Kunnista katoaa tuhansia työpaikkoja sote-uudistuksessa
Sote-uudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyminen pois kunnilta vie samalla tuhansia työpaikkoja, arvioi Kuntaliitto. Kun sosiaali- ja terveysalaan liittyvät tukipalvelut, eli esimerkiksi tietotekniikka-, siivous- ja ruokapalvelut, siirtyvät maakuntien vastuulle, henkilöstön määräkin tippuu rajusti.
– Kun esimerkiksi henkilöstöhallintoasioita on tähän asti hoitanut 5000–6000 henkilöä, laskelmien mukaan määrä tippuisi johonkin tuhanteen henkilöön soten osalta. Henkilöstön määrä tukipalveluissa tulee ehdottomasti vähenemään, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.
Maakuntalakiluonnoksen mukaan soteen liittyvää henkilöstö- ja taloushallintoa ei hoideta enää kunnissa tai maakunnissa. Esimerkiksi palkanmaksu hoituisi jatkossa valtakunnallisesta yhtiöstä.
Yksi suuri muutos on myös tietotekniikkapalvelujen yhtenäistäminen sosiaali- ja terveysalalla. Se tarkoittaa yhtä maakunnallista tai jopa valtakunnallista toimijaa, joka hoitaisi ICT-asiat. Tällä hetkellä esimerkiksi Kuopiossa asiasta vastaa Istekki Oy ja Ylä-Savossa Ylä-Savon ICT-palvelut. Istekki on tällä hetkellä Suomen suurin julkisomisteinen ICT-yhtiö, ja se onkin vahva ehdokas palvelujen järjestäjäksi.
– Istekki on tällä hetkellä valtakunnallisissa neuvottelupöydissä neuvottelemassa nimenomaan sotepuolesta, sanoo maakunnallisen ICT-työryhmän vetäjä, Toni Auvinen.
Monissa kunnissa on vielä epäselvyyttä, miten esimerkiksi ruokapalvelut kunnissa jatkossa hoidetaan. Ateriapalvelut sairaaloihin ja terveyskeskuksiin siirtyvät maakuntien vastuulle, mutta esimerkiksi koulu- ja päiväkotiruokailu pysyy kunnissa. Maakunnat voivat esimerkiksi ostaa kunnilta palveluja tai toimintoja voidaan keskittää suurempiin yksiköihin.
– On mahdollista, että pieniä keittiöitä lakkautetaan kunnista, riippuu millaisia paikallisia ratkaisuja haetaan, Tainio toteaa.
– Kun keskimäärin puolet työstä eli potilasateriat otetaan pois, ruokahuollon järjestäminen ei välttämättä ole pienille yksiköille taloudellisesti kannattavaa, arvioi Servican toimitusjohtaja Kirsi Kokkonen.
Tovi Auvinen ei usko, että kaikki toiminta siirtyisi suurkeittöihin.
– Keittiöt on hyvä olla kunnissa myös siltä varalta, jos tulee ongelmia ruokatoimitusten kanssa. Ei näillä välimatkoilla voida lähteä ruokaa kuljettamaan ympäri maakuntaa.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio huomauttaa, että soteuudistus vie kunnilta niin paljon tehtäviä, että kuntien on mietittävä nyt yhä tiiviimpää yhteistyötä keskenään. Kun esimerkiksi puolet ruokatuotannosta tai tietotekniikkapalveluista siirtyy maakunnan vastuulle, ei jäljelle jäävä pieni yksikkö välttämättä pärjää omillaan.
– Tämä on todella iso asia, mitä monissa kunnissa ei ole vielä herätty miettimään. Kuntien pitäisi alkaa pohtia yhteistyötä naapurikunnan kanssa tai miettiä muita keinoja palvelujen järjestämiseen.
Kuntiin jäävien ICT-palvelujen osalta Pohjois-Savossa aloitetaankin yhteistyömuotojen hakeminen.
– Tällä hetkellä kunnat käyttävät omia ICT-palveluja ja pieniä palveluntarjoajia. Nyt yritetään saada kaikki toiminta samaan isompaan yksikköön ja huomattavasti tehokkaammaksi, sanoo Toni Auvinen.
