Maalämpö kannattaa isommissa taloissa, jos toimii hyvin!
Otetaan kaksi muuten samanlaista taloa jotka ovat suunnitteilla:
Toisessa on täystehomaalämpö 3:n hyötysuhteella ja toisessa varaava sähkölämmitys kaapeleilla.
Eiköhän isommissa taloissa ole varaava tulisijakin, oletetaan, että molemmissa poltetaan n. 2 mottia puuta vuodessa joka vaikuttaisi noin 2000 kWh.
Yleissähkö maksaa 8 c/kWh ja yösähkö 5,5 c/kWh.
Maalämpötaloon tarvitaan kuitenkin seuraavat vermeet asennuksineen: lämpöpumppu yms. 9.000 € asennuksineen. Porareikä ja putket liuoksineen ja asennuksineen 5.000 €.
Oletetaan maalämpösysteemin vaativan keskimäärin 100 € vuodessa huoltoa enemmän kuin tuo toinen.
Varaavaan lämmitysjärjestelmään joudutaan hankkimaan tällöin varaaja käyttövettä varten 1.000 €.
Oletetaan, että lattialämmitysjärjestelmät ovat samanhintaisia jolloin niiden kustannusvaikutusta ei tarvitse huomioida.
RIL 216-2001 mukaan normitalo 2003 kuluttaa lämmitysenergiaa 100 kWh/m2 vuodessa.
Molemmissa taloissa on neljä asukasta jotka käyttävät 800 kWh/asukas käyttöveden lämmittämiseen vuodessa.
Oletetaan asian yksinkertaistamiseksi, että sähkön hinnan nousut kattavat isomman investoinnin korkokulut.
Näillä arvoilla 341 m2 maalämpötalo on 15 v:ssa maksanut itsensä matalimpina käyttökuluina.
Vastaavasti 10 vuodessa 410 m2 ja 20 vuodessa 270 m2 talot.
Eli vuodessa 35.900 kWh=>1.925 € ja 11.767 kWh=> 957 €, erotus on 968 €.
ja 14.500 €/968€/vuosi= 15 vuotta.
Menikö oikein?
Otetaan kaksi muuten samanlaista taloa jotka ovat suunnitteilla:
Toisessa on täystehomaalämpö 3:n hyötysuhteella ja toisessa varaava sähkölämmitys kaapeleilla.
Eiköhän isommissa taloissa ole varaava tulisijakin, oletetaan, että molemmissa poltetaan n. 2 mottia puuta vuodessa joka vaikuttaisi noin 2000 kWh.
Yleissähkö maksaa 8 c/kWh ja yösähkö 5,5 c/kWh.
Maalämpötaloon tarvitaan kuitenkin seuraavat vermeet asennuksineen: lämpöpumppu yms. 9.000 € asennuksineen. Porareikä ja putket liuoksineen ja asennuksineen 5.000 €.
Oletetaan maalämpösysteemin vaativan keskimäärin 100 € vuodessa huoltoa enemmän kuin tuo toinen.
Varaavaan lämmitysjärjestelmään joudutaan hankkimaan tällöin varaaja käyttövettä varten 1.000 €.
Oletetaan, että lattialämmitysjärjestelmät ovat samanhintaisia jolloin niiden kustannusvaikutusta ei tarvitse huomioida.
RIL 216-2001 mukaan normitalo 2003 kuluttaa lämmitysenergiaa 100 kWh/m2 vuodessa.
Molemmissa taloissa on neljä asukasta jotka käyttävät 800 kWh/asukas käyttöveden lämmittämiseen vuodessa.
Oletetaan asian yksinkertaistamiseksi, että sähkön hinnan nousut kattavat isomman investoinnin korkokulut.
Näillä arvoilla 341 m2 maalämpötalo on 15 v:ssa maksanut itsensä matalimpina käyttökuluina.
Vastaavasti 10 vuodessa 410 m2 ja 20 vuodessa 270 m2 talot.
Eli vuodessa 35.900 kWh=>1.925 € ja 11.767 kWh=> 957 €, erotus on 968 €.
ja 14.500 €/968€/vuosi= 15 vuotta.
