Rankkaa pornoa

”Nude meikki”, sanottiin ohjeessa. ”Kuin juuri herännyt, tukka auki”. Jenni kampasi vaaleaa tukkaansa suoraksi ja tarkasteli kasvojaan peilistä kriittisesti. Meikki oli hyvin pohjustettu, iho näytti virheettömältä. Vain aavistus kulmakynää ja tummanruskeaa ripsiväriä. Huulilla sipaisu beigeä huulikiiltoa. Tämän meikin Jenni kyllä osasi tehdä täydellisesti. Lopputulokseen tyytyväisenä tyttö pyöräytti hiuksensa vielä löysälle poninhännälle, veti takin päällensä ja nappasi käsilaukun kainaloonsa.

Jenni nousi ratikasta päätepysäkillä ja lähti kävelemään määrätietoisin askelin kohti kirjeessä saamaansa osoitetta. Saappaiden korkeat korot kopisivat äänekkäästi vasten kadun mukulakiveystä. Oven takana Jenni veti hiuksistaan pois niitä pidelleen donitsin ja pörrötti tukan auki. Vielä nopea vilkaisu käsipeiliin. Kasvot olivat sievät, kauniit jopa ja erittäin kuvaukselliset.

Jenni oli aina halunnut malliksi. Jo pikkutyttönä hän saattoi jäädä tuntikausiksi katsomaan telkkarista Fashion TV:tä. Äiti luuli hänen ihastelevan vaatteita, kun tosi asiassa Jenni tarkkaili lavalla astelevien mallien jokaista liikettä ja maneeria. Niitä hän sitten toisteli harjoitellessaan cat-walkia huoneessaan pehmoeläinten ollessa yleisönä. Oli kohtalon ivaa, että Jenni oli jäänyt niin lyhyeksi. Vain 171 cm. Jennin isosisko Jaana oli sentään 178 cm pitkä kaunotar. Koko perheen ylpeys opiskeli lääketieteellisessä eikä olisi voinut vähempää välittää mallintöistä. Kun taas kuopusta ei opiskelu jaksanut innostaa. Jenni ei tuntenut lainkaan kiinnostusta omia lukio-opintojaan kohtaan. Vain ajatus ammattimallina toimimisesta sai hänet syttymään. Mutta vaikka Jenni oli saanut useita kutsuja koekuvauksiin kansionsa perusteella, niin aina joku pidempi tyttö oli napannut keikan. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Jenni oli todella palkattu työhön, josta saisi ihan oikean palkkionkin.

”Onneksi on kaunis ilma. Ei tarvitse pelätä, että sade pilaisi huolellisesti tehdyn meikin”, tyttö ajatteli mielessään. Jenni veti syvään henkeä, painoi ovikelloa ja odotteli jännittyneenä. Ikuisuudelta tuntuneen ajan kuluttua kuului, kun summeri pärähti ja sähkölukko napsahti auki.

Studio oli kellarissa. Muutamat pienet ikkunat oli pimennetty tummalla kankaalla ja kaikkia seiniä kiersi runsaasti erilaisia hyllyjä ja rekkejä täynnä vaatteita ja rekvisiittaa. Huone oli aika suuri, ehkä suunnilleen 80 neliömetriä. Peräseinällä oli vihreä taustakangas ja sen edessä pitkä pitopöytä, jolle oli katettu rekvisiitaksi ruhtinaalliselta näyttävä ateria. Jenni astui muutaman askelman betoniportaita alas ja jäi siihen seisomaan. Studion sivulla oli ovi auki toiseen huoneeseen. ”Toimisto”, ajatteli Jenni nähdessään aukosta sekasortoisen kirjoituspöydän ja pätkän mappihyllyä. Hetken päästä toimistosta astui ulos farkkuihin ja mustaan t-paitaan pukeutunut suunnilleen 38-vuotias mies.

”Jenni? Moi. Mä ole Ari”, esitteli mies itsensä hyväntuulisesti. ”Sä oot varmaan lukenut ne ohjeet, jotka lähetin? Harri tuo kohta sopparin sulle allekirjoitettavaksi ja sitten voidaankin aloittaa.”

Samassa kellarin ovi Jennin takana aukesi ja sisään astui pitkä tummatukkainen mies. Hän vilkaisi Jenniä nopeasti, murahti ja puhui sitten tämän ohitse suoraan toiselle miehelle.

”Onks tää nyt se?” Vastausta odottamatta mies avasi oven takanaan uudelleen ja huusi sen raosta: ”Max! Tuu nyt vittu sisään sieltä!” Nyt Jenni huomasi pitkän paksun ketjun miehen kädessä. Samassa ovenraosta puikahtikin sisään valtavan iso tanskandogi. Harri napsautti ketjun mustan koiran kaulapantaan kiinni ja talutti koiran studion nurkkaan. Siellä ketjun toinen pää kytkettiin seinässä olevaan metallikahvaan kiinni. Koira näytti ison miehen rinnallakin todella suurelta. Jenni arvioi, että sen säkä oli ainakin metrin korkeudessa ja painoa varmasti saman verran kuin isännällään. Tästä huolimatta dogi asettui tottelevaisesti maahan ja laski päänsä etutassujen väliin.

Ari huomasi, kuinka Jenni säpsähti koiraa ja sanoi naurahtaen: ”Se on ihan kiltti. Ja tosi hyvin koulutettu. Tää Harri tässä ei siedä mitään ryppyilyä edes koiraltaan”. Se oli helppo uskoa. Kun Ari vaikutti mukavalta ja helposti lähestyttävältä, niin Harrin uhkaava ja vihamielinen olemus oli tälle täysi vastakohta.

Harri mittaili katseellaan Jenniä päästä varpaisiin.

”Onpa lyhyt tyttö. Ei näytä ammattilaiselta. Mutta kaipa sä Ari saat tuostakin jonkun kuvan otettua.”

Mies nappasi kainalostaan nipun papereita ja taskustaan kynän ja tyrkkäsi ne Jennille.

”Tää on ihan standardi sopimus. Kai sä oot ees joskus nähnyt? Siinä on selostettu kuvauksen kulku pääkohdittain. Pistä nimmari vikalle sivulle.”

Jenni alkoi kädet täristen lukemaan papereita, joita näytti olevan ainakin viisi sivua ...

Lue koko pitkä tarina täältä:
http://seksinovellit.rockikkeli.com/alistaminen/rankkaa-pornoa/