Unijukalle

Käytännöllisellä lähestymistavalla välinne olisivat kenties riidattomammat. Toisaalta sekin auttaisi asiaa, että koettaisit/koettaisitte selvittää mistä riidassa on lopultakin kyse, ja onko sitä kautta edes realistista saada muutetuksi mitään ...
Ei pitäisi pyrkiä hallitsemaan liikaa ketään taikka mitään, se ei ole rakentavaa toimintaa, eikä voi edes johtaa koskaan mihinkään. Pitäisi osata olla rakentavampi ja spontaanimpi.
Elämässä on tietty rytmi, jota mukailemalla voi joko edistää asioita rakentavasti taikka käyttää se aika energiaa tukahduttavaan riitelyyn. Olisi siis aika miettiä mitä teillä on esim.yhteistä, ja mihin asioihin voisitte käytännöllisesti käyttää omat ja yhteiset voimavaranne. Samoin tosiaan miettiä sitä voisiko tilanteita, joissa riitaa tulee koettaa jotenkin vain välttää tulemasta esiin. Ja keskittää se energia hyödylliseen toimintaan.
Tarvitaan uusia näkökulmia, ihmiset kasvavat ajan myötä ja toki äitisikin pitäisi ymmärtää tämä. On siis aika ottaa asioihin etäisyyttä, jos niiden haluaa tietyissä rajoissa muuttuvan. Mutta ehkä sekin on hyväksyttävä, että kaikki asiat eivät koskaan muutu, eli riidat saattavat kuitenkin myöskin johtua lopulta "äidillisestä huolestuneisuudesta" , joka on ikiaikainen tapa sinänsä, eikä sitä taida täysin voida kytkeä pois. Mutta käytännöllisyys on se avain tämän asian ratkaisemiseen !