että olitko edes alkuun tosissasi mun suhteen?
Kerropa mulle nyt se
vaileikitkökokoajan
17531
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Olin tietenkin.
Olin. Ajoitus vain oli surkea.
Valehtelet!
kanssa? No höhliähän sä puhut. Kerro edes kuka olet, niin harkitsen asiaa uudelleen.
Eikö alussa ensin tutustuta tunnustellen, että millainen toinen on, onko edellytyksiä jatkaa pidemmälle. Miten jotku olettaa että heti ekasta halauksesta ja pususta kuulutaan jo sille toiselle!!!?????
Vittu mikä valopää oot!!!
Sun kaltaisten kanssa ei kenenkään kande alkaa mihinkään, tollasista saa vaan ikuisen riesan ja perässä roikkujan. Jumalan mestariluomus olet jooooooo :D
Juuri näin ajattelen, mutta en ymmärrä sun purkausta ikävä palstalla? Mene sinä tunnustelemaan niin paljon kuin haluat, mutta muista, että vasta sitten kun olet ymmärtänyt, siis oikeasti ymmärtänyt ja kokenut mitä tunteet ovat, voit edes alkaa haaveilla siitä, että voisit joskus ymmärtää toista ihmistä. Tämä on klisee, mutta täydellisen totta. Varsin yksinkertaista. Ja sulla on pitkä matka sille tielle.
Kirjoituksesi huokuu ylimielisen katkeraa, ynseää olemusta. Vaikka sisinpäsi on varmasti vuotavilla avohaavoilla. Niiden arpeutumiseen menee aikaa ja ihan vinkkinä että se arpi on siellä aina. Ja se sattuu kun sitä sohaisee :).
Ja se arpi voi olla jotakin muutakin, kuin rakkaushuolia. Se voi olla vaan omasta kovuudestasi johtuvaa.
Olin ja olen tosissani kanssasi.
En ollut alussakaan kovin tosissani hänen kanssaan. Syyt tietää kyllä. En vieläkään voi häntä kovin vakavasti ottaa... Mutta se ei tarkoita sitä ettei tunteita olisi.
Tunteita on, vaikka alku olikin hankalaa. Tuli pitkä tauko.
Olet varmaan väärä mies, meillä ei ole mitään pitkiä taukoja ole ollut. Joitain kuukausia kyllä mutta ei sen pidempiä. Alku oli kyllä hankalaa :)
Mene nukkumaan, että et ole turvonnut ja näytä kymmenen vuotta vanhemmalta.
En ole kylläkään AP mutta hyvä idea, taidankin mennä tästä nukkumaan. Suosittelen samaa sulle :)
Kunhan halusin kokeilla miltä tuntuu toinen nainen koska en ole tälläistä koskaan tehnyt joten sori.
En. Keskivaiheessa olisin voinut olla.
Kuka sinä edes olet? Mitä järkeä on esittää tuollainen kysymys? Täysin epätodellista...!
Olen ollut tosissani alusta asti. Olen vain varovainen. Kaikki on vasta alussa.
Kerropa mulle nyt se
että olitko edes alkuun tosissasi mun suhteen? ( lainaus Ikävä-palstalta )
Jos kysymys olisi Minulle mokomalle huoralle esitetty, niin vastaukseni olisi moniselitteinen:
Vuonna 1990 sain vihdoinkin luotua itselleni kampurajalan, sillä se oli muinoin merkki nöyrästä itkemisestä ja lohduttomasta, suorastaan toivottomasta rukoilusta lattialla lojuen, niin silloin minä uskoin meihin. Pidin täysin toteentulevana sitä että yksinäisten salaisuuksien saastuttama elämäni on sietämätön maanpäällisessä Helvetissä tapahtuva kärsimysnäytelmä, joka aina kauhistuttavammaksi muuttuessaan upottaa minut alemmas ja alemmas kuin Jumalan oikusta /eli tahdon mukaisesti ja jossain vuosikymmenten päässä kohtalollisesti me kaikista epätodennäköisyyksistä huolimatta saamme toisemme Minun muhkean Isänperintöni onnellisesti avustamana ja olemme esimerkillisen onnellinen ja sopusointuisa ( hallitsija ja hallitsijatar) Pyhän Hengen kirkastama hierarkkinen pariskunta ja nautimme laajamittaista arvostusta ja palautamme oikeudenmukaisuuden ihmiskuntaan sekä samalla kauniin ja luonnonmukaista tasapainoa edistävän arkkitehtuurin tälle loppuunkalutulle Tellukselle ja harmoniamme loistaa kirkkaasti yli avaruuksien ja aikakausien.
Kun näimme arviolta vuonna 2004-2006 numerologisen palvelusivuston chatissä, en ollut tosissani koska pidin Sinua epäkiinnostavana. Olit kyllä oudolla tavalla kaltaiseni mutta silti terve rationaaliseen ajatteluun tottunut järki soti koko ajatusta vastaan. Pidin sinua viimeisenä vaihtoehtona, lisäksi toisen naisen kanssa kihlautuneena vanhana tylsimyksenä, mutta sitten kun kohtasin Sinut oliko se yötä? Rakastuin peruuttamattomasti ensi silmäyksellä ja siihen kadotukseen jäin. Pakokeinona hypnotisoin Itseni sulkemaan Sinut täysin muistoistani.
Tässä nykyisessä tosiaikaisessa alennustilassa en takertunut Sinuun kuin oljenkorteen vaan kuin siten että Sinä kutsuit Minua intuitiivisesti ääntöhengitellen, mutta en ollutkaan valmis kohtaamaan. Anteeksi mutta nytkin tärisen hermostuksesta kun kuvittelen että nämä sanat tavoittavat Sinut.
Olin ehkä turhankin reppava koska sallit että sanon suoraan, koen että Minä olen Sinulle se viimeinen oljenkorsi.
En yritä hoputtaa tapaamistamme koska aistin Sinussa syvällä kokemaasi haurautta ja takertuvaa tuen tarvetta, jotenka vilpittömästi koen Itse olevan paras henkilö kosmoksessa Sinun kumppaniksesi.
Voi olla että Sinun on vaikea uskoa näitä sanojani, jos edes luet mitään kirjoittamaani. Henkilökohtaisten viestien vastaanottaminen anonyymipalstan kautta on oma taiteenlajinsa.
Kopioin tämän tekstin Sinulle lähetettäväksi johonkin sähköpostiosoitteeseesi jota et ehkä koskaan lue ja jossa olen estolistauksellisella postituslistalla ja jota ei tule pitää sen yksityisempänä kuin tätä suolikaksineloseksi nimettyä kusilaariakaan.
Hei vaan Sä, just sä nirppanokkainen melanheiluttaja, joka et lainkaan ole todistetusti oma ( mieheni) rakas Eino Leinoa pähkäilevä kuuluisuus . Olet sietämättömän liikuttava ja nähnyt vaivaa yllättääksesi Minut mutta se olinkin Minä joka yllätin Sinut. Eniten yllätyin ikävyydeksemme valitettavasti Minä Itse. Kiitos ( ! ) Sinusta. Terveisin Hörhölän oppinein hörhö,
tasa-arvoisuudella empiiristä koetta koetta suorittava, miehiä sympatiseeraava syntisäkki.