Sote-uudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyminen pois kunnilta vie samalla tuhansia työpaikkoja, arvioi Kuntaliitto. Kun sosiaali- ja terveysalaan liittyvät tukipalvelut, eli esimerkiksi tietotekniikka-, siivous- ja ruokapalvelut, siirtyvät maakuntien vastuulle, henkilöstön määräkin tippuu rajusti.
– Kun esimerkiksi henkilöstöhallintoasioita on tähän asti hoitanut 5000–6000 henkilöä, laskelmien mukaan määrä tippuisi johonkin tuhanteen henkilöön soten osalta. Henkilöstön määrä tukipalveluissa tulee ehdottomasti vähenemään, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.
Maakuntalakiluonnoksen mukaan soteen liittyvää henkilöstö- ja taloushallintoa ei hoideta enää kunnissa tai maakunnissa. Esimerkiksi palkanmaksu hoituisi jatkossa valtakunnallisesta yhtiöstä.
Yksi suuri muutos on myös tietotekniikkapalvelujen yhtenäistäminen sosiaali- ja terveysalalla. Se tarkoittaa yhtä maakunnallista tai jopa valtakunnallista toimijaa, joka hoitaisi ICT-asiat. Tällä hetkellä esimerkiksi Kuopiossa asiasta vastaa Istekki Oy ja Ylä-Savossa Ylä-Savon ICT-palvelut. Istekki on tällä hetkellä Suomen suurin julkisomisteinen ICT-yhtiö, ja se onkin vahva ehdokas palvelujen järjestäjäksi.
– Istekki on tällä hetkellä valtakunnallisissa neuvottelupöydissä neuvottelemassa nimenomaan sotepuolesta, sanoo maakunnallisen ICT-työryhmän vetäjä, Toni Auvinen.
Monissa kunnissa on vielä epäselvyyttä, miten esimerkiksi ruokapalvelut kunnissa jatkossa hoidetaan. Ateriapalvelut sairaaloihin ja terveyskeskuksiin siirtyvät maakuntien vastuulle, mutta esimerkiksi koulu- ja päiväkotiruokailu pysyy kunnissa. Maakunnat voivat esimerkiksi ostaa kunnilta palveluja tai toimintoja voidaan keskittää suurempiin yksiköihin.
– On mahdollista, että pieniä keittiöitä lakkautetaan kunnista, riippuu millaisia paikallisia ratkaisuja haetaan, Tainio toteaa.
– Kun keskimäärin puolet työstä eli potilasateriat otetaan pois, ruokahuollon järjestäminen ei välttämättä ole pienille yksiköille taloudellisesti kannattavaa, arvioi Servican toimitusjohtaja Kirsi Kokkonen.
Tovi Auvinen ei usko, että kaikki toiminta siirtyisi suurkeittöihin.
– Keittiöt on hyvä olla kunnissa myös siltä varalta, jos tulee ongelmia ruokatoimitusten kanssa. Ei näillä välimatkoilla voida lähteä ruokaa kuljettamaan ympäri maakuntaa.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio huomauttaa, että soteuudistus vie kunnilta niin paljon tehtäviä, että kuntien on mietittävä nyt yhä tiiviimpää yhteistyötä keskenään. Kun esimerkiksi puolet ruokatuotannosta tai tietotekniikkapalveluista siirtyy maakunnan vastuulle, ei jäljelle jäävä pieni yksikkö välttämättä pärjää omillaan.
– Tämä on todella iso asia, mitä monissa kunnissa ei ole vielä herätty miettimään. Kuntien pitäisi alkaa pohtia yhteistyötä naapurikunnan kanssa tai miettiä muita keinoja palvelujen järjestämiseen.
Kuntiin jäävien ICT-palvelujen osalta Pohjois-Savossa aloitetaankin yhteistyömuotojen hakeminen.
– Tällä hetkellä kunnat käyttävät omia ICT-palveluja ja pieniä palveluntarjoajia. Nyt yritetään saada kaikki toiminta samaan isompaan yksikköön ja huomattavasti tehokkaammaksi, sanoo Toni Auvinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Viittisitkö kopsata tämän vielä kerran, varmuuden vuoksi.
alahan suunnitella ppkySelänteeseen paluuta, ja lopeta sairas-vittuilu
minä en sinuna käkinä paljon suutani soittaisi, senkin tuleva "syytinkiläinen!
