"Rantakylän maine ei vastaa todellisuutta"

Poliisi: Mielikuvat Rantakylän kehnosta maineesta eivät vastaa todellisuutta

Hyvän maineen rakentamiseen vierähtää elinikä, mutta maineen voi menettää minuutissa, sanonta kuuluu. Voiko huonon maineen sitä vastoin saada nopeasti, ja maine on ja pysyy kymmeniä vuosia?

Karjalainen kysyi verkkosivuillaan lukijoiden mielikuvia Joensuun huonomaineisista kaupunginosista. Vastauksia tuli 453.

Rantakylällä, kaupunginosan alueella tai yksittäisellä kadulla arveltiin olevan huono maine 301 vastauksessa.

Noljakka mainittiin 111 kertaa, Utra 77. Neljäntenä tuli Marjala 39 maininnalla.

Vastaajien mielestä huonon maineen taustalla ovat esimerkiksi tappelut, ryöstöt ja päihdeongelmat etenkin kaupungin vuokra-asuntojen ympäristössä.

Keskustalla arveltiin olevan huono maine 13 vastauksessa. Muista kaupunginosista esimerkiksi Penttilä mainittiin seitsemän, Hammaslahti seitsemän, Mutala kuusi ja Karsikko viisi kertaa.

– Vastauksista näkee selvästi, mikä luo huonoa mainetta – ihmisten häiriökäyttäytyminen eri muodoissaan. Tässä suhteessa kyselyn tulos ei yllättänyt, Joensuun kaupungin kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen kommentoi.

– Rantakylän ja Utran nousu vastauksissa noinkin korkealle sen sijaan yllätti, koska tulos on lähes päinvastainen siihen tulokseen nähden, mikä saatiin pari vuotta sitten tehdyssä kyselyssä Rantakylän ja Utran asukkaiden käsityksistä omista alueistaan. Nämä kaupunginosat eivät ole noin huonoja kuin tämä pikakysely antaa ymmärtää. Asukkaat valtaosaltaan arvostavat näitä asuinalueita, Vartiainen lisää.

Mielipide kaupunginosan huonomaineisuudesta perustuu mielipiteen ilmaisijan omiin kokemuksiin ja siihen, miten eri häiriöt ja rikokset ovat saaneet julkisuutta mediassa, Itä-Suomen poliisilaitoksen komisario Antti Lehikoinen tuumaa.

– Mielikuvat eivät täysin vastaa todellisuutta.

Karjalaisen kolme vuotta sitten tekemän väkivaltarikosselvityksen mukaan todennäköisyys joutua väkivaltarikoksen uhriksi oli Joensuussa ehdottomasti suurin keskustan ruutukaava-alueella.

Väestömäärään suhteutettuna seuraavaksi yleisimpiä väkivaltarikokset olivat Utrassa. Rantakylä oli vertailussa kolmas. Ero neljäntenä olevaan Noljakkaan oli tuolloin hiuksenhieno.

Noin yhdentoistatuhannen asukkaan ruutukaava, yli 9 000 asukkaan Rantakylä ja yli 5 500 asukkaan Noljakka ovat Joensuun kantakaupungin väestöllisesti suurimmat alueet.

Jos esimerkiksi Rantakylän tietyllä kadulla näkee poliisiauton usein, tarkoittaako tämä sitä, että alueella on rauhatonta?

– Ei tarkoita, Lehikoinen sanoo.

Lue lisää perjantain Karjalaisesta.

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/109700-poliisi-mielikuvat-rantakylan-kehnosta-maineesta-eivat-vastaa-todellisuutta