Menikö oikein?
Vastaukset 13
Vanhimmat
näin:
Ensinnäkin muuttasin pumpun osatehoseksi, jolloin kustannukset 12-13000€.
Lisäksi "investoinnista" tulee vähentää joka vuosi "erotus"
Eli 1.vuosi: 14500*korko
2. vuosi ((14500*korko)-968)*korko
jne.
En jaksa laskee kuinka monta vuotta menee kun oon jo 13000€ itelle joskus laskenu.
Muutama pointti:
- kaapelitaloa ei saa käyttämään pelkkää yösähköä, hyvä jos 60/40. Silloinkin aamulla jalat on tulessa ja illalla on kylmä.
- maalämpötalokin käyttää 2 tariffisähköä
- mitä ne sähkökaapelit maksoi sinne lattiaan
- yli 200m2 taloon pitää hommata isommat sulakkeet. Paljonko maksat per/kk lisää?
Millään kokonaiskustannuksilla tai kuolletuksilla ei ole mielestäni merkitystä. Vain se ratkaisee mitä maksaa talon lämmitys /kk. Jos rakennat lainarahalla niin lasket korot mukaan.
Olisit voinut hahmotella tuon viestisi selkeämmin, nyt se jäi räpellykseksi, jota kukaan ei halua kommentoida. Onnea seuraavaan kertaan.
Joo, eihän hankintakululla ole mitään merkitystä jos laitteen käyttö on edullisempaa. Haloo? Ei ole mitään järkee hankkia jotain tavaraa jos kuolletusaika rupeaa olemaan samaa luokkaa kun kestoaika...
Käytetäänkö maalämmön kanssa todellekin tuota 2 aikatariffia ? Sen kannattavuushan riippuu kokonaiskulutuksesta vuodessa ja minun sähköyhtiön alueella kulutuksen oltava yli 10000 kwh vuodessa että suuremmat kuukausimaksut kuolettuvat. Eikö se keskikokoisen talon kulutus maalämmöllä jää aika lähelle juuri tuolle rajaa.
Laskelma näkyviin ja korjaus:
Ok.
Löysin jostain arvion, jonka mukaan varaava laatta tarvitsee suoransähkön apua -10 C ulkolämpötilan jälkeen.
Etelä-Suomessa lämmityskaudella alle -10 C lämpötilan astepäiviä kertyy 160 Kd.
Kun kokonaisastepäivämäärä lämmityskaudella on keskimäärin n. 5500 Kd, vastaa tämä 3% osuutta koko lämmitysenergian osuudesta.
Ajattelin, kuten tekstissäkin luki, että vesikiertoinen- ja lankalämmitys kompensoivat hinnallaan toisensa, jolloin niiden kustannusvaikutusta ei tarvitse ottaa huomioon.
Silloin saadaan investointieroksi:
Lämpöpumppu yms. 9.000€+porareikä yms. 5.000 €+ maalämmön huolto 15 v. 1.500 €- lämminvesivaraaja 1.000€ = 14.500€.
”Sähkölämmitteisen” talon vuotuinen käyttökulu on:
Varaava sähkölämmitys:
100 kWh/m2*322m2*0,97*0,055 €/kWh= 1.718 €
100 kWh/m2*322m2*0,03*0,080 €/kWh= 77 €
800 kWh/as.*4 as.*0,055 €/kWh= 176 €
Puut: -2.000 kWh*0,056 €/kWh= -112 €
Yht: 33.400 kWh ja 1.860 €/vuosi
Maalämpötalossa:
33.400 kWh/3*0,08 €/kWh= 891 €/vuosi
Eli säästetään 969 €/vuosi.
Tällöin 969 €/vuosi * 15 vuotta on yht. n. 14.500 €, 322 m2 talossa.
Korostan vielä, että laskelman yksinkertaistamiseksi olen ajatellut investoinnin korkokustannuksen ja sähkön hinnan korotusvaikutusten kompensoivan toisensa.
