Olet entiseni, mutta en tunne sinua enää tippaakaan. Se järkyttää mieltä, saa ahdistuksen pintaan. Muutama vuosi, ja kaikki on muuttunut lopullisesti. Viesteistäsi huokuu kylmyys, vaikka yrität vaikuttaa mukavalta ja lempeältä. Sieltä täältä näen häivähdyksen entisestä, mutta äkkiä se katoaa. Tunnen fyysistä kuvotusta, minä toivoin jotain aivan muuta. Jotain lämpimämpää. Kuuntelin biisin, jonka sinä halusit minun silloin kuuntelevan. Purskahdin itkuun, vaikka olen päässyt jo yli kaikesta ikuisuus sitten. Luulen. Tai no, en ole. Tietyt asiat eivät muutu ikinä, sinulla on nykyään lapsi. Se kuvottaa minua. Se fakta ei poistu ikinä. Olet nykyään niin vieras ja kolkko, että menee taas hetki päästä uuteen alkuun ja unohtaa ikuisesti. Miksi edes yritit, vaikka tiesit, ettei tästä seuraa mitään hyvää?! Kunpa en olisi ikinä kuullut sinusta... vihaan, inhoan, halveksun...
Sinä pilasit kaiken, lopullisesti!
Sinä pilasit kaiken, lopullisesti!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.