kunnossapidon laiminlyönti.
Lisäksi tuulenpaine pystyy ajamaan vettä vähän matkaa ylämäkeenkin ja silläviisiin räystäiden tuuletuksista sisään. Suunnitteluvirhe.
Kerrostalojen alimmissa kerroksissa vaivat vaihtelee. Vanhat talot voi olla ihan pommeja siinä mielessä, että on jotain homehtuvaa tojalevyä lämmöneristeenä kellarikerroksen seinissä. Toisaalta näissä taloissa ei yleensä ole asuntoja alimmassa kerroksessa. Kosteussa voi nousta myös lattiaan ja jos lattiassa on muovimatto, niin sen liima rupeaa hajoamaan ja tuottaa myrkkyjä sisäilmaan. Tyypillinen ongelma betonirakenteisten virastotalojen yms. kellarikerroksissa.
Tuulettuvalla ryömintätilalla varustetut, modernimmat, kerrostalot aika turvallisia, mutta aina löytyy niitäkin, missä on jotain asuntoja maanvaraisella lattialla ja sinnehän voi sitten kosteutta nousta, jos/kun ei ole kapillaarikatkot & salaojat tikissä.
Koulut ja päiväkodit... etenkin pienemmissä näistä voi rakenteet olla hyvinkin samanlaisia kuin OK-taloissa. Näihin on myös haluttu lattia maanpinnan tasoon eli rakenne hyvin usein maanvarainen laatta valesokkelit. Väliseinien alaosatkin voivat olla valettuina lattialaatan sisään. 80-luvulla mukaan tuli vielä arkkitehtoninen kikkailu eli tehtiin kaikenmaailma pyöreää koristetornia ja vesikattoon lapetta moneen eri korkoon ja suuntaan. Eli paljon liitosdetaljeja, joiden yksityiskohdat jätettiin työmaalla ratkottaviksi.
Isoissa kouluissa taas mättää yleensä tiili-villa-tiili julkisivurakenne ilman tuuletusrakoa. Tiili ei ole vesitiivistä, joten viistosateen kastellessa seinää kastuu myös lämmöneriste. Jossa ajan mittaan rupeaa mikrobit pitämään pirskeitään. Sehän ei sinällään haittaisi, kun tiili villa eivät lahoa, mutta mikrobien piereskelyn tuotteet pääsevät sisäilmaan, koska tiiliseinä ei ole ilmatiiviskään. Tässä auttaa kovasti ilmanvaihto, joka tuppaa kouluissa olemaan joko koneellinen poisto tai koneellinen tulo&poisto, joka on suunniteltu ja säädetty reilusti alipaineiseksi. Essonvaarien mielestä alipainetta pitää olla tarpeeksi, riittävästi ja ennen kaikkea varman päälle.
Uusissakin kouluissa on kämmätty liimaamalla muovimattoja liian tuoreen ja kostean betonin päälle. Ohjeita on noudatettu, mutta nämä ohjeet ovat osoittautuneet vääriksi...
Niinkuin näkyy, hyvin usein ongelma ei liity homeisin eikä mikrobeihin ylipäätään. On silti hyödyllistä, että niin itsensä omasta mielestään pätevöittäneet maallikkoasiantuntijat ja toimittajat määrittelevät kaikki ongelmat siten, että kyseessä on hometalo. Tulee heidän asiantuntemuksensa kertalaakista selväksi = ei tarvitse horinoista piitata.
Kun on vain vasara, kaikki ongelmat näyttävät nauloilta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kalle Palander kertoi fantasioivansa siitä, kuinka Kiira Korpi naisi häntä sträppärillä ahteriin
Sai potkut Yleltä. https://yle.fi/a/74-20140000538893824h Kirppis
Olen muuttamassa paikkakunnalle ja mietin olisiko tälläiselle liikkeelle tarvetta alueella?112267Suomessa eletään liian pitkään
"Ihmisten on kuoltava" Asiantuntija varoittaa: Suomi ei ole valmis siihen, että niin moni elää pitkään: ”Kaiken täytyy1781374Kerotakaa joensuun kontiolahden paiholan laitoksesta jotain
Mun kaveri joutuu paiholan laitokseen nyt lähi aikoina niin voisko ihmiset kertoa minkälaista siellä on tarinoita jne ja171046- 63872
Sun ulkonäkö on
Kyllä viehättävä. Kauniit piirteet. Todella sievät. Ja olemus on ihana. Olet tehnyt vaikutuksen.41847Olen niin haaveillut
Sinusta. Ollut hullun rakastunut. Ajatellut kaikkea mitä yhdessä voisimme tehdä. Mutta ei ei yhtään mitään. Usko vaan lo57772Oletko koskaan
Tavannut/tuntenut ihmistä, jonka kanssa vuosisadan rakkaustarina olisi ollut mahdollinen, mutta joku este tuli väliin?72764En voi ottaa
Jos ikinä aiot ottaa yhteyttä, niin tee se nyt. On aika, kun todella todella tarvitsisin sinua. Naiselle.37692Tuo yksi tampio vielä ilmeisesti kuvittelee
Että joku itkee peräänsä täällä vinkuen jotain utopistista kadonnutta rakkauttaan kaksoisliekit silmissä leiskuen. Pyhä75622