Menikö paremmin jakeluun?
pitää.mitä väliä sillä on mikä se hankinta hinta on kunhan pääsee eroon joka kuukauden 170€ sähkölaskuista,miellummin se saa kirpaista kerran kun että se kirpasee joka kuukausi loppuelämän.
Ajattele ympäristöäkin:
Ne sähkölamputkaan ei enää paljoa sähköä vie, kun nekin vaihtaa vielä energiasäästölamppuihin.
Ei tarvitsisi enää Suomessa tuottaa ydinenergialla sähköä lainkaan.
Aivan! Ei nyt kuitenkaan ihan sama mitä maksaa, mutta mieluummin maksaisin asumisesta joka kuukausi hieman vähemmän vaikka laina-aika sitten jatkuukin. Joka tapauksessa parikymmentä vuotta maksuja on edessä. Kenties olen sitten vain lyhytnäköinen.
Se suurempi sulakekoko maksaa (1.tariffi 3x25A vs. 2.tariffi 3x35A) 20.4 euroa kuussa.
Maksat siis polttavista jaloista aamulla 15 vuodessa: 12x20.4 euroa x 15 = 3672 euroa!
Lähde: http://www.vattenfall.fi/hinnat/hinnasto_siirto.asp?ID=2
Ihan vaan keskustelun pohjaksi....
tuo sähkön hinta, joka vaihtelee siirtoverkon omistajan múkaan kovasti.
Tietääkseni aika harva laskuttaa suurempaa perusmaksua 25A sulakekoon muuttuessa 35A:ksi.
Esim. http://www.kuopionenergia.fi/
Pitäisi päivittää se aina tapauskohtaisesti vastaamaan paikkakunnan siirtomonopolin hintaa.
Jotkut saavat tuon yösähkönsä jopa 5 €:lla.
Itse lämmitän muuten edullisesti tuolla kauhealla suorallasähköllä 200/238 m2 sulakekoon ollessa 35A.
Ei olisi tarvinnut tehon tarpeiden vuoksi ottaa, mutta arvelin, että jos tarvitsen, niin silloin tuo muutos tulisi kalliiksi, kun meillä sen käyttö ei sen hintavampaa ole.
Kyllä sinun laskelmat pitävät suurinpiirtein paikkansa, mutta vielä edullisempi vaihtoehto on pellettilämmitys. Pelletillä kWh-hinta on 2,5 - 3 snt eli lämmityksen vuosikustannukset ovat samaa luokkaa kuin mihin maalämmöllä parhaimmillaan pääsee. Perustamiskustannukset pelletillä ovat sensijaan reilusti pienemmät eli pellettilämmitykseen verrattuna maalämmön perustamiskustannuksia et saa koskaan takaisin. Hieman enemmän huoltoa pellettilämmitys kyllä vaatii. Kiinteän polttoaineen polttamisesta tulee aina tuhkaa, vaikka pelletissä tuhkaprosentti on tosi pieni 0,4 %, eli tonnista pellettiä tulee n 4 kg tuhkaa. Siksi kattila vaatii aikaajoin nuohousta ja tuhkanpoistoa. Arvioisin että 1/2 t kuukaudessa varmasti riittää talvella ja kesällä tietysti vielä vähemmän.
Ja ympäristöystävällisin ja kansantaloudellisesti omavaraisin se varmasti on.
Enkä panisi pahakseni, vaikka työttömiä pantaisiin pelastamaan metsästä risuja mätänemästä. (tai joutomiehet keskustelupalstoilta ;) )
Onkohan näitä pellettivoimalaitoksia hiukan isompina taloyhtiöiden käytössä?
Vähän viisaammat omakotiasujat voisivat perustaa osuuskuntia, vaikka riitahan se tietenkin tulisi tuhkan tyhjennysvuoroista.
Kyllä tänä päivänä löytyy jo isompiakin pellettivehkeitä. Monet kunnat ovat siirtymässä pelletin käyttöön esim. koulukiinteistöjen lämmityksessä. Esim. Nivalassa on jo kolme koulua pelletillä.