Kunnista katoaa tuhansia työpaikkoja sote-uudistuksessa
Sote-uudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyminen pois kunnilta vie samalla tuhansia työpaikkoja, arvioi Kuntaliitto. Kun sosiaali- ja terveysalaan liittyvät tukipalvelut, eli esimerkiksi tietotekniikka-, siivous- ja ruokapalvelut, siirtyvät maakuntien vastuulle, henkilöstön määräkin tippuu rajusti.
– Kun esimerkiksi henkilöstöhallintoasioita on tähän asti hoitanut 5000–6000 henkilöä, laskelmien mukaan määrä tippuisi johonkin tuhanteen henkilöön soten osalta. Henkilöstön määrä tukipalveluissa tulee ehdottomasti vähenemään, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.
Maakuntalakiluonnoksen mukaan soteen liittyvää henkilöstö- ja taloushallintoa ei hoideta enää kunnissa tai maakunnissa. Esimerkiksi palkanmaksu hoituisi jatkossa valtakunnallisesta yhtiöstä.
Yksi suuri muutos on myös tietotekniikkapalvelujen yhtenäistäminen sosiaali- ja terveysalalla. Se tarkoittaa yhtä maakunnallista tai jopa valtakunnallista toimijaa, joka hoitaisi ICT-asiat. Tällä hetkellä esimerkiksi Kuopiossa asiasta vastaa Istekki Oy ja Ylä-Savossa Ylä-Savon ICT-palvelut. Istekki on tällä hetkellä Suomen suurin julkisomisteinen ICT-yhtiö, ja se onkin vahva ehdokas palvelujen järjestäjäksi.
– Istekki on tällä hetkellä valtakunnallisissa neuvottelupöydissä neuvottelemassa nimenomaan sotepuolesta, sanoo maakunnallisen ICT-työryhmän vetäjä, Toni Auvinen.
Monissa kunnissa on vielä epäselvyyttä, miten esimerkiksi ruokapalvelut kunnissa jatkossa hoidetaan. Ateriapalvelut sairaaloihin ja terveyskeskuksiin siirtyvät maakuntien vastuulle, mutta esimerkiksi koulu- ja päiväkotiruokailu pysyy kunnissa. Maakunnat voivat esimerkiksi ostaa kunnilta palveluja tai toimintoja voidaan keskittää suurempiin yksiköihin.
– On mahdollista, että pieniä keittiöitä lakkautetaan kunnista, riippuu millaisia paikallisia ratkaisuja haetaan, Tainio toteaa.
– Kun keskimäärin puolet työstä eli potilasateriat otetaan pois, ruokahuollon järjestäminen ei välttämättä ole pienille yksiköille taloudellisesti kannattavaa, arvioi Servican toimitusjohtaja Kirsi Kokkonen.
Tovi Auvinen ei usko, että kaikki toiminta siirtyisi suurkeittöihin.
– Keittiöt on hyvä olla kunnissa myös siltä varalta, jos tulee ongelmia ruokatoimitusten kanssa. Ei näillä välimatkoilla voida lähteä ruokaa kuljettamaan ympäri maakuntaa.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio huomauttaa, että soteuudistus vie kunnilta niin paljon tehtäviä, että kuntien on mietittävä nyt yhä tiiviimpää yhteistyötä keskenään. Kun esimerkiksi puolet ruokatuotannosta tai tietotekniikkapalveluista siirtyy maakunnan vastuulle, ei jäljelle jäävä pieni yksikkö välttämättä pärjää omillaan.
– Tämä on todella iso asia, mitä monissa kunnissa ei ole vielä herätty miettimään. Kuntien pitäisi alkaa pohtia yhteistyötä naapurikunnan kanssa tai miettiä muita keinoja palvelujen järjestämiseen.
Kuntiin jäävien ICT-palvelujen osalta Pohjois-Savossa aloitetaankin yhteistyömuotojen hakeminen.
– Tällä hetkellä kunnat käyttävät omia ICT-palveluja ja pieniä palveluntarjoajia. Nyt yritetään saada kaikki toiminta samaan isompaan yksikköön ja huomattavasti tehokkaammaksi, sanoo Toni Auvinen.